Prosessitekniikan insinööri

Johdanto

Prosessitekniikan insinööri työskentelee johto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä prosessiteollisuudessa, joka jalostaa raaka-aineita kuten puuta, öljyä ja mineraaleja erilaisiksi tuotteiksi. Työpaikkoja on mm. kemianteollisuudessa, kemiallisessa metsäteollisuudessa ja metallien jalostuksessa. Myös muiden teollisuudenalojen kuten juomateollisuuden tuotannossa käytetään paljon prosessitekniikkaa. Ammatissa tarvitaan prosessitekniikan tuntemusta, suunnittelu- ja esimiesosaamista sekä vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Prosessitekniikan insinööri työskentelee prosessiteollisuuden monipuolisissa työtehtävissä, joita ovat esimerkiksi toiminnan ja tuotannon johtaminen ja suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitys sekä markkinointi. Tehtävänimikkeet vaihtelevat tehtävien ja vastuualueiden mukaan, esimerkkeinä käyttöinsinööri, laatupäällikkö, suunnitteluinsinööri, tuotantopäällikkö, tuotekehityspäällikkö ja ympäristöinsinööri.

Prosessiteollisuus muodostuu eri teollisuudenaloista, kuten kemianteollisuudesta, metsäteollisuudesta ja metallien jalostuksesta, jotka jalostavat raaka-aineita kuten raakaöljyä, puuta ja mineraaleja erilaisten peräkkäisten fysikaalisten ja kemiallisten käsittelyvaiheiden avulla. Tuotteet voivat olla valmiita lopputuotteita kuluttajille, mutta myös raaka-aineita muulle teollisuudelle. Tuotteita ovat mm. pesuaineet, paperit ja teräslevyt.

Johtotehtävissä vastataan yrityksen eri toiminnoista, esimerkkeinä tiettyjen tuoteryhmien valmistus, tuotekehitys, tekninen asiakaspalvelu ja ympäristöasiat. Käyttötehtävissä vastataan tuotannon sujumisesta. Esimiestyön lisäksi tehdään pitkälle automatisoitujen prosessien valvontaa ja säätöä sekä huolehditaan tuotannon tarvitsemista raaka-aineista, laitteista ja henkilöstöstä. Laadunvalvonnassa testataan tuotteita ja raaka-aineita.

Suunnittelussa työ voi olla esimerkiksi prosessien suunnittelua energia-, raaka-aine ja kustannustehokkaiksi, prosessien mittausta, säätöä ja optimointia sekä tuotantoprosessien kehittämistä ja automaatiosuunnittelua. Työ voi kohdistua myös tehdassuunnitteluun, teollisuustalouteen tai ympäristönsuojeluun.

Työnkuvaan kuuluu tuotannollisen toiminnan tarkastelu kokonaisuutena. Teknisten tekijöiden lisäksi on huomioitava taloudelliset tekijät kuten tuotantoprosessien tehokkuus ja kustannustehokkuus, prosessien turvallisuus, joka vaikuttaa työsuojeluun ja ympäristöön sekä lakiasiat.

Tutkimus- ja tuotekehitystyö voi kohdistua esimerkiksi prosessitekniikan tai automaatiotekniikan kehittämiseen tai biopolttoaineiden, uusien biokemikaalien tai biomateriaalien valmistukseen. Prosessitekniikan insinööri voi työskennellä myös myynti- ja markkinointityössä, joka tähtää yrityksen tuotteiden ja palveluiden myynnin ja yrityksen tunnettuuden lisäämiseen.

Suunnittelutyötä tehdään toimistossa, tuotannon käyttötehtäviä laitoksen tuotantotiloissa ja valvomoissa, tutkimusta, tuotekehitystä ja laadunvalvontaa mm. laboratoriossa. Työvälineinä käytetään tietotekniikkaa eri ohjelmistoineen sekä tuotantolaitoksissa prosessien valvonta- ja säätölaitteita ja monenlaisia laboratoriovälineitä. Ammatissa tehdään yhteistyötä yrityksen muun henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa.

Työtehtävästä riippuen työ voi olla joko päivä- tai vuorotyötä. Ammattiin voi liittyä paljonkin matkustamista esimerkiksi myyntityössä ja konsultoinnissa.

Työpaikat

Kemianteollisuus. Kemiallinen metsäteollisuus. Metallien jalostus. Elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistot. Tutkimuslaitokset. Konsulttina. Yrittäjänä.

Työn vaatimukset

Prosessitekniikan insinöörin on tunnettava prosessitekniikkaa sekä hallittava mm. prosessien suunnittelu ja optimointi sekä mittaus- ja säätötekniikka.

Työssä tarvittava osaaminen vaihtelee. Prosessitekniikan insinööri voi olla suuntautunut automaatiotekniikkaan, tuotantoteknologiaan tai tuotantotalouteen.

Prosessitekniikan insinöörin tehtävissä tarvitaan myös taloudellista ajattelua sekä työsuojeluun, ympäristönsuojeluun ja lakiin liittyvien asioiden tuntemusta.

Ammatissa tarvitaan johtamis- ja suunnitteluosaamista sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.

Työssä tarvitaan myös ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Markkinointitehtävissä tarvitaan myyntiosaamista.

Tietotekniikan hallinta on työssä tarpeen.

Kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.

Ammatissa tarvitaan kykyä sopeutua vuorotyöhön.

Vastuu tuotannosta sekä prosessien turvallisuudesta työntekijöiden ja ympäristön kannalta edellyttää hyvää stressinsietokykyä.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella prosessitekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Yliopistojen teknisissä tieteissä voi opiskella prosessitekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimihenkilöillä palkka perustuu alakohtaiseen työehtosopimukseen. Palkka muodostuu yleensä tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työsuoritukseen ja pätevyyteen. Lisäksi voi tulla vielä yrityskohtainen osuus. Tavallisimmin käytössä on kuukausipalkka.

Ylempien toimihenkilöiden palkka sovitaan yleensä henkilökohtaisella työsopimuksella. Palkkaan vaikuttavat mm. työn vaativuus, henkilön pätevyys ja henkilökohtainen työsuoritus.

Yrittäjinä toimivilla ansiotaso määräytyy liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Kemianteollisuus

Kemianteollisuus työllistää suoraan noin 34 000 henkilöä (v. 2016). Eniten työllistävät muovituotteiden, peruskemikaalien ja lääkkeiden valmistus. Henkilöstömäärä on pysytellyt vakaana viime vuosina. Suomalainen kemianteollisuus työllistää myös ulkomailla.

Kemianteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uutta henkilöstöä tarvitaan toimihenkilö- ja työntekijätehtäviin varsinkin eläkkeelle jäämisistä johtuen. Ala työllistää enimmäkseen vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kemianteollisuudessa tarvitaan mm. moniosaamista, uusien teknologioiden hallintaa, raaka-aineosaamista, laatuosaamista, vahvaa luonnontieteellistä ja teknologista osaamista sekä asiakasosaamista, liiketaloudellista osaamista, kestävän kehityksen osaamista, vieraiden kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja tietojärjestelmien käyttötaitoa.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuteen kuuluva metallien jalostus työllistää Suomessa noin 15 800 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 20 000 ammattilaista (v. 2016). Metallien jalostuksen tuotteita tarvitaan melkein kaikilla teollisuudenaloilla. Suomessa valmistettavista tuotteista suurin osa menee vientiin.

Metalleja jalostavat yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Metallien jalostajat rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia osaajia. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla.

Metallien jalostuksen tuotantoa ja työllisyyttä pitää jatkossakin yllä teräksen ja muiden metallien kysyntä esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä rakentamisen tarpeisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kemiallinen metsäteollisuus

Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat työllistävät noin 20 000 henkilöä (v. 2016). Työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina, kun kannattamatonta tuotantoa on lakkautettu maassamme. Suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt työllistävät myös ulkomailla.

Metsäteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikkoja avautuu erityisesti henkilöstön eläköitymisen myötä. Työntekijöistä jää eläkkeelle noin neljännes seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Metsäteollisuuden työllisyyteen vaikuttavat talouden suhdanteiden vaihtelut, tuotteiden kysyntä ja viennin määrät. Paperituotteiden kysyntä on laskenut vanhoilla markkina-alueilla esimerkiksi Euroopassa digitaalisen viestinnän myötä, mutta kysyntä kasvaa kehittyvissä talouksissa. Pakkausmateriaalien markkinat kasvavat nopeasti maailmalla. Paperin jalostukselle esimerkiksi talous- ja hygieniatuotteiksi syntyy uusia mahdollisuuksia.

Osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossakin työntekijätehtävissä, johdossa ja projektitehtävissä. Uudet liiketoiminta-alueet mm. biojalostamoissa ja pakkausteollisuudessa luovat lisää tarvetta osaaville työntekijöille. Investoinnit, uudistuminen ja innovaatiot synnyttävät kysyntää uudenlaiselle osaamiselle.

Lähinimikkeet

asiakaspalveluinsinööri
diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
kehitysinsinööri
kehityspäällikkö
käyttöinsinööri
laatupäällikkö
myynti-insinööri
osastoinsinööri
projekti-insinööri
prosessi-insinööri
prosessitekniikan asiantuntija
suunnitteluinsinööri
tuotannonsuunnittelija
tuotannon suunnitteluinsinööri
tuotantojohtaja
tuotantopäällikkö
tuotantoinsinööri
tuotekehitysinsinööri
tuotekehittäjä
tuotekehitysjohtaja
tuotekehityspäällikkö
tuotepäällikkö
tutkimusinsinööri
ympäristöinsinööri
ympäristöjohtaja
ympäristöpäällikkö