Helikopterilentäjä

Johdanto

Helikopterilentäjä hoitaa erityyppisiä lentotehtäviä, esimerkiksi henkilö- ja materiaalikuljetuslentoja, etsintä- ja pelastuspalvelutehtäviä ja liikennevalvontaa. Helikopterilentäjä voi työskennellä lentoyhtiössä tai Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien palveluksessa. Vastuullinen työ edellyttää hyvää henkistä ja fyysistä kuntoa, paineensietokykyä, itsenäistä päätöksentekokykyä ja tarkkuutta.

Työtehtävät

Helikopterilentäjän työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia. Lennot suoritetaan yksimoottorisilla tai monimoottorisilla helikoptereilla. Helikopterin miehitys vaihtelee lentotehtävän mukaan.

Mahdollisia lentotehtäviä ovat esimerkiksi erilaiset henkilö- ja materiaalikuljetustehtävät sekä nosto- ja rakennustyölennot. Muita tehtäviä ovat esimerkiksi valokuvaus- ja lämpökuvauslennot, liikennevalvonta sekä sähkölinjojen tarkistukset.

Metsätalouteen liittyviä lentoja ovat mm. metsänarviointi, taimien kuljetus ja metsän lannoitus. Helikoptereilla voidaan myös koota ja ajaa karjaa tai poroja haluttuun paikkaan. Lennot öljynporauslautoille ovat myös yksi tyypillinen esimerkki helikoptereilla suoritettavista lennoista.

Osa helikopterilentäjistä toimii lääkärihelikopteritoiminnassa, jossa lääkäri kuljetetaan helikopterilla onnettomuus- tai sairastumispaikalle potilaan tai potilaiden luokse antamaan ensihoitoa. Tarvittaessa potilas voidaan jatkokuljettaa helikopterilla sairaalaan. Osa lääkäri- ja pelastushelikoptereista voi avustaa myös sammutus- tai etsintätehtävissä.

Suomessa sairaaloiden välisiä siirtoja toteutetaan helikopterilla, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Esimerkiksi Ahvenanmaalta viedään potilaita hoitoon Suomeen tai Ruotsiin. Potilaiden siirto ulkomailta suoritetaan yleensä lentokoneilla, mutta tarvittaessa myös helikopterilla lähivaltioista.

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen tehtävinä ovat mm. raja- ja merivartiointiin liittyvät valvontalennot sekä meripelastukseen liittyvät lennot. Vartiolentolaivue antaa virka-apua mm. poliisille, pelastuslaitokselle ja muille viranomaisille. Puolustusvoimien helikopterilentotehtäviä hoitaa Utin Jääkärirykmentti.

Helikopterin miehistö koostuu yhdestä tai kahdesta lentäjästä eli ilma-aluksen päälliköstä ja perämiehestä sekä helikopterin koosta ja lentotehtävästä riippuen mahdollisesti muusta miehistöstä.

Helikopterin ohjaamossa on lukuisia teknisiä laitteita, kuten esimerkiksi suunnistuslaitteita. Ohjaaminen tapahtuu pääsääntöisesti käsin. Suurissa monimoottorihelikoptereissa on automatiikkaa yhtä paljon kuin lentokoneissa. Helikopterin voi laittaa automatiikalla lentämään ja pysähtymään leijuntaan haluttuun paikkaan esimerkiksi laivan viereen.

Helikopterilentäjät lentävät erilaisissa olosuhteissa. Lentäminen vaikeissa sääolosuhteissa ja pimeässä on erityisen vaativaa. Yhä enemmän käytetään myös erilaisia pimeänäkölaitteita. Helikopterilentäjän työajat vaihtelevat työnantajan ja työtehtävien mukaisesti.

Työpaikat

Helikopterilentäjä voi työskennellä lentoyhtiön, Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Työn vaatimukset perustuvat ilmailumääräyksiin sekä työnantajan asettamiin mahdollisiin lisävaatimuksiin.

Helikopterilentäjän vastuullinen työ edellyttää hyvää henkistä ja fyysistä kuntoa, kykyä itsenäiseen päätöksentekoon, harkintakykyä ja rauhallisuutta.

Ammatissa tarvitaan lisäksi hyvää paineensietokykyä, loogista ajattelua, tarkkuutta ja yhteistyötaitoja.

Lisäksi edellytetään lääkärintarkastuksessa todettu hyvä terveys.

Koulutuskustannukset yksityisissä lentokouluissa ovat korkeat.

 

Koulutus

Helikopteriliikennelentäjän pohjakoulutus on sama kuin kiinteäsiipisten liikennelentäjällä, mutta lisänä tulee erikoistuminen helikopteripuolelle.

Helikopterilentäjiä koulutetaan yksityisissä lentokouluissa.

Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat kouluttavat henkilöstöä omiin tehtäviinsä. Vaatimukset koulutukseen ovat suhteellisen tiukat. Pääsääntöisesti pitää päästä ensiksi suorittamaan varusmiespalvelusta varusmiehenä ilmavoimien ohjaajakurssille.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Asianomainen koulutus sekä helikopteriammattilentäjän lupakirja.

Rajavartiolaitoksen ilma-alukset ovat siviilirekisterissä ja näin ollen Rajavartiolaitoksen lentäjät tarvitsevat siviililupakirjat.

Puolustusvoimien lentotoiminta on sotilaslentotoimintaa, jolloin lupakirjaa ei tarvita.

 

Palkkaus

Palkat vaihtelevat suuresti, koska alalla ei ole yleistä työehtosopimusta. Palkkaan vaikuttavat mm. työtehtävä, lentokokemus, työnantaja ja vastuualue.

 

Työmarkkinatiedot
Lentoliikenne

Lentoliikenne työllistää kotimaisissa ja ulkomaisissa lentoyhtiöissä, ilmailuun liittyviä palveluja tarjoavissa yrityksissä sekä esimerkiksi lentokouluissa ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailutoimialalla. Suurin osa Suomen lentoliikennealan toimijoista ja työpaikoista on pääkaupunkiseudulla. Keskeisessä asemassa on Helsinki-Vantaan lentoasema ja siellä toimivat yritykset.

Suomessa lentoliikennealan suurin työllistäjä on Finnair-konserni, jonka liiketoiminta-alueet ovat lentoliikenne ja matkapalvelut. Finnair-konsernin palveluksessa on noin 5 000 henkilöä, joiden lisäksi Finnair työllistää välillisesti tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea ja maailmaa (v. 2017). Finnairin tytäryhtiöt toimivat lentoliikennettä tukevilla tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla.

Finavia-konserni työllistää noin 2 300 henkilöä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa (v. 2017). Konserniin kuuluvan Airpro Oy:n liiketoiminta-alueita ovat lentoliikenteen maapalvelut, turvatarkastuspalvelut ja palvelut lentoasemilla Suomessa.

Lentoliikenteen työpaikoista on kova kilpailu, ja alalle on paljon tulijoita. Koulutukseen otettavien määrä on kuitenkin pyritty suhteuttamaan vapautuviin työpaikkoihin. Liikennemäärien kasvaessa moniin tehtäviin tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää henkilöstöä. Lentoasemainvestoinnit työllistävät myös, kun lentoasemia kehitetään.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

lentäjä
ilma-aluksen päällikkö
ilma-aluksen perämies