Geneetikko eli perinnöllisyystieteilijä tutkii ominaisuuksien periytymistä. Tutkimuskohteena voi olla esimerkiksi molekyyli, solu tai koko laji. Geneetikot antavat myös perinnöllisyysneuvontaa. Geneetikkoja työskentelee yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Työssä vaaditan tieteellistä ajattelutapaa, tarkkuutta ja pitkäjännitteisyyttä.

Geneetikko eli perinnöllisyystieteilijä tutkii ominaisuuksien periytymistä. Genetiikan alueet on jaettu tutkimuskohteiden ja menetelmien perusteella.

Tutkimuskohteena voi olla geenin toiminta ja rakenne, solu, yksilö, populaatio tai biologinen laji kokonaisuudessaan. Esimerkiksi molekyyligeneetikko tutkii periytyvyyden molekyylimekanismeja, populaatiogeneetikko puolestaan periytyvyyden tekijöitä lajitasolla.

Molekyylitason tutkimuksessa viime vuosina tapahtunut huima kehitys on heijastunut myös muille genetiikan osa-alueille ja hämärtänyt jakoa molekyyli-, syto- ja populaatiogenetiikkaan.

Esimerkiksi populaatiogeneetikko, joka tutkii periytymistä laji- ja populaatiotasolla käyttää samoja menetelmiä kuin molekyyligeneetikko, jonka tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi solun mutaatiomekanismit.

Geneetikot antavat tänä päivänä paljon erilaista yleispätevää perinnöllisyysneuvontaa. Tietoja ja tuloksia voidaan käyttää hyväksi mm. mahdollisten periytyvien sairauksien osalta sekä sukupuuta tutkittaessa.

Perinnöllisyystieteen tutkijat toimivat läheisessä yhteistyössä monien lääketieteen alojen, teollisuuden sekä maatalous- ja metsätieteiden kanssa.

Työympäristö on yleensä tutkijoille ja tutkimustyötä tekeville tyypillinen steriili ja rauhallinen tila, jossa on runsaasti tutkimusvälineitä. Apuvälineinä geneetikko käyttää erilaisia laboratoriolaitteita, mikroskooppeja ja tietotekniikkaa.

Genetiikan alue poikkeaa biologian monista osa-alueista työpaikkasidonnaisuuden ja hyvin säännöllisten työaikojensa puolesta. Tutkimusprojektien ollessa meneillään työpäivät tosin venyvät usein normaalia työaikaa pidemmiksi.

Yliopistot. Tutkimuslaitokset.

Genetiikan tuntemus.

Geneetikon työssä vaaditaan tieteellistä ajattelutapaa.

Genetiikan parissa työskentely edellyttää tarkkuutta ja huolellisuutta sekä erilaisten teknisten apuvälineiden hallintaa.

Työssä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä, sillä tuloksia saadaan usein vasta pitkän ajan kuluttua.

Etenkin englannin ja saksan kielen taito ovat eduksi tiedonhaussa.

Valmius uuden oppimiseen ja oman alan kehityksen seuraaminen ovat tarpeen.

Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella biologian alan puitteissa Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa. Tutkinto on filosofian maisteri.

Alan luonteeseen kuuluu runsas jatko-opiskelu, sillä genetiikan kehitys on nopeaa.

Opintoluotsi

Koulutusnetti, ajankohtaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta.

Palkkaus riippuu työnantajasta.

Biotieteilijöiden työllisyys vaihtelee suuresti riippuen omasta erikoistumisalasta. Suuret koulutusmäärät heikentävät biologien työllisyystilannetta, ja kilpailu työpaikoista on kovaa.Biologian alalla työskennellään myös määräaikaisissa työsuhteissa, jotka ovat yleisimpiä yliopistoissa. Vastavalmistuneet tekevät usein ns. pätkätöitä.

Opetusala työllistää biologian opettajan pätevyyden hankkineita, virka on yleensä biologian ja maantiedon opettaja. Kilpailu työpaikoista on koventunut myös opetusalalla, yhtä paikkaa kohti saattaa olla kymmeniä hakijoita.Myös opetusalalla toimitaan virkojen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa sekä tehdään sijaisuuksia.

biologi
evoluutikko
filosofian maisteri
molekyyligeneetikko
perinnöllisyystieteilijä
perinnöllisyystutkija
populaatiogeneetikko
sairaalageneetikko
sytogeneetikko
yleisgeneetikko