Sorvaaja on sorvin käyttöön erikoistunut koneistaja, joka valmistaa erilaisia metallikappaleita kuten esimerkiksi akseleita, kiekkoja, ruuveja ja holkkeja käsikäyttöisin ja ohjelmoitavin sorvein. Sorvaajat työskentelevät tyypillisesti metallituotteita valmistavissa konepajoissa tai kone- ja moottorikorjaamoissa. Ammatti edellyttää työstötekniikan hallintaa, materiaalituntemusta ja piirustusten lukutaitoa sekä tarkkuutta, huolellisuutta ja yhteistyötaitoja.
Kone- ja metallituoteteollisuudessa työskentelevä sorvaaja on sorvin käyttöön erikoistunut koneistaja. Sorvaus kuuluu lastuaviin työstömenetelmiin. Sorvaamalla valmistetaan erilaisia pyörähdyskappaleita, kuten akseleita, kiekkoja, ruuveja tai holkkeja, joilla on ympyrän muotoinen poikkileikkaus.
Sorvaaja valmistaa yksittäiskappaleet käsikäyttöisellä sorvilla ja suuret sarjat numeerisesti ohjatulla NC-sorvilla tai tietokoneohjatulla CNC-sorvilla. Kappaleet valmistetaan valetuista, polttoleikatuista tai muulla tavoin esimuotoilluista metallikappaleista tai muusta materiaalista piirustusten mukaan.
Sorvaaja määrittää työstöliikkeiden suunnat, pyörimisnopeudet, syöttökierrokset sekä lastuamissyvyydet laskemalla tai työstöarvotaulukoiden avulla, asettaa kappaleet paikalleen ja käyttää konetta. Vaativissa töissä suuri osa työajasta menee työn suunnitteluun, esivalmisteluun ja kappaleen asetukseen.
Tyypillinen työympäristö on metallituotteita ja -rakenteita valmistava konepaja tai pienehkö alihankintayritys. Työolosuhteet vaihtelevat yrityksen toimialan, koon ja automaatiotason mukaan. Työ on melko itsenäistä, tosin solu- ja tiimityöskentely on alalla yleistä. Työ on päivä- tai vuorotyötä. Työtilausten määrä vaikuttaa työtahtiin.
Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset, kuten konepajat, verstaat ja korjaamot. Työpaikkoja on myös muilla teollisuuden aloilla.
Sorvaajan työ edellyttää työstötekniikoiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta.
Ammatti edellyttää työpiirustusten lukutaitoa.
Työssä on osattava ottaa huomioon laatuvaatimukset sekä hallittava materiaalien taloudellinen käyttö.
Ammatissa tarvitaan myös matemaattista osaamista.
Tarkkuus ja huolellisuus ovat tarpeellisia ominaisuuksia.
Ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, solutuotanto edellyttää yhteistyötaitoja.
Työturvallisuustekijöiden noudattaminen on tärkeää. Työ edellyttää yleensä kuulo-, hengitys- ja silmäsuojaimien käyttöä.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös koneistajan ammattitutkinto sekä koneistajamestarin erikoisammattitutkinto.
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä laadittua Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Käytettäviä palkkaustapoja ovat aikapalkkaus (kuukausi- tai tuntipalkka) ja suorituspalkkaus (suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka).
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen. Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella, ja se määräytyy työn vaativuuden mukaan.
Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.
Kone- ja metallituoteteollisuus
Kone- ja metallituoteteollisuudella on henkilöstöä Suomessa 125 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla noin 100 000 henkeä. Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
karusellisorvaaja
kelkkasorvaaja
kärkisorvaaja
revolverisorvaaja
työkalusorvaaja
valssinsorvaaja
koneistaja
