Taksinkuljettaja

Johdanto

Taksinkuljettajat tarjoavat kuljetuspalveluita yksityishenkilöille ja yritysasiakkaille sekä yhteiskunnalle esimerkiksi koululaiskuljetusten muodossa. Työ koostuu ajamisesta, siihen liittyvästä asiakaspalvelusta ja kyytien odottamisesta. Taksinkuljettajat työskentelevät taksiyritysten palveluksessa tai taksiyrittäjinä. Taksia ajetaan myös kausiluontoisesti ja keikkatyönä. Ammatti edellyttää hyvää ajotaitoa, asiakaspalvelutaitoja ja henkilökohtaista soveltuvuutta tehtävään.

Työtehtävät

Taksinkuljettajan ammatissa yhdistyvät asiakaspalvelu ja kuljetustyö. Taksit ovat asiakkaiden käytettävissä koko maassa kaikkina vuorokaudenaikoina, minkä lisäksi ne täydentävät joukkoliikennettä tarjoamalla aikatauluista ja ajoreiteistä riippumattomia kuljetuspalveluja.

Taksien asiakkaat vaihtelevat yksityishenkilöistä koululaisiin, yritysasiakkaisiin ja vammaisiin, minkä vuoksi myös ajokalusto vaihtelee henkilöautoista tilatakseihin, pyörätuolitakseihin ja edustusautoihin. Yksityishenkilöiden matkat muodostavat puolet kyydeistä, loput ajot ovat yhteiskunnan taksipalveluita ja yrityksien ajoja.

Työhön kuuluu asiakkaiden kuljettamista lähtöpaikasta määränpäähän sekä kaupungeissa että maaseuduilla. Ajaminen ja asiakkaan auttaminen kyyteihin liittyvissä asioissa on kuitenkin vain osa taksinkuljettajan työtä, sillä muun ajan kuljettaja odottaa seuraavaa kyytiä autossa taksitolpalla tai taksiasemalla, maalla usein kotona.

Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa koululaiskuljetukset ja asiointiliikenne ovat merkittävä osa taksinkuljettajan työtä. Useille koululaisille, vammaisille ja vanhuksille taksit ovat ainoa mahdollinen liikkumismuoto joko vähäisten joukkoliikennepalveluiden vuoksi tai liikuntavaikeuksien takia. Vammaisten erikoiskuljetuksissa asiakkaat kuljetetaan ovelta ovelle ja henkilökohtainen auttaja on aina paikalla.

Kotipalveluissa taksit hoitavat avohoidossa olevien kuljetus- ja tukipalveluita, kuten ateriakuljetuksia sekä kerho- ja kuntoutusmatkoja. Taksit voivat myös kuljettaa kodinhoitajan tai kotisairaanhoitajan asiakaskäynnille ja avustaa häntä tarvittaessa. Myös turvapuhelinpalveluita on järjestetty yhteistyössä taksien kanssa. Tarvittaessa kuljettajat käyvät tarkistamassa, että vanhuksen tai vammaisen kotona asiat ovat kunnossa.

Kutsu- ja reittitaksit kiertävät harvaanasutuilla syrjäkylillä ja tuovat ihmiset keskustaan asioimaan. Kutsutaksit ajavat ennalta määrättyä reittiä ennalta sovittuina aikoina, mutta lähtevät liikkeelle vain, jos kyytiin on tulijoita. Tarvittaessa kutsutaksit poikkeavat reitiltä pihaan ja noutavat asiakkaan.

Viime vuosina lähettityyppiset kirje- ja pientavarakuljetukset ovat lisääntyneet. Taksit esimerkiksi kuljettavat postia ja tuovat kauppatavaroita kotiin. Takseja käytetään myös edustus- ja kokousajoihin.

Kaupungeissa ja suurimmilla paikkakunnilla kukin taksiautoilija hoitaa alueellisen taksiorganisaation jakamat vuorot, jotka ovat päivä-, ilta- tai yövuoroja. Yhden auton vuoro voi kestää 10-11 tuntia, ja se pyritään hoitamaan yhdellä kuljettajalla. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Maaseudulla taksiautoilijat päivystävät usein vuorokauden ympäri.

Taksia ajetaan viikon jokaisena päivänä kaikkina vuorokauden aikoina. Kuljettajien työajat ovat epäsäännöllisiä, sillä kyytien kysyntä vaihtelee melkoisesti eri kellonaikoina, viikonpäivinä ja kuukausina. Vilkkainta taksiliikenne on viikonloppuisin ja juhlapyhien aattoina, jolloin taksien kysyntä keskittyy yöaikaan. Vuositasolla kysynnän huippu ajoittuu vuoden loppupuolelle pikkujouluihin, jouluun ja vuodenvaihteeseen.

Taksinkuljettajan työ sopii sekä miehille että naisille. Työtä voi tehdä sekä vakituisesti että tilapäisesti, kausiluonteisesti ja keikkatyönä.

 

Työpaikat

Taksiyritykset. Itsenäisinä yrittäjinä.

Suomessa on noin 9 000 taksiyrittäjää eli taksiliikenneluvan haltijaa. Heillä on yhteensä noin 9 500 taksiautoa.

Yhtä taksia varten tarvitaan yleensä kahden päätoimisen kuljettajan lisäksi myös tilapäistyövoimaa.

Maaseudulla useimmat taksiautoilijat ovat itsenäisiä yrittäjiä.

 

Työn vaatimukset

Taksin kuljettaminen on ennen kaikkea palveluammatti, jossa tarvitaan rauhallista ja hyvää ajotaitoa sekä joustavaa palveluosaamista ja -asennetta.

Ammatissa on tunnettava ammattiliikennettä koskevat säännöt ja määräykset. Lisäksi kuljettajan on hallittava liikenneturvallisuus, sillä kuljettaja vastaa asiakkaan turvallisesta matkasta.

Taksinkuljettajan tulee olla asiakaspalvelutaitoinen ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan työhön sopiva. Kuljettajan on tultava toimeen erilaisten matkustajien kanssa. Hankalatkin tilanteet on osattava selvittää rauhallisesti.

Iltaisin ja öisin kyytiin saattaa olla tulossa arvaamattomia asiakkaita, joita voi kieltäytyä kuljettamasta, jos oma turvallisuus on vaarassa tai jos asiakas saattaisi jättää maksamatta. Suomen Taksiliitto on laatinut Työterveyslaitoksen kanssa turvaohjeet taksiyrittäjille.

Taksinkuljettajan on tunnettava hyvin paikkakuntansa.

Kielitaitoa tarvitaan entistä enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla, varsinkin englantia.

Taksinkuljettajan on hallittava myös ajokalustoonsa liittyvät asiat. Kuljettajan tehtäviin kuuluu pitää huolta autosta ja sen laitteista.

Kuljettajalta edellytetään hyvää näköä, huomio- ja arviointikykyä sekä nopeita, mutta samalla rauhallisia reaktioita.

Taksiyrittäjältä edellytetään myös yrittämiseen liittyvää osaamista. Suurimmat hankinnat ovat auto, välityslaitteet ja mahdollinen välitysyhtiön osakkuus.

 

Koulutus

Suomen Taksiliiton jäsenyhdistykset järjestävät kuljettajakoulutusta eri puolilla Suomea.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Laki taksinkuljettajan ammattipätevyydestä astui voimaan 1.1.2010. Taksinkuljettajalta vaaditaan tehtävän edellyttämä ammattitaito, ja hänen on muutenkin oltava tehtävään sopiva.

Ammattitaidon saavuttamiseksi kuljettajan on suoritettava taksinkuljettajan koulutus ja koe sekä asemapaikkaa vastaava paikallistuntemuskoe. Taksia saa ajaa vain sellainen henkilö, jolla on taksinkuljettajan ajolupa.

Taksinkuljettajan ajoluvan voi saada, jos hakijalla on auton muu kuin lyhytaikainen ajo-oikeus; hakija täyttää C- ja D- luokan ajoneuvon ajokorttilupaa koskevat terveysvaatimukset; hakija ei ole henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopimaton taksinkuljettajaksi; hakija on suorittanut hyväksytysti taksinkuljettajan koulutuksen ja kokeen; hakija on suorittanut auton asemapaikkaa vastaavan paikallistuntemuskokeen; hakija ei ole täyttänyt 70 vuotta.

Taksinkuljettajan ajolupa myönnetään, kun taksinkuljettajan koulutus (vähintään 30 tuntia) ja koe sekä paikallistuntemuskoe ovat hyväksytysti suoritettu ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Taksinkuljettajan ajolupa on voimassa viisi vuotta ja sen voimassaoloa jatketaan viideksi vuodeksi kerrallaan, jos kuljettaja on suorittanut vaadittavan jatkokoulutuksen ja muutenkin täyttää säädetyt ajoluvan saamisen edellytykset.

Taksinkuljettajan ajolupaa haetaan poliisilta.

Yrittäjäksi aikova tarvitsee taksiluvan. Taksilupa voidaan myöntää sellaiselle hakijalle, joka on oikeustoimikelpoinen; kykenee vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan; on hyvämaineinen; on suorittanut taksiliikenteen yrittäjäkurssin ja saanut todistuksen yrittäjäkokeen hyväksytystä suorittamisesta; on toiminut vähintään 6 kuukautta taksinkuljettajana tai muussa palveluammatissa.

Taksiluvan myöntää lääninhallitus, jonka alueella liikenteen asemapaikka on.

 

Palkkaus

Taksinkuljettajat työskentelevät yleensä prosenttipalkalla, joka lasketaan auton arvonlisäverottomasta ajotulosta. Prosentti vaihtelee kokemuksen ja ammattitaidon mukaan ollen 32-36 %. Aikapalkkausta käytetään myös jonkin verran. Palkan perusteet on määritelty Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Taksiliikenteen Työnantajat ry:n solmimassa Taksiliikenteen työehtosopimuksessa.

Työmarkkinatiedot
Tieliikenne

Tieliikenteen työllisyyttä ylläpitää maantiekuljetusten välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä tuonnin ja viennin kannalta. Kuljetukset ovat elintärkeitä esimerkiksi teollisuudelle, kaupalle, energiahuollolle, jätehuollolle ja terveydenhuollolle. Tieliikenne on tärkein kuljetusmuoto Suomessa sekä tavaroiden että ihmisten kuljetuksissa. Tieliikenne työllistää kokonaisuudessaan noin 150 000 henkilöä suoraan tai välillisesti (v. 2017).

Tavarankuljetuksissa työskentelee noin 70 000 yhdistelmäajoneuvojen, kuorma-autojen, säiliöautojen ja pakettiautojen kuljettajaa. Lisäksi alalla työskentelee arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Kuljetusalan yritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä, sillä noin puolet niistä työllistää alle kymmenen henkilöä. Tavarankuljetuksissa suurin osa on yhden auton yrityksiä.

Henkilökuljetukset työllistävät linja-autoyrityksissä noin 13 000 linja-autonkuljettajaa ja muita alan tehtävissä toimivia. Linja-autoliikenne on pienyritysvaltaista. Bussiyritykset ovat enimmäkseen perheyrityksiä, joilla on tyypillisesti korkeintaan viisi linja-autoa. Työpaikkoja on paljon maaseudulla, mutta noin kolmannes linja-autonkuljettajista työskentelee pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Matkahuolto työllistää noin 700 henkilöä.

Taksiala työllistää noin 9 000 yrittäjää ja noin 5 000 päätoimista kuljettajaa sekä huomattavan määrän satunnaisesti kuljettajana toimivia. Tavallisimmin taksiyrittäjällä on elinkeinon harjoittamiseen yksi auto.

Tieliikenteen työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Kuljetusalalta jää lähivuosina eläkkeelle suuri määrä kuljettajia. Uusia työntekijöitä tarvitaan vuosittain noin 5 000, joista kuljettajia tavaraliikenteeseen noin 3 000 ja henkilöliikenteeseen noin 1 000, joiden lisäksi vielä muuta henkilöstöä eri tehtäviin. Talouden suhdanteet vaikuttavat tavarankuljetuksen työllistävyyteen etenkin teollisuuden ja rakennusalan tarvitsemien kuljetusten kautta.

Lisäaineistot

Tieliikenteen ammatteja. Video. Työministeriö 2003.

 

Lähinimikkeet

taksiautoilija
taksikuski
taksiyrittäjä
taksuri