Geneetikko

Johdanto

Geneetikko eli perinnöllisyystieteilijä tutkii ominaisuuksien periytymistä. Tutkimuskohteena voi olla esimerkiksi molekyyli, solu tai koko laji. Geneetikkoja työskentelee yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Työssä vaaditan tieteellistä ajattelutapaa, tarkkuutta ja pitkäjännitteisyyttä.

Työtehtävät

Geneetikko eli perinnöllisyystieteilijä tutkii ominaisuuksien periytymistä. Genetiikan alueet on jaettu tutkimuskohteiden ja menetelmien perusteella.

Tutkimuskohteena voi olla geenin toiminta ja rakenne, solu, yksilö, populaatio tai biologinen laji kokonaisuudessaan. Esimerkiksi molekyyligeneetikko tutkii periytyvyyden molekyylimekanismeja, populaatiogeneetikko puolestaan periytyvyyden tekijöitä lajitasolla.

Molekyylitason tutkimuksessa viime vuosina tapahtunut huima kehitys on heijastunut myös muille genetiikan osa-alueille ja hämärtänyt jakoa molekyyli-, syto- ja populaatiogenetiikkaan.

Esimerkiksi populaatiogeneetikko, joka tutkii periytymistä laji- ja populaatiotasolla käyttää samoja menetelmiä kuin molekyyligeneetikko, jonka tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi solun mutaatiomekanismit.

Perinnöllisyystieteen tutkijat toimivat läheisessä yhteistyössä monien lääketieteen alojen, teollisuuden sekä maatalous- ja metsätieteiden kanssa.

Työympäristö on yleensä tutkijoille ja tutkimustyötä tekeville tyypillinen steriili ja rauhallinen tila, jossa on runsaasti tutkimusvälineitä. Apuvälineinä geneetikko käyttää erilaisia laboratoriolaitteita, mikroskooppeja ja tietotekniikkaa.

Genetiikan alue poikkeaa biologian monista osa-alueista työpaikkasidonnaisuuden ja hyvin säännöllisten työaikojensa puolesta. Tutkimusprojektien ollessa meneillään työpäivät tosin venyvät usein normaalia työaikaa pidemmiksi.

 

Työpaikat

Yliopistot. Tutkimuslaitokset.

 

Työn vaatimukset

Geneetikolta edellytetään genetiikan tuntemusta sekä tieteellistä ajattelutapaa.

Genetiikan parissa työskentely edellyttää tarkkuutta ja huolellisuutta sekä erilaisten teknisten apuvälineiden hallintaa.

Työssä tarvitaan oma-aloitteisuutta, itsenäistä työskentelyotetta ja pitkäjännitteisyyttä, sillä tuloksia saadaan usein vasta pitkän ajan kuluttua.

Vuorovaikutustaidot ja yhteistyötaidot ovat myös tarpeen.

Etenkin englannin ja saksan kielen taito ovat eduksi tiedonhaussa.

Oman alan kehityksen seuraaminen on välttämätöntä.

 

Koulutus

Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella biologian alalla Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistoissa. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti.

Yliopistoissa voi opiskella myös lääketieteellistä genetiikkaa sekä perinnöllisyyslääketiedettä eli kliinistä genetiikkaa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausipalkka. Julkisella sektorilla palkkaus perustuu virkaehtosopimukseen, jolloin palkka koostuu peruspalkasta ja määrätyistä lisistä, joista merkittävimmät ovat ikälisät.

 

Työmarkkinatiedot
Biologia

Biologeja työskentelee kuntien palveluksessa biologian opettajina, yliopistoissa tutkijoina ja opettajina sekä valtiolla tutkimuslaitoksissa ja ympäristöhallinnossa. Yksityinen sektori työllistää esimerkiksi konsultti- ja tutkimusyrityksissä. Työpaikkoja on jonkin verran myös alan järjestöissä.

Biologian alalla esiintyy työttömyyttä, ja kilpailu työpaikoista on kovaa. Biologien työllisyys vaihtelee riippuen omasta erikoistumisalasta ja opintojen sivuaineista. Tutkimusvirkoja on suhteellisen vähän tarjolla, mutta opetusvirkoja enemmän. Alalla on paljon määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat yleisimpiä yliopistoissa. Vastavalmistuneet tekevät usein pätkätöitä. Oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Opetusala työllistää biologian opettajan pätevyyden hankkineita, jotka työskentelevät yleensä biologian ja maantiedon opettajan virassa. Kilpailu työpaikoista on kuitenkin koventunut myös opetusalalla. Opetusalalla toimitaan virkojen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa sekä tehdään sijaisuuksia. Työpaikkoja tulee avoimiksi opetusalalla ja tutkimustehtävissä lähinnä eläkkeelle jäämisten yhteydessä.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

biologi
evoluutikko
filosofian maisteri
molekyyligeneetikko
perinnöllisyystieteilijä
perinnöllisyystutkija
populaatiogeneetikko
sairaalageneetikko
sytogeneetikko
yleisgeneetikko