Työnjohtaja (maanrakennusala)

Johdanto

Maanrakennusalan työnjohtajat toimivat esimiehinä ja suunnittelutehtävissä maanrakennus- ja tietyömailla sekä kaivosteollisuudessa. Työssä tarvitaan taitoa soveltaa alan tuntemus ja oma työkokemus käytännön tuotantoon sekä esimies- ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Maanrakennusalan työnjohtajat toimivat esimiehinä maanrakennustyömailla ja kaivosteollisuudessa. Työn ytimen muodostaa työmaan tehokas pyörittäminen aikataulujen mukaan ja sovituin kustannuksin.

Keskeisiä vastuualueita ovat töiden johtaminen ja valvonta työmailla voimassa olevien suunnitelmien ja ohjeiden mukaan sekä turvallisuusmääräyksien noudattaminen. Työnjohtaja vastaa myös siitä, että koneet, materiaalit ja työntekijät ovat paikalla sekä siitä, että eri alihankkijat hoitavat oman osuutensa urakasta.

Isommilla työmailla on useampia työnjohtajia, jotka työskentelevät työmaapäällikön alaisina ja vastaavat kukin omasta osuudestaan. Pienemmällä työmaalla työmaapäällikkö ja työnjohtaja ovat yleensä yksi ja sama henkilö.

Tyypillisiä maanrakennusalan tehtäviä ovat urakointi, konepalvelu, louhinta, kiviaineksen murskaus ja käsittely, purkaminen ja purettujen materiaalien hyötykäyttö sekä nostopalvelut. Työskentelypaikkana voi olla maanrakennus- ja tietyömaa, kaivos, turvesuo, kivilouhimo, rikastamo tai tuotantohalli.

Työmaapäälliköllä on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja työmaan taloudesta (aikataulut ja kustannusarviot), vastuulla voi samanaikaisesti olla useita työmaita. Hän neuvottelee ja tekee sopimukset alihankkijoiden kanssa sekä pitää yhteyttä asiakkaisiin ja viranomaisiin. Työmaapäällikkö työskentelee sekä työmaalla että tekee myös toimistotehtäviä.

Työmaapäällikön apuna voi työskennellä yksi tai useampia tuotantoinsinöörejä, jotka vastaavat omista työmaistaan ja valvovat esimerkiksi budjettia sekä avustavat neuvotteluissa alihankkijoiden kanssa.

Työmaainsinööri ohjaa ja seuraa työmaan työaikaista suunnittelua, laatii aikatauluja ja seuraa niiden toteutumista. Hän laskee tarvittavien maarakennusmateriaalien määriä ja kustannuksia, valmistelee hankintoja ja toteuttaa mm. ympäristö- ja laatujärjestelmiä.

Suunnitteluinsinööri vastaa urakoiden suunnittelusta arvioimalla, kuinka paljon työntekijöitä ja aikaa tarvitaan urakan tekemiseen ja missä järjestyksessä työt tehdään. Urakan valmistuttua työnjohtaja tai työmaapäällikkö tarkastaa työmaan ennen kuin se luovutetaan asiakkaalle.

Tietokone on välttämätön työväline. Erilaisin järjestelmin seurataan esimerkiksi tehokkuutta reaaliaikaisin kustannuksin, aikataulua, laatua, turvallisuutta, jätemääriä, mahdollisia luovutusvirheitä ja reklamaatioita.

Työnjohtajien ja insinöörien työajat vaihtelevat eri maanrakennustyömailla töiden luonteen mukaan. Pelkästään suunnittelutehtävissä toimivat työskentelevät enimmäkseen toimistotyöaikana. Työ on luonteeltaan liikkuvaa, sillä työmaat voivat olla kaukana toisistaan.

Työpaikat

Työnjohtajat toimivat maanrakennusyrityksissä, louhinta- ja maansiirtoyrityksissä kaivosteollisuudessa, rikastamoissa sekä rakennuskiven jalostuslaitoksissa. Työpaikkoja on myös kunnilla ja valtiolla.

Työn vaatimukset

Työnjohtajan ammatissa toimimisen perustana on tekninen ajattelu. Olennaista on taito soveltaa alan tuntemus ja oma työkokemus käytännön tuotantoon.

Koska työnjohtaja toimii yleensä esimiehenä, vaaditaan työssä esimiesosaamista, järjestelykykyä, kykyä yhteistyöhön sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

Suullinen esitystaito on tarpeen, koska asiat on pystyttävä esittämään ymmärrettävästi.

Työhön liittyy monesti taloudellisia riskejä, jolloin kriittinen harkintakyky on tarpeen. Myös paineensietokyky on tarpeen.

Ympäristön saastumisen tai onnettomuuksien välttäminen vaatii tarkkuutta ja vastuuntuntoa.

Tietotekniikan hallinta on entistä tärkeämpää.

Kielitaito korostuu kansainvälistymisen myötä.

Ammattiala kehittyy nopeasti, mikä vaatii jatkuvaa opiskelua ja kykyä omaksua uusia asioita.

Koulutus

Työnjohtajalle sopiva koulutus on ammattikorkeakoulussa suoritettava insinööri (AMK) -tutkinto rakennustekniikassa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Teknisten toimihenkilöiden palkkaus kunnalla ja valtiolla perustuu yleensä virkaehtosopimukseen, jonka mukaan palkka koostuu peruspalkasta ja sen päälle maksettavista lisistä.

Yksityisellä sektorilla palkkaus perustuu henkilökohtaiseen työsopimukseen ja noudattaa yleensä työehtosopimusta.

Palkan suuruuteen vaikuttavat tehtävän ja sen vaativuuden lisäksi mm. ammattitaito, erityistaidot, kuten kielitaito, työkokemuksen pituus ja asema yrityksessä.

 

Työmarkkinatiedot
Maa- ja vesirakennusala

Maa- ja vesirakentaminen työllistää suoraan noin 45 000-50 000 henkeä. Työllisyyttä pitää yllä toiminnan välttämättömyys, sillä ala huolehtii maamme infrastruktuurin kuten esimerkiksi kulkuyhteyksien ja energiaverkostojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Maa- ja vesirakennusala luo siten edellytykset koko yhteiskunnan toimivuudelle.

Maa- ja vesirakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Maailmantalouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti alan toimintaan rakennus- ja kunnostushankkeiden määrissä, mikä näkyy myös työllisyydessä. Toiminta on myös osittain kausiluonteista, sillä esimerkiksi teiden rakennus- ja päällystystöitä voidaan tehdä lähinnä vain lämpiminä vuodenaikoina.

Maa- ja vesirakennusalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Alalla on pulaa etenkin alan toisen asteen tutkinnon suorittaneista kuten esimerkiksi maarakennuskoneenkuljettajista ja maarakentajista sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yhdyskuntatekniikan rakennusmestareista ja insinööreistä, sillä näihin tehtäviin on koulutettu liian vähän osaajia.

Työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät. Lähivuosina jää eläkkeelle paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia tulijoita.

 

Lähinimikkeet

insinööri
kaivosmittaaja
kaivosteknikko
kaivostyönjohtaja
maanrakennusteknikko
työnjohtaja
vastaava työnjohtaja
huoltopäällikkö
kehitysinsinööri
materiaalipäällikkö
projektipäällikkö
rakennusmestari
tiemestari
työmaapäällikkö
toimistoinsinööri
tuotantoinsinööri