Lentokonelevyseppä

Johdanto

Lentokonelevyseppä tekee lentokoneiden ja helikoptereiden rakenteiden levytöitä sekä valmistaa rakenteiden osia. Lentokonelevyseppiä työskentelee lentoyhtiöiden, Puolustusvoimien, lentokonekorjaamoiden ja lentokoneita valmistavien yritysten palveluksessa. Ammatissa tarvitaan levyntyöstö- ja muiden työmenetelmien hallintaa sekä materiaalien tuntemusta, huolellisuutta ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Lentokonelevyseppä työskentelee lentokoneiden ja helikoptereiden huolto-, korjaus- ja muunnostöissä. Lentokonelevyseppä on metallialan ammattilainen, joka tekee rakenteiden levytöitä, osien valmistamista ja muotoilua sekä metalliosien asennuksia lentokoneisiin ja helikoptereihin.

Työ kohdistuu rungon ja siipien osiin sekä ilma-aluksen muihin osiin. Tehtäviin kuuluu mm. levyjen muotoilua, taivutusta, sovitusta, niittausta ja poraamista.

Lentokoneiden runkojen ja siipien materiaaleina käytetään mm. alumiinia, titaania, hiilikuitua ja lasikuitua sekä niiden yhdistelmiä. Terästä käytetään tietyissä osissa kuten laskutelineissä. Puuta käytetään lähinnä itserakennetuissa lentokoneissa.

Lentokonelevyseppä käsittelee työssään satoja eri lentokoneen osia, joiden sijainti koneessa on tunnettava. Samoin on tunnettava niiden materiaaliominaisuudet ja käsittelytavat. Työohjeina ovat piirustukset ja korjausohjeet, manuaalit, vikalaput ja suulliset ohjeet.

Tarkastaja tarkistaa kaikki lentokonelevysepän tekemät työt. Mahdollinen työvirhe todetaan työn aikana tai viimeistään tarkastuksessa. Korjaamismahdollisuudet vaihtelevat työn uusimisesta kappaleen romuttamiseen.

Työtä tehdään hallimaisessa ympäristössä pitkälti käsityökaluilla, mutta esimerkiksi levyn leikkaus, lävistys ja särmäys ovat konetyötä. Työvälineitä ovat mm. porakone, ilmavasara, peltisakset ja -vasarat, puristimet, levyleikkuri, särmäys- ja kanttauskone, levymankeli sekä erilaiset lävistimet ja katkaisukoneet.

Työaika vaihtelee työnantajasta riippuen päivätyöstä kolmivuorotyöhön. Työhön voi kuulua myös hälytysluonteista työtä ja varallaoloa.

Työpaikat

Lentokonelevyseppiä työskentelee lentoyhtiöiden, lentopalveluyhtiöiden, Puolustusvoimien, lentokonekorjaamoiden ja lentokoneita valmistavien yritysten palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Lentokonelevysepältä edellytetään levyntyöstö- ja muiden työmenetelmien hallintaa, materiaalien tuntemusta sekä kädentaitoja.

Ammatissa tarvitaan myös koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttötaitoa.

Lentokonelevysepän on noudatettava tarkasti annettuja työohjeita. Suurimmassa osassa töistä mainitaan materiaalit, kiinnittimet ja haluttu lopputulos, mutta ei välttämättä tekotapaa tai työvälineitä.

Ammatissa tarvitaan silmien ja käsien hyvää koordinaatiota, käsien on esimerkiksi osuttava katsomatta yhteen kappaleen eri puolilla.

Työ edellyttää sekä oma-aloitteisuutta että yhteistyökykyä.

Hyvä suomen kielen taito on vaatimuksena ammatissa toimimiselle. Kielitaitoa, varsinkin englannin kielen taitoa, tarvitaan yhä useammin vieraskielisten teknisten selvitysten ja työohjeiden ymmärtämiseksi.

Ammatti edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Työtä tehdään seisten, kyykistellen, jopa makuullaan ja kontaten sekä muissa hankalissa asennoissa.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon valmistustekniikkaan suuntautuen.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös lentokoneasennuksen perustutkinnon. Tutkintonimike on lentokoneasentaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua hitsaajan ja levytekniikan ammattitutkinnot sekä hitsaajamestarin ja levytyömestarin erikoisammattitutkinnot. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös lentokonetekniikan ammattitutkinto ja lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Lentokonelevysepän palkka muodostuu työkokonaisuuden vaativuuden arvioinnin perusteella määriteltävästä taulukkopalkasta, kokemuslisästä sekä ammatinhallinnan, erityisosaamisen ja työskentelytavan arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä erikseen todettavasta monitaitoisuudesta. Alalla noudatetaan Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

Työmarkkinatiedot
Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lentoliikenne

Lentoliikenne työllistää kotimaisissa ja ulkomaisissa lentoyhtiöissä, ilmailuun liittyviä palveluja tarjoavissa yrityksissä sekä esimerkiksi lentokouluissa ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailutoimialalla. Suurin osa Suomen lentoliikennealan toimijoista ja työpaikoista on pääkaupunkiseudulla. Keskeisessä asemassa on Helsinki-Vantaan lentoasema ja siellä toimivat yritykset.

Suomessa lentoliikennealan suurin työllistäjä on Finnair-konserni, jonka liiketoiminta-alueet ovat lentoliikenne ja matkapalvelut. Finnair-konsernin palveluksessa on noin 5 000 henkilöä, joiden lisäksi Finnair työllistää välillisesti tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea ja maailmaa (v. 2017). Finnairin tytäryhtiöt toimivat lentoliikennettä tukevilla tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla.

Finavia-konserni työllistää noin 2 300 henkilöä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa (v. 2017). Konserniin kuuluvan Airpro Oy:n liiketoiminta-alueita ovat lentoliikenteen maapalvelut, turvatarkastuspalvelut ja palvelut lentoasemilla Suomessa.

Lentoliikenteen työpaikoista on kova kilpailu, ja alalle on paljon tulijoita. Koulutukseen otettavien määrä on kuitenkin pyritty suhteuttamaan vapautuviin työpaikkoihin. Liikennemäärien kasvaessa moniin tehtäviin tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää henkilöstöä. Lentoasemainvestoinnit työllistävät myös, kun lentoasemia kehitetään.

Lähinimikkeet

levyseppä
metallimies
Aircraft sheet metal mechanic
lentokonemekaanikko