Kengitysseppä

Johdanto

Kengitysseppä on hevosten kavionhoidon ja kengittämisen ammattilainen joka työskentelee ammatinharjoittajana. Kengityssepän on osattava käsitellä kaikenlaisia hevosia erilaisissa kengitystilanteissa. Työ vaatii rauhallisuutta ja määrätietoista otetta sekä hyvää fyysistä kuntoa. Kengityssepät neuvovat muissakin hevosten hoitoon liittyvissä asioissa.

Työtehtävät

Kengitysseppä kengittää, mikä on osa hevosen säännöllistä kavionhoitoa. Kengittämällä pystytään korjaamaan virheellisiä kaviomuotoja ja liikevirheitä, ja siten vaikuttamaan hevosen liikkeisiin ja koordinaatioon. Asiakkaat ovat hevosten omistajia ja valmentajia, jotka ovat ratsu- tai ravitallin pitäjiä tai talliyritysten asiakkaita.

Kengitysseppä arvioi ensin hevosen jalka-asentoja ja liikkeitä sekä valitsee hevoselle sopivan materiaalin ja kenkätyypin. Kengitettäessä on tunnettava hevosen jalan anatomia ja fysiologia, erilaiset jalka-asennot, liikeradat, kaviomuodot ja kaviosairaudet.

Kengitysseppä valmistaa hevosen perus- ja erikoiskenkiä teräksestä. Kengän valmistamisessa käytetään hitsausta, taontaa, porausta ja hiontaa. Kengitysseppä vuolee kavion, muotoilee kenkää ja kiinnittää sen hevosen kavioon.

Kengitysseppä neuvoo myös hevosen käsittelyssä, kavionhuollossa sekä sairauksien ja vammojen ehkäisyssä. Kengityssepän rooli hevostenhoidon asiantuntijana on merkittävä, sillä hän saattaa olla ainoa hevosalan ammattilainen, joka vierailee hevosharrastajien tallilla.

Kengityssepän on jatkuvasti osattava tarkkailla eläinten käyttäytymistä ja vointia, jotta mahdolliset sairastumiset ja muut toimenpiteitä vaativat tapahtumat voidaan huomata. Kengitysseppä tunnistaa hevosten yleissairauksia, osaa antaa ensiapua ja ohjata tarvittaessa eläinlääkärin hoitoon.

Kengitysseppä voi myös avustaa eläinlääkäriä erilaisissa tutkimuksessa ja hoitotoimenpiteissä.

Kengitysseppä tekee tavallisimmat työvälineensä sekä huoltaa ja teroittaa ne. Työvälineitä ovat muun muassa pihdit, lyömäveitset, vuolupuukot sekä erilaiset metallipajan työvälineet.

Yleensä kengitysseppä tekee työtään asiakkaan tallilla. Hän kuljettaa mukanaan kengityskaluston ja tarpeiston. Jotkut kengityssepät työskentelevät omasta kengityspajastaan käsin.

Kengityssepän työ on itsenäistä, työajat ovat ammatinharjoittajan itsensä pitkälle valitsemia. Hevosten kilpailu- ja muu toiminta vaikuttavat työaikoihin.

 

Työpaikat

Ammatinharjoittajana. Yrittäjänä. Isot ravitallit.

Työn vaatimukset

Kengitysseppä tarvitsee kädentaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja sekä hyvää fyysistä kuntoa.

Eläinten parissa työskentely vaatii rauhallisuutta ja määrätietoista otetta. Kengityssepän on osattava käsitellä kaikenlaisia hevosia erilaisissa kengitystilanteissa.

Kengittäjän ja hevosen turvallisuus edellyttää rauhoittamiskeinojen taitamista. Hevosia lähestyttäessä, käsiteltäessä ja ruokittaessa on osattava toimia hätiköimättä.

Työ vaatii hätätilanteissa kykyä nopeaan mutta rauhalliseen toimintaan.

Hevostalous on kansainvälinen ala, joten kielitaito on eduksi.

Yrittäjänä toimivan kengityssepän on hallittava monipuolisesti yritystoimintaan liittyvät asiat. Kyky ensiluokkaiseen asiakaspalveluun on tärkeää.

Kengityssepän työ on fyysisesti raskasta, ja siihen sisältyy hankalia työasentoja. Tietyissä työvaiheissa käytetään suojalaseja ja kuulosuojaimia.

Kengityssepän työ ei sovi eläimille allergisille.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa hevostalouden perustutkinnon, jossa voi suuntautua hevostenhoitajaksi.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös kengityssepän ammattitutkinnon.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yrittäjänä toimivan kengityssepän ansiot perustuvat liiketoiminnan kannattavuuteen.

Työsuhteessa sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta.

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Lähinimikkeet

hevostenvalmentaja
hevostenhoitaja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kengitysseppä