Koneistaja valmistaa metallisia kappaleita ja koneen osia erilaisten työstömenetelmien avulla. Käsikäyttöisten koneiden lisäksi osia valmistetaan tietokoneohjatuilla työstökoneilla. Koneistajat työskentelevät pääasiassa konepajojen ja metalliverstaiden palveluksessa. Ammatissa tarvitaan työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta sekä tarkkuutta, huolellisuutta ja yhteistyötaitoja.
Koneistajat valmistavat koneiden osia ja muita metallisia kappaleita joko käsikäyttöisillä koneilla tai ohjelmoitavilla työstökoneilla. Työ voi kohdistua joko yksittäiskappaleisiin, piensarjoihin tai suuriin sarjoihin.
Koneiden osat ja muut kappaleet valmistetaan pääasiassa erilaisin lastuavin työmenetelmin työpiirustusten mukaan usein esimuotoilluista metalliaihioista. Työmenetelmiä ovat sorvaus, jyrsintä, hionta, avarrus, höyläys ja kipinätyöstö sekä NC-koneistus.
Yksittäiskappaleet ja pienet sarjat valmistetaan käsikäyttöisillä koneilla, suuret sarjat yleensä numeerisesti ohjatuilla NC-työstökoneilla tai tietokoneohjatuilla CNC-työstökeskuksilla, jolloin työhön sisältyy työstökoneiden ohjelmointia ja käyttöä.
Ennen työstöä tehtäviin kuuluu esimerkiksi työstöjärjestyksen suunnittelua sekä työvälineiden ja työstöarvojen valintaa. Työstön jälkeen kappaleet viimeistellään. Koneistaja tarkistaa mittalaitteiden avulla, että lopputulos täyttää asetetut laatuvaatimukset. Tehtäviin voivat kuulua myös levy- ja hitsaustyöt.
Työympäristö on tyypillisesti metallituotteita ja -rakenteita valmistava konepaja tai tuoteverstas, jotka ovat tänä päivänä yhä useammin siistejä työympäristöjä.
Koneistaja vastaa itsenäisesti tai ryhmän jäsenenä koko valmistusprosessista. Solu- tai tiimityöskentely on alalla yleistä. Työ on joko päivä- tai vuorotyötä. Työtilausten määrä vaikuttaa työtahtiin.
Koneen osia valmistetaan myös valamalla muotteihin valimoissa, jotka ovat metallien jalostuksen tuotantolaitoksia.
Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset kuten konepajat ja verstaat.
Koneistajat voivat työskennellä myös muilla teollisuuden aloilla.
Koneistajan työ edellyttää työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta.
Ammatti edellyttää työpiirustusten lukutaitoa, suunnitelmallisuutta ja materiaalien taloudellista käyttöä.
Työssä tarvitaan myös matemaattista osaamista sekä tietotekniikan käyttötaitoa.
Tarkkuus ja huolellisuus ovat tarpeellisia ominaisuuksia.
Ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, solutuotanto edellyttää yhteistyötaitoja.
Kielitaitoa tarvitaan yhä useammin myös vieraskielisten teknisten selvitysten ja työohjeiden ymmärtämiseksi.
Työturvallisuustekijöiden noudattaminen on tärkeää.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon mm. valmistustekniikkaan suuntautuen.
Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös koneistajan ammattitutkinto sekä koneistajamestarin erikoisammattitutkinto.
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä laadittua Teknologiateollisuuden työehtosopimusta.
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus. Työntekijän työkohtainen palkan osuus määräytyy työn vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.
Käytettäviä palkkaustapoja ovat aikapalkkaus (kuukausi- tai tuntipalkka) ja suorituspalkkaus (suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka).
Kone- ja metallituoteteollisuus
Kone- ja metallituoteteollisuudella on henkilöstöä Suomessa 125 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla noin 100 000 henkeä. Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
nc-koneistaja
aarporaaja
cnc-koneistaja
metallimies
sorvaaja
konejyrsijä
