Vaatesuunnittelija

Johdanto

Vaatesuunnittelija suunnittelee vaatetusalan yrityksen mallivaatteita tai mallistokokonaisuuksia. Mallistokokonaisuuksien, materiaalien, komponenttien ja värien suunnittelu vaatii hyvää visuaalista silmää, muototajua ja muotivirtausten seuraamista. Useat suunnittelijat toimivat freelancereina ja tekevät töitä usealle vaatevalmistajalle.

Työtehtävät

Vaatesuunnittelija muotoilee vaatetusyrityksen tai asiakkaan tarpeisiin soveltuvia yksittäisiä tuotteita, mallistokokonaisuuksia ja konsepteja.

Taiteellisen vaikutelman, materiaalien, valmistustekniikoiden ja kaupallisuuden sovittaminen yhteen asettavat työssä haasteensa.

Suunnitelmat hahmotellaan perinteisesti paperille tai tietokoneella. Tietotekniikan avulla pystytään kokeilemaan helposti erilaisia väri- ja kuviointimahdollisuuksia.

Vaatesuunnittelija tekee malli-, kuosi-, tekniikka- ja materiaaliehdotuksia sekä neuvottelee tilaajan tai tuotantolaitoksen edustajien kanssa valmistukseen liittyvistä seikoista.

Muotilehtien, messujen, ennusteiden ja muotoilutapahtumien seuraaminen on ajan tasalla pysymisen ja ideoiden kehittämisen kannalta välttämätöntä. Työn vuoksi käydään messuilla, muotikeskuksissa ja tuotantolaitoksissa.

Työ tehdään yhteistyönä useiden eri alojen ammattilaisten kanssa. Vaatetustehtaissa läheisiä yhteistyökumppaneita ovat mallimestari, assistentti ja tuotepäällikkö.

Suunnittelu tehdään toimistomaisessa ympäristössä. Työajat ja työtahti vaihtelevat. Suunnittelijat matkustavat paljon, sillä suunnittelun taustalla vaikuttavat kansainväliset muotisuunnat ja vaikutteet.

Työpaikat

Monet suunnittelijat toimivat freelancereina ja tekevät töitä usealle valmistajalle.

 

Työn vaatimukset

Vaatesuunnittelija tarvitsee hyvää visuaalista silmää ja luovuutta. Työ edellyttää muotokielen, materiaalien, värien jne. hallintaa sekä valmistustekniikoiden tuntemusta.

Ammatissa on tunnettava kuluttajien tarpeet sekä muotivirtaukset, joiden seuraaminen on tarpeen. Osallistuminen mm. kansainvälisille messuille ja seminaareihin on osa työtä.

Hyvä suunnittelija on myös visualisoija, jolla on kykyä ennustaa tulevia muotivirtauksia.

Ammatissa tarvitaan yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.

Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen.

Yrittäjät, ammatinharjoittajat ja freelance-suunnittelijat tarvitsevat myös markkinointitaitoja sekä muuta liiketaloudellista osaamista.

Stressinsietokyky on tarpeen, sillä ammattia leimaa kova kilpailu. Alan työkokemus ja näytöt menestyneistä mallistoista ovat eduksi.

 

Koulutus

Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa voi opiskella vaatetussuunnittelua ja pukutaidetta. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti, ylempi taiteen maisteri.

Tekstiili- ja vaatetusalaa voi opiskella myös Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti, ylempi taiteen maisteri.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnot vestonomi (AMK), artenomi (AMK) ja muotoilija (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Freelancerit työskentelevät erilaisin sopimuksin, ja ansiot vaihtelevat suuresti.

Työsuhteisten vaatesuunnittelijoiden palkkaus perustuu alalla noudatettavaan Tekstiili- ja Vaatetusteollisuuden toimihenkilösopimukseen.

 

Työmarkkinatiedot
Tekstiili- ja vaatetusala

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus työllistää noin 5 000 henkilöä tekstiilien ja vaatteiden teollisessa valmistuksessa sekä pienissä yrityksissä kuten ompelimoissa. Kokonaisuudessaan tekstiili- ja vaatetusala työllistää tätä enemmän, koska työpaikkoja on myös kaupan alalla.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa työskentelevien lukumäärä on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä tuotantoa tehostavan ja työntekijöiden tarvetta vähentävän automaation yleistyttyä. Kilpailun kiristyessä markkinoilla tuotantoa on siirretty ulkomaille alhaisempien työvoimakustannusten maihin. Suomeen on jätetty monissa tapauksissa vain tuotesuunnittelu ja markkinointi.

Tekstiili- ja vaatetusalan tuotantoon ja siten myös työllistävyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen eli alan kotimaisten tuotteiden ja palveluiden tai tuontituotteiden kysyntä, asiakkaina olevien toimialojen kuten auto- ja rakennusteollisuuden toiminnan vilkkaus sekä talouden suhdanteet.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan lähinnä eläkkeelle jäävien tilalle. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksilla voidaan työllistyä myös kaupan alalle esimerkiksi vaatteiden, tekstiilien tai kankaiden myyntiin tai maahantuojien palvelukseen.

Muotoiluala

Muotoilualalla työskentelee yhteensä noin 19 600 henkilöä. Muotoiluintensiivisessä teollisuudessa työskentelee noin 17 000, ja muotoilutoimistot eli muotoilun palveluyritykset työllistävät graafisessa muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja teollisessa muotoilussa noin 1 800 henkilöä (v. 2017). Muotoilu työllistää myös yritysmuotoisessa taiteellisessa toiminnassa.

Työpaikkoja on esimerkiksi muotoilu-, sisustusarkkitehti-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Graafinen suunnittelu työllistää suunnittelutoimistoissa, viestintätoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa ja median palveluksessa. Työpaikat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa, erityisesti Helsingissä.

Yrittäjyys on muotoilualla yleistä. Muotoilijoita, suunnittelijoita ja konsultteja toimii paljon yrittäjinä, jotka tekevät muotoilua tai suunnittelua alihankintana muun muassa teknologiateollisuuden ja palvelualojen yrityksille. Tyypillisesti oman yritystoiminnan tai konsulttityön lisäksi tehdään alan opetustyötä. Suuri osa alan yrityksistä on pieniä.

Muotoilualalla esiintyy paljon työttömyyttä. Työllisyystilannetta heikentää se, että alalle on koulutettu enemmän kuin työmarkkinat vetävät, eikä kaikille riitä alan töitä. Työllistymiseen vaikuttaa oma koulutus, työkokemus ja ansioituminen alalla. Nimekkäiden muotoilijoiden ja suunnittelijoiden työllistyminen eroaa suuresti vastavalmistuneiden työllistymisestä, joka on usein heikkoa.

Työllisyys on heikentynyt viime vuosina johtuen muotoiluintensiivisen teollisuuden supistuksista. Suhteellisesti eniten työllisyys on heikentynyt huonekalujen, nahkatuotteiden ja kultasepän tuotteiden valmistuksessa. Sen sijaan muotoilualan palveluyrityksissä ja taiteellisessa yritystoiminnassa työllisyys on jonkin verran parantunut.

Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat herkästi muotoilualan yritysten palveluiden kysyntään kotitalouksien ja asiakasyritysten sekä kuntien ja valtion organisaatioiden tekemien muotoiluun liittyvien hankintojen kautta. Kysynnän ja toimeksiantojen vähentyessä työn tarve vähenee ja työllisyys heikkenee.

Lähinimikkeet

artenomi
vestonomi
taiteen kandidaatti
taiteen maisteri
vaatetussuunnittelija