Kutoja

Johdanto

Kutoja valmistaa tekstiilejä käsin tai pienkoneella. Omaa tuotantoaan valmistava tai tilaustuotantoa tekevä kutoja työskentelee useimmiten itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Kutojia työskentelee myös tekstiiliteollisuuden tuotantolaitosten kutomoissa. Teollisuudessa kutoja valvoo kutomakoneiden käyntiä ja tarkkailee kankaan laatua. Virheiden havaitseminen ja korjaaminen vaatii tarkkuutta, järjestelmällisyyttä ja kätevyyttä.

Työtehtävät

Kutoja valmistaa tekstiilejä käsin tai pienkoneella. Työ on kädentaitoa vaativaa uniikkien töiden, mallikappaleiden tai piensarjojen tekemistä. Työssä käytetään perinteisiä tekstiilitekniikoita tai moderneja hyvinkin tietoteknisiä tekstiilinvalmistustekniikoita.

Yrittäjänä toimiva kutoja valmistaa tekstiilejä käsin tai pienkoneella. Yrittäjyydessä on hallittava sekä suunnittelun että valmistuksen laatu, palvelun laatu, innovaatiot, yksilöllisyys ja perinne sekä kaupallinen osaaminen.

Teollisuudessa kutoja valvoo kutomakoneiden käyntiä ja tarkkailee koneiden tekemän kankaan laatua. Teollisessa kutomossa kutojalla on tavallisesti valvottavanaan useita koneita. Kutomakoneen pysähtymisen syy on useimmiten langan katkeaminen, jolloin kutoja pyrkii mahdollisimman nopeasti havaitsemaan katkenneen langan, solmimaan sen ja saamaan koneen nopeasti käyntiin.

Kutojan työnkuvaan voi kuulua myös esimerkiksi valmistuksen ohjaamista, testausta tai laadunvalvontaa sekä erilaisten tekstiilialan palvelujen tarjoamista.

Teollisuuslaitoksissa työtä tehdään urakkaluontoisesti, ja työssä kävellään jatkuvasti koneelta toiselle. Työympäristön melu ja pöly edellyttävät asianmukaista suojautumista. Hallimaisissa työtiloissa saattavat haittoina olla myös kosteus ja kuumuus. Kutomossa työ on yleensä kaksi- tai kolme- tai viisivuorotyötä.

Tekniikan uudistuminen on vähentänyt työympäristön haittoja ja on muuttanut työn luonnetta teknistä osaamista vaativaksi. Tuotteet ovat yhä useammin teknisiä tekstiilejä, kuten suodatinkankaita, paperikoneiden viiroja tai hygienia- ja sairaalatekstiilejä. Työ on samalla muuttunut fyysisesti kevyemmäksi.

 

Työpaikat

Kutojia työskentelee yrittäjinä sekä tekstiiliteollisuuden tuotantolaitosten kutomoissa.

 

Työn vaatimukset

Kutojan on hallittava kutomisen tekniikat ja työmenetelmät.

Kutomisessa on hallittava myös töiden esivalmistelut, kankaan rakennesuunnittelu, loimen luominen ja tuotteiden viimeistykset.

Erikoistuminen tiettyjen tekstiilien valmistamiseen tai palveluntarjontaan vaatii laaja-alaisia taitoja.

Kutojan, joka toimii yrittäjänä, on oltava laatutietoinen ja osattava hinnoitella ja markkinoida tuotteensa. Tärkeää on kaupallisuus yhdistettynä taitoon suunnitella ja valmistaa tuotteita kutomalla.

Teollisuudessa virheiden havaitseminen ja korjaaminen vaatii tarkkuutta, järjestelmällisyyttä ja kätevyyttä.

Ammatissa tarvitaan tarkkaa näköä niin lähelle kuin useiden metrien päähän.

Virhetilanteiden hoito edellyttää ripeyttä, jotta hukkatuotannolta vältyttäisiin.

Katkenneiden kuteiden, loimien ja kankaiden yhteen solmimisessa tarvitaan sorminäppäryyttä ja huolellisuutta.

Fyysistä kuormittavuutta kutojan työssä voivat aiheuttaa jatkuva kävely koneiden välillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto.

Toisella asteella voi suorittaa myös käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon artesaani esimerkiksi vaatetusalaan tai sisustustekstiilialaan suuntautuen.

Perustutkinnot voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös tekstiilialan ammattitutkinto sekä tekstiilialan erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkka on yleensä tunti- tai palkkiopalkka. Lisäksi maksetaan mahdollisia lisiä. Alalla noudatetaan Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimusta.

 

Työmarkkinatiedot
Tekstiili- ja vaatetusala

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus työllistää noin 5 000 henkilöä tekstiilien ja vaatteiden teollisessa valmistuksessa sekä pienissä yrityksissä kuten ompelimoissa. Kokonaisuudessaan tekstiili- ja vaatetusala työllistää tätä enemmän, koska työpaikkoja on myös kaupan alalla.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa työskentelevien lukumäärä on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä tuotantoa tehostavan ja työntekijöiden tarvetta vähentävän automaation yleistyttyä. Kilpailun kiristyessä markkinoilla tuotantoa on siirretty ulkomaille alhaisempien työvoimakustannusten maihin. Suomeen on jätetty monissa tapauksissa vain tuotesuunnittelu ja markkinointi.

Tekstiili- ja vaatetusalan tuotantoon ja siten myös työllistävyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen eli alan kotimaisten tuotteiden ja palveluiden tai tuontituotteiden kysyntä, asiakkaina olevien toimialojen kuten auto- ja rakennusteollisuuden toiminnan vilkkaus sekä talouden suhdanteet.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan lähinnä eläkkeelle jäävien tilalle. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksilla voidaan työllistyä myös kaupan alalle esimerkiksi vaatteiden, tekstiilien tai kankaiden myyntiin tai maahantuojien palvelukseen.

Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Lähinimikkeet

artesaani
tekstiiliartesaani
sisustustekstiiliartesaani
loimaaja
neuloja
niisittäjä
tekstiilinvalmistaja
virkkauskoneenhoitaja

 

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry http://www.taito.fi/etusivu/
Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry http://www.tekstiililehti.fi/fi/sttl-yhdistys/
Suomen Tekstiili & Muoti ry http://www.stjm.fi/