Koneistaja

Johdanto

Koneistaja valmistaa metallisia kappaleita ja koneen osia erilaisten työstömenetelmien avulla. Käsikäyttöisten koneiden lisäksi osia valmistetaan tietokoneohjatuilla työstökoneilla. Koneistajat työskentelevät pääasiassa konepajoilla ja metalliverstailla. Ammatissa tarvitaan työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta sekä tarkkuutta, huolellisuutta ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Koneistajat valmistavat koneiden osia ja muita metallisia kappaleita joko käsikäyttöisillä koneilla tai ohjelmoitavilla työstökoneilla. Työ voi kohdistua joko yksittäiskappaleisiin, piensarjoihin tai suuriin sarjoihin.

Koneiden osat ja muut kappaleet valmistetaan pääasiassa erilaisin lastuavin työmenetelmin työpiirustusten mukaan usein esimuotoilluista metalliaihioista. Työmenetelmiä ovat sorvaus, jyrsintä, hionta, avarrus, höyläys ja kipinätyöstö sekä NC-koneistus.

Yksittäiskappaleet ja pienet sarjat valmistetaan käsikäyttöisillä koneilla, suuret sarjat yleensä numeerisesti ohjatuilla NC-työstökoneilla tai tietokoneohjatuilla CNC-työstökeskuksilla, jolloin työhön sisältyy työstökoneiden ohjelmointia ja käyttöä.

Ennen työstöä tehtäviin kuuluu esimerkiksi työstöjärjestyksen suunnittelua sekä työvälineiden ja työstöarvojen valintaa. Työstön jälkeen kappaleet viimeistellään. Koneistaja tarkistaa mittalaitteiden avulla, että lopputulos täyttää asetetut laatuvaatimukset. Tehtäviin voivat kuulua myös levy- ja hitsaustyöt.

Työympäristö on tyypillisesti metallituotteita ja -rakenteita valmistava konepaja tai tuoteverstas, jotka ovat tänä päivänä yhä useammin siistejä työympäristöjä.

Koneistaja vastaa itsenäisesti tai ryhmän jäsenenä koko valmistusprosessista. Solu- tai tiimityöskentely on alalla yleistä. Työ on joko päivä- tai vuorotyötä. Työtilausten määrä vaikuttaa työtahtiin.

Koneen osia valmistetaan myös valamalla muotteihin valimoissa, jotka ovat metallien jalostuksen tuotantolaitoksia.

 

Työpaikat

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset kuten konepajat ja verstaat.

Koneistajat voivat työskennellä myös muilla teollisuuden aloilla.

 

Työn vaatimukset

Koneistajan työ edellyttää työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta.

Ammatti edellyttää työpiirustusten lukutaitoa, suunnitelmallisuutta ja materiaalien taloudellista käyttöä.

Koneistaja tarvitsee myös matemaattista osaamista sekä tietotekniikan käyttötaitoa.

Tarkkuus ja huolellisuus ovat tarpeellisia ominaisuuksia.

Ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, solutuotanto edellyttää yhteistyötaitoja.

Kielitaitoa tarvitaan yhä useammin myös vieraskielisten teknisten selvitysten ja työohjeiden ymmärtämiseksi.

Työturvallisuustekijöiden noudattaminen on tärkeää.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon koneistukseen suuntautuen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös koneistajan ammattitutkinto sekä koneistajamestarin erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä laadittua Teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus. Työntekijän työkohtainen palkan osuus määräytyy työn vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.

Käytettäviä palkkaustapoja ovat aikapalkkaus (kuukausi- tai tuntipalkka) ja suorituspalkkaus (suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka).

 

 

Työmarkkinatiedot
Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

nc-koneistaja
aarporaaja
cnc-koneistaja
metallimies
sorvaaja
konejyrsijä