Materiaalitekniikan insinööri

Johdanto

Materiaalitekniikan insinöörit työskentelevät materiaalien tai tuotteiden valmistuksen tehtävissä tai valmistustekniikan parissa. Työtehtäviä ovat esimerkiksi toiminnan johtaminen, tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtävät, laadunvarmistus sekä tutkimus ja tuotekehitys. Työpaikkoja on eri teollisuuden aloilla. Ammatissa tarvitaan materiaalitekniikan tuntemusta sekä suunnittelu- ja esimiesosaamista ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Materiaalitekniikan insinöörin työkenttää on ammatillisesta suuntautumisesta riippuen materiaalien valmistus, materiaalien valmistustekniikat tai tuotannon tarvitsemien materiaalien valinnat. Työnantajana voi olla esimerkiksi kemianteollisuuden, metallien jalostuksen, kone- ja metallituoteteollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden tai rakennustuoteteollisuuden yritys.

Tehtävänimikkeet vaihtelevat tehtävistä ja vastuualueista riippuen, esimerkkeinä kehitysinsinööri, laatupäällikkö, materiaali-insinööri, myynti-insinööri, tuotantoinsinööri, tuotekehityspäällikkö ja tutkimusinsinööri.

Materiaalitekniikka on insinööritiedettä, jossa tutkitaan erilaisten materiaalien koostumusta, ominaisuuksia, sovelluksia ja valmistusta. Materiaalitekniikka liittyy läheisesti mm. fysiikkaan, kemiaan, kemiantekniikkaan, prosessitekniikkaan, mineraalitekniikkaan, konetekniikkaan ja biotekniikkaan. Materiaalitekniikalla on keskeisen tärkeä rooli muiden tekniikan osa-alueiden ja teknologioiden kehittämisessä.

Materiaaleja valmistavassa teollisuudessa tehtäväalueita ovat esimerkiksi tuotantolaitoksen toiminnan johtaminen, tuotannon johtaminen ja suunnittelu, tuotannon esimiestehtävät sekä materiaalien suunnittelu ja kehitys. Työtä voidaan tehdä minkä tahansa materiaalin parissa, esimerkkeinä metallit, lasit, keraamit, polymeerit, energiatekniikan materiaalit, elektroniikan materiaalit, biomateriaalit ja nanomateriaalit.

Käyttötehtävissä vastataan tuotannon sujumisesta. Prosessit ovat pitkälle automatisoituja, jolloin työssä korostuvat valvonta- ja säätötehtävät. Tuotannolla on oltava käytettävissä myös tarvittavat raaka-aineet, laitteet ja henkilöstö, mikä vaatii suunnittelua. Laadunvalvonnassa puolestaan varmistetaan erilaisin testein, että tuotteet ja raaka-aineet vastaavat tarkoitustaan sekä asetettuja vaatimuksia.

Tehtävänä voi olla myös tutkimus ja tuotekehitys, joka liittyy uusiin materiaaleihin. Haluttu ominaisuus voi olla esimerkiksi tietty lujuus, lämpöominaisuus, sähkönjohtavuus, kitkakerroin, yhteensopivuus elimistön kanssa, pieni koko tai helppo työstettävyys. Materiaalien on usein oltava ominaisuuksiltaan entistä kevyempiä, kestävämpiä ja helposti kierrätettäviä sekä taloudellisesti valmistettavia ja ekologisia.

Tutkimus- ja kehitystyö voi kohdistua myös uusiin valmistusmenetelmiin. Työnä voi olla myös materiaalitekniikan asiantuntijatehtävät teollisuudessa, joka valmistaa laitteita ja järjestelmiä materiaalien valmistuksen tarpeisiin. Materiaalitekniikan insinööri voi työskennellä myös teollisuudessa tehtävänään materiaalien valinta tuotannon tarpeisiin.

Markkinointitehtävissä työnä on tuotteiden myynnin edistäminen, yrityksen tunnettuuden parantaminen sekä uusien asiakkaiden hankinta ja vanhojen asiakassuhteiden ylläpitäminen.

Suunnittelutyötä tehdään toimistossa, tuotannon käyttötehtävissä työskennellään laitoksen tuotantotiloissa ja valvomossa. Tutkimusta, tuotekehitystä ja laadunvalvontaa tehdään mm. laboratoriossa. Työvälineinä käytetään tietotekniikkaa sekä tuotantolaitoksissa prosessien valvonta- ja säätölaitteita sekä monenlaisia laboratoriovälineitä.

Ammatissa tehdään yhteistyötä yrityksen muun henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa. Työtehtävästä riippuen työ on joko päivä- tai vuorotyötä. Ammattiin voi liittyä paljonkin matkustamista esimerkiksi myyntityössä ja konsultoinnissa.

 

Työpaikat

Kemianteollisuus. Metallien jalostus. Kone- ja metallituoteteollisuus. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kemiallinen metsäteollisuus. Rakennustuoteteollisuus. Rakennusteollisuus. Puutuoteteollisuus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistot.

 

Työn vaatimukset

Materiaalitekniikan insinöörin on tunnettava materiaalitekniikkaa, materiaaleja ja niiden ominaisuuksia, valmistustekniikoita sekä materiaalien käyttökohteita.

Materiaalitekniikan osaamisalueita ovat mm. biomassan jalostustekniikka, kuitu- ja polymeeritekniikka, biotekniikka, kemia, toiminnalliset materiaalit, materiaalien prosessi- ja kierrätystekniikka sekä prosessitekniikka.

Automaatiotekniikkaa ja konetekniikkaa on tunnettava varsinkin tuotantotehtävissä.

Ammatissa on osattava kehittää tai valita ominaisuuksiltaan paras materiaali kuhunkin tarkoitukseen.

Työssä tarvitaan taloudellista ajattelua. Raaka-aineet on osattava hyödyntää tehokkaasti.

Ympäristövaikutusten huomioiminen on työssä tärkeää.

Ammatissa tarvitaan johtamis- ja suunnitteluosaamista sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.

Työssä tarvitaan myös ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Markkinointitehtävissä tarvitaan myyntiosaamista.

Tietotekniikan hallinta on työssä tarpeen.

Kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.

Ammatissa tarvitaan kykyä sopeutua vuorotyöhön.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella prosessi- ja materiaalitekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Yliopistojen teknisissä tieteissä voi opiskella materiaalitekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimihenkilöillä palkka perustuu alakohtaiseen työehtosopimukseen. Palkka muodostuu yleensä tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työsuoritukseen ja pätevyyteen. Lisäksi voi tulla vielä yrityskohtainen osuus. Tavallisimmin käytössä on kuukausipalkka.

Ylempien toimihenkilöiden palkka sovitaan yleensä henkilökohtaisella työsopimuksella. Palkkaan vaikuttavat mm. työn vaativuus, henkilön pätevyys ja henkilökohtainen työsuoritus.

Yrittäjinä toimivilla ansiotaso määräytyy liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Kemianteollisuus

Kemianteollisuus työllistää suoraan noin 34 000 henkilöä (v. 2016). Eniten työllistävät muovituotteiden, peruskemikaalien ja lääkkeiden valmistus. Henkilöstömäärä on pysytellyt vakaana viime vuosina. Suomalainen kemianteollisuus työllistää myös ulkomailla.

Kemianteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uutta henkilöstöä tarvitaan toimihenkilö- ja työntekijätehtäviin varsinkin eläkkeelle jäämisistä johtuen. Ala työllistää enimmäkseen vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kemianteollisuudessa tarvitaan mm. moniosaamista, uusien teknologioiden hallintaa, raaka-aineosaamista, laatuosaamista, vahvaa luonnontieteellistä ja teknologista osaamista sekä asiakasosaamista, liiketaloudellista osaamista, kestävän kehityksen osaamista, vieraiden kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja tietojärjestelmien käyttötaitoa.

Kemianteollisuus

Kemianteollisuus työllistää suoraan noin 34 000 henkilöä (v. 2016). Eniten työllistävät muovituotteiden, peruskemikaalien ja lääkkeiden valmistus. Henkilöstömäärä on pysytellyt vakaana viime vuosina. Suomalainen kemianteollisuus työllistää myös ulkomailla.

Kemianteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uutta henkilöstöä tarvitaan toimihenkilö- ja työntekijätehtäviin varsinkin eläkkeelle jäämisistä johtuen. Ala työllistää enimmäkseen vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kemianteollisuudessa tarvitaan mm. moniosaamista, uusien teknologioiden hallintaa, raaka-aineosaamista, laatuosaamista, vahvaa luonnontieteellistä ja teknologista osaamista sekä asiakasosaamista, liiketaloudellista osaamista, kestävän kehityksen osaamista, vieraiden kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja tietojärjestelmien käyttötaitoa.

Rakennustuoteteollisuus

Rakennustuoteteollisuus työllistää noin 80 000 rakennusalan ammattilaista betoni-, pientaloteollisuus-, rakennusmateriaali- ja teräsrakennetoimialoilla. Alalla toimii sekä pienyrityksiä että satoja henkilöitä työllistäviä yrityksiä.

Rakennustuoteteollisuuden työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve valmistaa ja kehittää erilaisia rakennustuotteita ja -materiaaleja, joita käytetään uudis- ja korjausrakentamiseen sekä rakennusten ylläpitoon.

Rakennustuoteteollisuuden työllisyystilanteeseen vaikuttaa erityisesti uudisrakentamisen määrä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamiseen, ja sitä kautta rakennustuotteiden kysyntään ja työntekijöiden tarpeeseen. Lisää työntekijöitä tarvitaan rakennustoiminnan vilkastuessa.

Työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät. Lähivuosina eläkkeelle jää paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia tulijoita.

Rakennustuoteteollisuus

Rakennustuoteteollisuus työllistää noin 80 000 rakennusalan ammattilaista betoni-, pientaloteollisuus-, rakennusmateriaali- ja teräsrakennetoimialoilla. Alalla toimii sekä pienyrityksiä että satoja henkilöitä työllistäviä yrityksiä.

Rakennustuoteteollisuuden työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve valmistaa ja kehittää erilaisia rakennustuotteita ja -materiaaleja, joita käytetään uudis- ja korjausrakentamiseen sekä rakennusten ylläpitoon.

Rakennustuoteteollisuuden työllisyystilanteeseen vaikuttaa erityisesti uudisrakentamisen määrä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamiseen, ja sitä kautta rakennustuotteiden kysyntään ja työntekijöiden tarpeeseen. Lisää työntekijöitä tarvitaan rakennustoiminnan vilkastuessa.

Työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät. Lähivuosina eläkkeelle jää paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia tulijoita.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuteen kuuluva metallien jalostus työllistää Suomessa noin 15 800 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 20 000 ammattilaista (v. 2016). Metallien jalostuksen tuotteita tarvitaan melkein kaikilla teollisuudenaloilla. Suomessa valmistettavista tuotteista suurin osa menee vientiin.

Metalleja jalostavat yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Metallien jalostajat rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia osaajia. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla.

Metallien jalostuksen tuotantoa ja työllisyyttä pitää jatkossakin yllä teräksen ja muiden metallien kysyntä esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä rakentamisen tarpeisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuteen kuuluva metallien jalostus työllistää Suomessa noin 15 800 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 20 000 ammattilaista (v. 2016). Metallien jalostuksen tuotteita tarvitaan melkein kaikilla teollisuudenaloilla. Suomessa valmistettavista tuotteista suurin osa menee vientiin.

Metalleja jalostavat yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Metallien jalostajat rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia osaajia. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla.

Metallien jalostuksen tuotantoa ja työllisyyttä pitää jatkossakin yllä teräksen ja muiden metallien kysyntä esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä rakentamisen tarpeisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
kehitysinsinööri
kehityspäällikkö
konsultti
käyttöinsinööri
laatupäällikkö
materiaaliasiantuntija
materiaali-insinööri
metallurgi
myynti-insinööri
osastoinsinööri
projekti-insinööri
prosessi-insinööri
suunnitteluinsinööri
tuotannon suunnitteluinsinööri
tuotannonsuunnittelija
tuotantoinsinööri
tuotantojohtaja
tuotantopäällikkö
tuotekehittäjä
tuotekehitysinsinööri
tuotekehitysjohtaja
tuotekehityspäällikkö
tuotepäällikkö
tutkija
tutkimusinsinööri

 

Materiaalitekniikan insinööri