Lentokoneasentaja

Johdanto

Lentokoneasentaja huoltaa ja korjaa lentokoneita tai helikoptereita. Lentokoneasentajia työskentelee lentoyhtiöiden, Puolustusvoimien, lentokonekorjaamoiden ja lentokoneita valmistavien yritysten palveluksessa. Ammatissa tarvitaan vahvaa teknistä osaamista sekä huolellisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja

Työtehtävät

Lentokoneasentaja tai avioniikka-asentaja on erikoistunut lentokoneiden tai helikoptereiden asennukseen, huoltoon ja korjaukseen. Työn tavoitteena on varmistaa ilma-aluksen ja sen osien virheetön toiminta.

Lentokoneasentaja tekee lentokoneen tai helikopterin määräaikaishuollot, laitehuollot ja vauriokorjaukset. Työtehtäviin kuuluu ilma-alusten rakenteiden, järjestelmien ja moottoreiden sekä laitteiden ja osien huollon ja korjauksen lisäksi tarkastamista ja vianetsintää.

Työt tehdään huolto-ohjeiden ja kansainvälisten määräysten mukaisesti. Työ kohdistuu mm. ilma-aluksen runkoon, siipiin, moottoriin, lentokoneen potkureihin, helikopterin roottoreiden lapoihin, laskutelineisiin ja hydraulijärjestelmiin. Tehtäviin kuuluu myös huoltaa ja korjata lentokoneiden ja helikoptereiden sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikkalaitteita ja -järjestelmiä.

Lentokoneasentaja tekee lisäksi laitevaihtoja ja niihin liittyviä testaustoimenpiteitä. Lentokoneasentajan työtehtäviin kuuluu myös voiteluja ja rasvauksia. Tehtäviin voi kuulua myös lentokoneen huoltotoimintaan kuuluvaa maalaamista, puhdistamista, hiomista, sovitustöitä sekä putkenvalmistusta ja ohutlevytöitä.

Lentoyhtiöissä lentokoneasentajat huoltavat, korjaavat ja tarkastavat liikennelentokoneita. Lentokonekorjaamoissa työ kohdistuu pääasiassa pienkoneisiin ja helikoptereihin. Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksella huolletaan ja korjataan sotilaslentokoneita ja -helikoptereita.

Lentokoneasentajan työparina on usein lentokonemekaanikko. Lentokoneasentaja voi työkokemuksen myötä pätevöityä lentokoneen huoltomekaanikoksi tai ilmailualan teknisiin toimihenkilötehtäviin kuten esimerkiksi työnjohtajaksi, suunnittelijaksi tai tarkastajaksi.

Työ tehdään yleensä huoltohalleissa ja korjaamoissa, mutta myös ulkona vaihtelevissa sääoloissa. Tehtäviin kuuluu myös vikaraporttien laatimista, dokumentointia ja muuta tietokoneella tehtävää toimistotyötä.

Työssä käytetään erilaisia mittareita, tyyppikohtaisia testauslaitteita, moottoreiden koeajopenkkejä sekä monia kone- ja metallialan käsityökaluja ja laitteita sekä sähkö- ja elektroniikkatöiden työvälineitä ja tietotekniikkaa.

Työ on suurelta osin vuorotyötä, sillä lentokoneiden lentokelpoisuus on varmistettava jokaiselle lentotunnille. Työhön voidaan kutsua myös hälytysluonteisesti.

 

Työpaikat

Lentokoneasentajia työskentelee lentoyhtiöiden, lentokonehuoltoyritysten, lentokonekorjaamoiden, Puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja lentokoneita valmistavien yritysten palveluksessa.

Työpaikkoja on myös muualla Euroopassa yhdenmukaisen koulutuksen ja vaatimusten ansiosta.

Työn vaatimukset

Lentokoneasentajan on tunnettava lentokonetekniikka ja elektroniikka.

Ammatissa on tunnettava lentokoneiden tai helikoptereiden rakenteet, moottorit, laitteet, järjestelmät ja mittarit.

Lentokoneasentajan on työpaikasta ja tehtävistä riippuen hallittava lentokoneiden asennus-, huolto- ja korjaustyöt tai valmistus- ja kokoonpanotyöt.

Tehtävät edellyttävät koneiden ja laitteiden rakenteiden ja toimintaperiaatteiden tuntemista sekä taitoa lukea ja soveltaa piirustuksia ja osaluetteloita.

Lentokoneiden asennuksessa on tärkeää, että jokainen työvaihe suoritetaan tarkasti tietyn kaavan mukaan ja työvaiheet asianmukaisesti raportoiden.

Ammatissa on tunnettava huolto-ohjeet ja kansainväliset määräykset.

Työssä tarvitaan huolellisuutta, tarkkuutta, keskittymiskykyä ja pitkäjännitteisyyttä sekä vastuullisuutta ja luotettavuutta.

Suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä tarvitaan myös, koska työt on pystyttävä tekemään laadukkaasti ja aikatauluissa.

Asennustyö edellyttää oma-aloitteisuutta ja yhteistyötaitoja.

Työssä edellytetään hyvää suullista suomen kielen taitoa. Englannin kielen taidon on oltava riittävän hyvä.

Ilmailuala kehittyy ja muuttuu nopeasti, painopiste siirtyy automaattisiin tietokoneohjattuihin toimintoihin. Ammatti edellyttää kiinnostusta uusiin lentokoneisiin ja halua uuden oppimiseen.

Lentokoneasentajan on noudatettava oikeita ja turvallisia työtapoja, koska työssä joutuu käsittelemään paineenalaisia järjestelmiä ja laitteita, vaarallisia aineita ja sähkölaitteita.

Työhön kuuluu paljon liikkumista ja kiipeilyä sekä työskentelyä joskus hankalissakin asennoissa. Meluhaitta on ajoittainen.

Ammatissa vaaditaan hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa lentokoneasennuksen perustutkinnon. Tutkintonimike on lentokoneasentaja tai avioniikka-asentaja.

Lentokoneasennuksen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Koulutuksesta eri lentokonetyyppeihin vastaa työnantaja.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Vaatimuksena on normaali terveys ja kunto sekä normaali kuulo ja näkökyky. Riittävä terveys osoitetaan ilmailulääkärin antamalla lääkärintodistuksella ennen opintojen alkua. Ilmailualan turvallisuusvaatimukset edellyttävät nuhteetonta taustaa. Merkinnät rikosrekisterissä ja päihdeongelmat estävät työskentelyn lentokenttäalueilla.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää lupakirjat vaatimukset täyttäville hakijoille. Ilma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirjan hakijan on oltava 18 vuotta täyttänyt, osoitettava kokeessa asiaan liittyvien kurssien tietotaso ja omattava haettavaan lupakirjaluokkaan vaadittava käytännön kokemus.

Huoltohenkilöstön valtuuttaminen tapahtuu EASA:n antamien Part 66 -määräysten mukaisesti. Niissä määritetään ilma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirjan myöntämistä koskevat vaatimukset ja sen voimassaoloa ja käyttöä koskevat ehdot.

Part 66 -lupakirjat on jaettu eri luokkiin. A: valtuutuksen mukaiset vähäiseksi luokitellut huoltotoimenpiteet tai yksinkertaiset viankorjaukset; B1: rakenteiden, voimalaitteiden, mekaanisten järjestelmien ja sähköjärjestelmien huollot; B2: avioniikka- ja sähköjärjestelmille suoritetut linjahuoltotoimenpiteet; C: korjaamohuoltojen jälkeiset huoltotodisteet.

Riittävän ilmailuviranomaisen määrittelemän työkokemuksen saavutettuaan lentokoneasentaja voi hakea kansainvälistä EASA:n määräysten mukaista lentokonemekaanikon lupakirjaa. Lupakirja antaa mahdollisuuden hakeutua vastaavaan työhön myös Euroopan muihin maihin.

 

Palkkaus

Säännöllistä reittiliikennettä harjoittavien, raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien tai edellä mainituille teknisiä tai maapalveluja suorittavien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus perustuu Lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen.

Lentokoneasentajan palkka muodostuu työkokonaisuuden vaativuuden arvioinnin perusteella määriteltävästä taulukkopalkasta, kokemuslisästä sekä ammatinhallinnan, erityisosaamisen ja työskentelytavan arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä erikseen todettavasta monitaitoisuudesta.

Työmarkkinatiedot
Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lentoliikenne

Lentoliikenne työllistää kotimaisissa ja ulkomaisissa lentoyhtiöissä, ilmailuun liittyviä palveluja tarjoavissa yrityksissä sekä esimerkiksi lentokouluissa ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailutoimialalla. Suurin osa Suomen lentoliikennealan toimijoista ja työpaikoista on pääkaupunkiseudulla. Keskeisessä asemassa on Helsinki-Vantaan lentoasema ja siellä toimivat yritykset.

Suomessa lentoliikennealan suurin työllistäjä on Finnair-konserni, jonka liiketoiminta-alueet ovat lentoliikenne ja matkapalvelut. Finnair-konsernin palveluksessa on noin 5 000 henkilöä, joiden lisäksi Finnair työllistää välillisesti tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea ja maailmaa (v. 2017). Finnairin tytäryhtiöt toimivat lentoliikennettä tukevilla tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla.

Finavia-konserni työllistää noin 2 300 henkilöä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa (v. 2017). Konserniin kuuluvan Airpro Oy:n liiketoiminta-alueita ovat lentoliikenteen maapalvelut, turvatarkastuspalvelut ja palvelut lentoasemilla Suomessa.

Lentoliikenteen työpaikoista on kova kilpailu, ja alalle on paljon tulijoita. Koulutukseen otettavien määrä on kuitenkin pyritty suhteuttamaan vapautuviin työpaikkoihin. Liikennemäärien kasvaessa moniin tehtäviin tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää henkilöstöä. Lentoasemainvestoinnit työllistävät myös, kun lentoasemia kehitetään.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

asentaja
avioniikka-asentaja
lentokonemekaanikko
lentomekaanikko
ilmailuhuoltomies
helikopteriasentaja

 

Lentokoneasentaja