Kuljetussuunnittelija

Johdanto

Kuljetussuunnittelija vastaa tavarankuljetuksen suunnittelusta ja toteutumisesta omalla alueellaan. Kuljetussuunnittelijoita työskentelee lähinnä kuljetustoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Ammatissa on koko ajan otettava huomioon kustannustehokkuus. Työ vaatii järjestelmällisyyttä ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä myös nopeiden ratkaisujen tekemiseen.

Työtehtävät

Kuljetussuunnittelijan työnä on suunnitella tavaroiden kuljetus paikasta toiseen yleensä jollakin tietyllä maantieteellisesti rajatulla alueella. Tavoitteena on, että kuljetukset hoituvat mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti.

Kuljetussuunnittelija suunnittelee kuljetusreittejä ja kuljetusjärjestelmiä, joiden kautta tavarat kulkevat lähettäjiltä vastaanottajille, joita ovat esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alan yritykset.

Kuljetusjärjestelmiin kuuluvat eri kuljetusmuodot, joita ovat tie-, rautatie-, meri- ja lentokuljetukset sekä näiden yhdistelmät, tarkoitukseen sopivat kuljetusvälineet ja kuljetettavat tavarat.

Kuljetusten suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi kuljetusetäisyys, kuljetuksen eräkoko ja arvo, kuljetustarpeen säännöllisyys, toimitustiheys, kuljetuksen nopeus, kustannukset ja kuljetusvälineiden saatavuus. Kaikille kuljetuksille eivät sovellu samat kuljetusvälineet ja reitit, vaan ne suunnitellaan tapauskohtaisesti.

Uusien asiakkaiden kohdalla tehtäviin kuuluu suunnitella, miten heidän kuljetustarpeensa hoidetaan. Työssä on koko ajan otettava huomioon kustannustehokkuus, sillä reittien on oltava kannattavia ja esimerkiksi autojen käyttöasteen riittävä.

Kuljetussuunnittelija voi toimia myös myynti- ja markkinointitehtävissä. Tällöin hän käy tapaamassa asiakkaita ja kertomassa heille esimerkiksi, miten kuljetusten kustannukset muodostuvat.

Kuljetussuunnittelija tekee ajojärjestelijää kokonaisvaltaisempaa suunnittelutyötä, jossa suunnitellaan valmiita kuljetusten toteuttamismalleja. Ajojärjestelijä puolestaan hoitaa enimmäkseen päivittäisiä kuljetusrutiineja toteuttaen em. kuljetussuunnitelmia. Tehtävänjako riippuu pitkälti työpaikan koosta.

Kuljetussuunnittelijan ja logistiikkasuunnittelijan työtehtävät voivat olla hyvinkin samankaltaiset. Toisaalta logistiikkasuunnittelijan työhön voi kuulua paljon muutakin kuin vain kuljetusten suunnittelua, esimerkiksi varastotyön suunnittelua.

Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa. Käytössä on yrityksestä riippuen erilaisia kuljetustenhallintaohjelmia, karttaohjelmia ja omia tietojärjestelmiä. Tavaran liikkeitä maailmalla voidaan seurata paikannuksen avulla.

Työskentely tapahtuu toimistomaisessa ympäristössä, mutta toisinaan myös asiakkaan tiloissa. Työtehtävät vaihtelevat päivittäin. Joka päivä hoidetaan tiettyjä rutiineja, mutta myös erilaiset projektit kuuluvat työnkuvaan.

Työ on enimmäkseen päivätyötä, mutta joskus työpäivät venyvät. Projektit tulevat usein nopeasti, eikä niihin voi varautua etukäteen. Työtahti on usein kiireinen johtuen tiukoista aikatauluista.

Työpaikat

Kuljetusyritykset. Posti. Teollisuus. Kaupan alan yritykset.

Työn vaatimukset

Kuljetussuunnittelijan ammatti edellyttää järjestelmällisyyttä ja kykyä nopeaan päätöksentekoon. Toiminnan taloudellinen kannattavuus on otettava koko ajan huomioon.

Paikallistuntemus on tärkeää kuljetussuunnittelijan työssä. Hänen on tunnettava alue, jolla toimitaan sekä reitit, joilla autot liikkuvat.

Kuljetussuunnittelijan on osattava hahmottaa kuljetettava tavara sekä se, miten sille voidaan rakentaa sopiva kuljetustapa.

Työssä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä, sillä kuljetukset suunnitellaan pitkällä tähtäimellä.

Asiakastyössä tarvitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Kehittämistehtävissä on tunnettava tuotannon, varastoinnin ja kuljetuksen eri työvaiheet.

Kielitaito on työssä tarpeen ulkomaan kuljetuksissa.

Työ edellyttää tietotekniikan käyttötaitoja.

Stressiä aiheuttavat toimitusten tiukat aikataulut, ennalta arvaamattomat häiriöt ja taloudellisten menetysten riskit.

Koulutus

Kuljetussuunnittelijaksi sopiva koulutus on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK), jonka voi suorittaa esimerkiksi logistiikkaan tai liikennealaan suuntautuen.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) esimerkiksi liiketoiminnan logistiikkaan suuntautuen.

Markkinointi-instituutissa ja joissain kauppaoppilaitoksissa annetaan myös ammattiin soveltuvaa koulutusta.

Monesti kuljetussuunnittelijaksi edetään työkokemuksen kautta esimerkiksi ajojärjestelijästä.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausipalkka, joka perustuu joko alan työehtosopimukseen tai henkilökohtaiseen työsopimukseen.

Alalla noudatetaan esimerkiksi Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta joka on solmittu Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Työehtosopimus koskee mm. autoliikennealoilla työskenteleviä liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä sekä terminaalien työnjohtajia.

Toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaisen ohjepalkan sekä koulutuksen, työkokemuksen, työsuoritusten ja henkilökohtaisen pätevyyden perusteella.

Henkilökohtaisissa työsopimuksissa palkkaan vaikuttavat mm. koulutus, ammattitaito, työkokemuksen määrä, asema yrityksessä ja erityistaidot.

 

Työmarkkinatiedot
Logistiikkapalvelut

Logistiikkapalvelut työllistävät kuljetusyrityksissä sekä varastointia, huolintaa ja erilaisia tavarankäsittelypalveluita tarjoavissa yrityksissä. Työllisyyttä pitää yllä alan tärkeys yhteiskunnalle, sillä tavara ei liiku kotimaassa eikä ulkomaankauppaa käydä ilman logistiikkapalveluja. Logistiikan toimivuudella on erityisen suuri merkitys teollisuudelle ja kaupan alalle.

Tieliikenne työllistää tavarakuljetuksissa noin 70 000 kuljettajaa, joiden lisäksi arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Rautatieliikenne työllistää pelkästään VR Groupiin kuuluvassa VR Transpointissa noin 1 500 henkilöä rautatie- ja maantielogistiikan tehtävissä (v. 2017).

Meriliikenteen työpaikat ovat pääasiassa varustamoiden laivoissa, mutta myös erilaiset maatoiminnot työllistävät. Varustamoissa ja muissa merenkulkuun liittyvissä elinkeinoissa työskentelee noin 11 800 henkilöä, satamatoiminnoissa noin 6 500 ja muissa meriklusteria palvelevissa toiminnoissa noin 1 500 henkilöä (v. 2017).

Lentoliikenteessä Finnair-konserni on Suomen suurin työllistäjä, jonka palveluksessa on noin 5 000 henkilöä Suomessa. Finavia-konserni työllistää noin 2 300 henkilöä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa (v. 2017). Lentoliikenne työllistää myös muissa ilmailualan työpaikoissa.

Työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Logistiikka-alalle tarvitaan uusia osaavia työntekijöitä kuljetus-, varasto- ja suunnittelutehtäviin. Uusien työntekijöiden tarvetta lisää monien ammattilaisten jääminen eläkkeelle lähivuosina. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat ulkomaankaupan ja tavarankuljetuksen määriin, mikä heijastuu logistiikkapalveluiden kysyntään ja alan työllisyystilanteeseen.

Monet logistiikan tehtävät vaativat paljon työntekijöitä, eikä kaikkea työtä pystytä tulevaisuudessakaan automatisoimaan tai se ei kannata kustannusten vuoksi. Varastot ovat osittain automatisoitavissa, mutta kuormaus ja purkaminen sekä keräily-, lajittelu- ja selvittelytyö sekä kuljetukset tulevat työllistämään jatkossakin. Logistiikka työllistää alan yritysten lisäksi huomattavan määrän ihmisiä välillisesti eri toimialoilla.

Logistiikkapalvelut

Logistiikkapalvelut työllistävät kuljetusyrityksissä sekä varastointia, huolintaa ja erilaisia tavarankäsittelypalveluita tarjoavissa yrityksissä. Työllisyyttä pitää yllä alan tärkeys yhteiskunnalle, sillä tavara ei liiku kotimaassa eikä ulkomaankauppaa käydä ilman logistiikkapalveluja. Logistiikan toimivuudella on erityisen suuri merkitys teollisuudelle ja kaupan alalle.

Tieliikenne työllistää tavarakuljetuksissa noin 70 000 kuljettajaa, joiden lisäksi arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Rautatieliikenne työllistää pelkästään VR Groupiin kuuluvassa VR Transpointissa noin 1 500 henkilöä rautatie- ja maantielogistiikan tehtävissä (v. 2017).

Meriliikenteen työpaikat ovat pääasiassa varustamoiden laivoissa, mutta myös erilaiset maatoiminnot työllistävät. Varustamoissa ja muissa merenkulkuun liittyvissä elinkeinoissa työskentelee noin 11 800 henkilöä, satamatoiminnoissa noin 6 500 ja muissa meriklusteria palvelevissa toiminnoissa noin 1 500 henkilöä (v. 2017).

Lentoliikenteessä Finnair-konserni on Suomen suurin työllistäjä, jonka palveluksessa on noin 5 000 henkilöä Suomessa. Finavia-konserni työllistää noin 2 300 henkilöä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa (v. 2017). Lentoliikenne työllistää myös muissa ilmailualan työpaikoissa.

Työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Logistiikka-alalle tarvitaan uusia osaavia työntekijöitä kuljetus-, varasto- ja suunnittelutehtäviin. Uusien työntekijöiden tarvetta lisää monien ammattilaisten jääminen eläkkeelle lähivuosina. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat ulkomaankaupan ja tavarankuljetuksen määriin, mikä heijastuu logistiikkapalveluiden kysyntään ja alan työllisyystilanteeseen.

Monet logistiikan tehtävät vaativat paljon työntekijöitä, eikä kaikkea työtä pystytä tulevaisuudessakaan automatisoimaan tai se ei kannata kustannusten vuoksi. Varastot ovat osittain automatisoitavissa, mutta kuormaus ja purkaminen sekä keräily-, lajittelu- ja selvittelytyö sekä kuljetukset tulevat työllistämään jatkossakin. Logistiikka työllistää alan yritysten lisäksi huomattavan määrän ihmisiä välillisesti eri toimialoilla.

Tieliikenne

Tieliikenteen työllisyyttä ylläpitää maantiekuljetusten välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä tuonnin ja viennin kannalta. Kuljetukset ovat elintärkeitä esimerkiksi teollisuudelle, kaupalle, energiahuollolle, jätehuollolle ja terveydenhuollolle. Tieliikenne on tärkein kuljetusmuoto Suomessa sekä tavaroiden että ihmisten kuljetuksissa. Tieliikenne työllistää kokonaisuudessaan noin 150 000 henkilöä suoraan tai välillisesti (v. 2017).

Tavarankuljetuksissa työskentelee noin 70 000 yhdistelmäajoneuvojen, kuorma-autojen, säiliöautojen ja pakettiautojen kuljettajaa. Lisäksi alalla työskentelee arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Kuljetusalan yritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä, sillä noin puolet niistä työllistää alle kymmenen henkilöä. Tavarankuljetuksissa suurin osa on yhden auton yrityksiä.

Henkilökuljetukset työllistävät linja-autoyrityksissä noin 13 000 linja-autonkuljettajaa ja muita alan tehtävissä toimivia. Linja-autoliikenne on pienyritysvaltaista. Bussiyritykset ovat enimmäkseen perheyrityksiä, joilla on tyypillisesti korkeintaan viisi linja-autoa. Työpaikkoja on paljon maaseudulla, mutta noin kolmannes linja-autonkuljettajista työskentelee pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Matkahuolto työllistää noin 700 henkilöä.

Taksiala työllistää noin 9 000 yrittäjää ja noin 5 000 päätoimista kuljettajaa sekä huomattavan määrän satunnaisesti kuljettajana toimivia. Tavallisimmin taksiyrittäjällä on elinkeinon harjoittamiseen yksi auto.

Tieliikenteen työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Kuljetusalalta jää lähivuosina eläkkeelle suuri määrä kuljettajia. Uusia työntekijöitä tarvitaan vuosittain noin 5 000, joista kuljettajia tavaraliikenteeseen noin 3 000 ja henkilöliikenteeseen noin 1 000, joiden lisäksi vielä muuta henkilöstöä eri tehtäviin. Talouden suhdanteet vaikuttavat tavarankuljetuksen työllistävyyteen etenkin teollisuuden ja rakennusalan tarvitsemien kuljetusten kautta.

Tieliikenne

Tieliikenteen työllisyyttä ylläpitää maantiekuljetusten välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä tuonnin ja viennin kannalta. Kuljetukset ovat elintärkeitä esimerkiksi teollisuudelle, kaupalle, energiahuollolle, jätehuollolle ja terveydenhuollolle. Tieliikenne on tärkein kuljetusmuoto Suomessa sekä tavaroiden että ihmisten kuljetuksissa. Tieliikenne työllistää kokonaisuudessaan noin 150 000 henkilöä suoraan tai välillisesti (v. 2017).

Tavarankuljetuksissa työskentelee noin 70 000 yhdistelmäajoneuvojen, kuorma-autojen, säiliöautojen ja pakettiautojen kuljettajaa. Lisäksi alalla työskentelee arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Kuljetusalan yritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä, sillä noin puolet niistä työllistää alle kymmenen henkilöä. Tavarankuljetuksissa suurin osa on yhden auton yrityksiä.

Henkilökuljetukset työllistävät linja-autoyrityksissä noin 13 000 linja-autonkuljettajaa ja muita alan tehtävissä toimivia. Linja-autoliikenne on pienyritysvaltaista. Bussiyritykset ovat enimmäkseen perheyrityksiä, joilla on tyypillisesti korkeintaan viisi linja-autoa. Työpaikkoja on paljon maaseudulla, mutta noin kolmannes linja-autonkuljettajista työskentelee pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Matkahuolto työllistää noin 700 henkilöä.

Taksiala työllistää noin 9 000 yrittäjää ja noin 5 000 päätoimista kuljettajaa sekä huomattavan määrän satunnaisesti kuljettajana toimivia. Tavallisimmin taksiyrittäjällä on elinkeinon harjoittamiseen yksi auto.

Tieliikenteen työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Kuljetusalalta jää lähivuosina eläkkeelle suuri määrä kuljettajia. Uusia työntekijöitä tarvitaan vuosittain noin 5 000, joista kuljettajia tavaraliikenteeseen noin 3 000 ja henkilöliikenteeseen noin 1 000, joiden lisäksi vielä muuta henkilöstöä eri tehtäviin. Talouden suhdanteet vaikuttavat tavarankuljetuksen työllistävyyteen etenkin teollisuuden ja rakennusalan tarvitsemien kuljetusten kautta.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

insinööri
insinööri (AMK)
logistiikkasuunnittelija
rahtauspäällikkö

 

Kuljetussuunnittelija