Kultaseppä

Johdanto

Kultaseppä tekee pääasiassa jalometalleista tai jalokivistä koruja. Työtehtäviin kuuluu suunnittelua, valmistusta, korjausta ja myyntiä. Ammatissa tarvitaan kädentaitoja, taiteellisuutta ja asiakaspalvelutaitoja. Kultasepät työskentelevät yrittäjinä tai jalometallituotteita valmistavissa yrityksissä sekä alan tukku- ja vähittäiskaupan palveluksessa.

Työtehtävät

Kultasepät suunnittelevat, valmistavat, korjaavat ja myyvät pääasiassa jalometalleista ja jalokivistä valmistettuja koruja. Koruja myydään sekä suoraan yksittäisille asiakkaille että korujen vähittäis- ja tukkukaupoille.

Kultasepän tuotteita valmistetaan perinteisenä käsityönä, pienimuotoisena sarjatyönä sekä täysin automatisoituna tuotantona.

Kultasepän ammatti voidaan jaotella yrittäjäkultasepän, liikkeenharjoittajan, teollisuuskultasepän, jalokivi-istuttajan, ateljeekultasepän, korjauskultasepän ja mallikultasepän töihin.

Omissa verstaissa tehtävät tilaus-, korjaus- ja kaiverrustyöt sekä huolto- ja arviointipalvelut työllistävät huomattavan osan kulta- ja hopeasepistä sekä kaivertajista. Kultasepän on myös osattava arvioida jalokivien ja helmien laatua ja kokoa. Osa sepistä voi erikoistua pelkästään korusuunnitteluun.

Malli- ja ateljeekultasepän työ on käsityötä alusta loppuun. Kultaseppä suunnittelee tilaustyönä tehtävän korun asiakkaan toivomusten mukaisesti. Työhön sisältyy työn vaiheiden suunnittelu, raaka-aineiden hankinta, kustannusarvion laadinta ja lopuksi korun tai korusarjan valmistaminen.

Teollisuuskultaseppä valmistaa, sovittaa, liittää ja viimeistelee osia enimmäkseen sarjatyönä. Hän myös valmistaa koruja alusta loppuun yksin kappalein esimerkiksi mallikappaleeksi tai tekee pieniä sarjoja.

Yrittäjänä toimivan kultasepän työhön kuuluu liikkeenhoito, raaka-aineiden hankinta, työntekijöiden palkkaaminen, suhteiden hoito asiakkaisiin jne. Työpaikkaan voi kuulua myös myymälä.

Hopeasepän työ on periaatteessa samanlaista kuin kultasepän työ, vaikkakin esineet ovat suurempia. Työ on enimmäkseen pöytähopeiden ja muiden hopeaesineiden kokoamista koneellisesti valmistetuista osista. Malli- ja tilaustyöt tehdään kuitenkin käsityönä. Pienissä hopeasepänverstaissa valmistetaan mm. kirkkohopeita ja liikelahjoja sekä tehdään erilaisia korjaus- ja tilaustöitä.

Hopeasepät leikkaavat, taivuttavat, prässäävät ja vasaroivat sekä juottavat hopealevyistä, hopeatangoista ja -putkista etupäässä astioita ja koriste-esineitä. Työssään hopeaseppä siirtyilee jonkin verran enemmän työpisteestä toiseen eri työvaiheiden mukaan.

Kaivertajat kaivertavat käsin tai koneella tekstejä, kirjainyhdistelmiä tai kuvia jalometallituotteisiin. He tekevät myös monogrammeja, sinettejä, sinettileimoja, painolaattoja ja vaakunoita.

Kaivertajan on hallittava tekstauksen ja typografian sekä heraldiikan säännöt. Ammatissa voi olla erikoistunut teräskaiverrukseen, jolloin työhön kuuluu eri aloilla käytettävien muottien, puristus- ja leikkaustyökalujen sekä leimojen ja muiden merkitsemisvälineiden valmistus. Alalla käytetään perinteisten menetelmien lisäksi myös CAD/CAM-tekniikkaa, joka on tietokoneiden avulla tehtävää suunnittelua ja valmistusta.

Koska kultasepät työskentelevät sekä yksittäis- että sarjatuotannon parissa, heidän täytyy hallita pääpiirteissään molempien tuotantomuotojen eri vaiheet. Kultaseppä työskentelee sekä käsin että erilaisilla työkaluilla ja koneilla.

Työ on hienoa käsi- ja sormityötä. Jalometalli valetaan muottiin, kappaleita sahataan, leikataan, porataan, juotetaan, hiotaan, kiillotetaan, mitataan ja sovitetaan usein varsin pienillä ja tarkoilla käsityövälineillä.

Kultaseppä työskentelee joko yksin tai yhden tai kahden apulaisen kanssa, joiden työn järjestämisen hän hoitaa. Työympäristönä on yleensä rauhallinen työpaja, jossa kultasepät työskentelevät jokainen oman työpöytänsä ääressä. Työtä tehdään istuen, käsivarret tuettuna erikoispöydän ääressä.

 

Työpaikat

Kultasepät työskentelevät joko yrittäjinä tai kultasepänalan yritysten tai alan tukku- ja vähittäiskaupan palveluksessa.

Hopeasepän työpaikka on useimmiten alan teollisuudessa.

Kaivertajat työskentelevät joka yrittäjinä tai alan teollisuuden ja vähittäiskaupan palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Kultaseppä on käsityöammatti, jossa tarvitaan kädentaitoja, taiteellisuutta ja muodontajua.

Lisäksi tarvitaan sorminäppäryyttä, sillä käsiteltävät esineet ovat usein hyvin pieniä.

Tarkkuustyö edellyttää kärsivällisyyttä ja hyvää keskittymiskykyä.

Ammatissa tarvitaan myös hyvää näköä ja värinäköä.

Arvokkaiden materiaalien käsittely edellyttää huolellisuutta, luotettavuutta ja rehellisyyttä.

Asiakaspalvelutaidot ovat ammatissa tarpeen.

Yrittäjänä toimiva kultaseppä tarvitsee yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta.

Ala ei sovi sellaiselle, joka on allerginen kemikaaleille tai metalleille.

 

Koulutus

Kultasepäksi voi valmistua suorittamalla käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon artesaani kultasepänalaan suuntautuen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös jalometallialan ammattitutkinto sekä jalometallialan erikoisammattitutkinto.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muotoilija (AMK) korumuotoiluun suuntautuen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Jalometallituotteiden valmistusta ja kauppaa säädetään Suomessa lailla.

Myytävissä jalometallituotteissa on oltava pitoisuusleima sekä toiminnanharjoittajan rekisteröity nimileima tai tarkastuslaitoksen tarkastusleima. Turvatekniikan keskus (TUKES) myöntää valmistajalle nimileiman.

 

Palkkaus

Yrittäjänä toimivan kultasepän ansiot riippuvat liiketoiminnan kannattavuudesta.

Toisen palveluksessa palkkaus perustuu jalometallialan työehtosopimukseen.

 

 

Työmarkkinatiedot
Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Lähinimikkeet

artenomi
artenomi (AMK)
artesaani
hopeaseppä
kaivertaja
muotoilija

 

 

 

 

 

Kultaseppä