LVI-asentaja

Johdanto

LVI-asentaja asentaa, korjaa ja huoltaa rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmiä sekä -laitteita. Työpaikkoja on mm. LVI-alan urakointiyrityksissä ja kiinteistöhuoltoyrityksissä. Ammatissa tarvitaan LVI-tekniikan tuntemusta, kädentaitoja, oma-aloitteisuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöhön. Myös asiakaspalvelutaidot ovat työssä tarpeen.

Työtehtävät

LVI-asentaja on talotekniikan ammattilainen, joka asentaa, huoltaa ja korjaa rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita (LVI). Toimiva talotekniikka tekee rakennuksesta viihtyisän ja terveellisen asua ja käyttää.

LVI-asentaja voi olla erikoistunut lämpö-, vesi-, ilmastointi-, viemäri-, kaasu-, jäähdytys- tai automatiikkajärjestelmien asentamiseen tai korjaukseen. Isoissa yrityksissä LVI-asentaja voi tehdä jonkin erikoisalueen töitä, pienissä yrityksissä tehdään tavallisesti kaikkia LVI-alan töitä.

Useimmiten LVI-asentaja työskentelee uudis- ja korjausrakennustyömailla LVI-urakoita tekevän yrityksen palveluksessa. Töitä on tarjolla myös kiinteistöjen huollossa, rakennustuoteteollisuudessa esimerkiksi elementtiteollisuudessa sekä kuntien vesi-, viemäri- ja energialaitosten palveluksessa.

Rakennuksilla asennustyöt etenevät yleensä LVI-suunnittelijan tai urakoitsijan laatimien piirustusten mukaan. Tehtävät vaihtelevat uudisrakennusten asennustöistä monenlaisiin huolto-, säätö- ja korjaustöihin sekä remontointikohteiden saneeraustöihin, joissa osia ja laitteita vaihdetaan uusiin.

LVI-asentajat asentavat esimerkiksi vesijohtoja, varaajia, pesualtaita, wc-istuimia, vesihanoja ja viemäriputkistoja sekä lämpöjohtoja, lämmityskattiloita, öljypolttimia ja ilmastointilaitteita. Työ voi kohdistua myös teollisuusputkistoihin ja kaukolämpöverkostoon.

Lisääntyneen esirakentamisen vuoksi työ on yhä enemmän valmiiden kokonaisuuksien ja kokonaisten järjestelmien asentamista. Perinteistä yksityiskohtaista asentamista tehdään edelleen paljon etenkin korjausrakentamisessa.

Talotekniikkaan luetaan myös esimerkiksi sähkötekniikka sekä tele- ja tietoliikennejärjestelmät. Tekniikan kehittyminen on tuonut myös tietotekniikan kiinteäksi osaksi LVI-alaa.

Pienissä hankkeissa asentajan työ on itsenäistä, suuremmissa taas ryhmätyötä. Työpäivän aikana ollaan tehtävistä riippuen tekemisissä myös asiakasyritysten henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa, kuten esimerkiksi kodeissa putkitöihin liittyvillä käynneillä.

Työympäristö vaihtelee työnantajan ja toimenkuvan mukaan rakennustyömaalta asiakasyritysten toimitiloihin ja muiden asiakkaiden tiloihin. Työtä tehdään vaihtelevissa oloissa, rakennuksilla toisinaan myös pölyssä, melussa, kylmässä ja kuumassakin.

LVI-asentaja käyttää työtehtävästä riippuen apunaan erilaisia työkaluja kuten putkitöissä esimerkiksi putkentaivutuskoneita, putkipihtejä, mittareita, hitsaus- ja juotoslaitteita jne. Työssä käytetään usein huoltoautoa, jossa kulkevat mukana kaikki työssä tarvittavat työkalut ja tarvikkeet.

Työ on tavallisesti päivätyötä, mutta joskus voidaan tehdä myös vuorotyötä tai iltatyötä. Joissakin tehtävissä työtä tehdään hälytysluontoisesti. LVI-asentajan työhön kuuluu matkustamista eri työmaakohteisiin.

Työpaikat

LVI-urakointiliikkeet. Rakennustuoteteollisuus. Kiinteistöhuoltoyhtiöt. Energiateollisuus. Kunnat. Vesi- ja viemärilaitokset. Energialaitokset. Kone- ja metallituoteteollisuus.

Työn vaatimukset

LVI-asentajalta edellytetään lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien ja LVI-tekniikan sekä välineistön hallintaa. Usein tarvitaan myös tietotekniikan hallintaa.

Työssä on osattava lukea piirustuksia ja työselityksiä.

Ammatissa tarvitaan kädentaitoja, oma-aloitteisuutta, suunnittelutaitoa, hahmotuskykyä, tarkkuutta, huolellisuutta ja vastuullisuutta.

Työssä on osattava itsenäisesti arvioida tilanteita ja ratkaista ongelmia.

Asentajan on kyettävä sekä itsenäiseen työskentelyyn että ryhmätyöhön.

Asiakaspalvelutaidot ovat tarpeen. Huoltotyöt on osattava toteuttaa niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asiakkaalle.

Alan kehitystä on seurattava jatkuvasti.

Työ edellyttää normaalia fyysistä kuntoa.

Työtä joudutaan ajoittain tekemään kylmissä ja meluisissa paikoissa sekä hankalissa ja rasittavissa työasennoissa.

Työturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Monissa tehtävissä on tarpeen käyttää suojaimia.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa talotekniikan perustutkinnon, jossa voi suuntautua putkiasennukseen, ilmanvaihtoasennukseen, kylmäasennukseen ja eristykseen ja rakennuspeltiasennukseen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös ilmastointiasentajan, ilmastointijärjestelmien puhdistajan, kaukolämpöasentajan, lämmityslaiteasentajan, kylmäasentajan, putkiasentajan, teknisen eristäjän ja teollisuusputkiasentajan ammattitutkinnot.

Lisäksi näyttötutkintona voidaan suorittaa mm. ilmastointiasentajan, kaukolämpöyliasentajan, kylmämestarin ja putkiasentajan erikoisammattitutkinnot.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus on alan työehtosopimusten mukainen. Käytössä on esimerkiksi talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus joka on solmittu LVI-tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä.

Palkkaus perustuu joko aikapalkkaan tai urakkapalkkaan. Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta. Päälle tulevat erilaiset lisät. Jatkuvaa aikatyötä tekevillä voidaan käyttää myös kuukausipalkkausta.

LVI-asentajat tekevät usein urakkatyötä, jolloin ansiot vaihtelevat tehtävän sekä tekijän oman työpanoksen mukaan.

Työmarkkinatiedot
Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Tekniset LVISKA palvelut

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kiinteistönhoito

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

ilmastointiasentaja
putkiasentaja
putkimies
kaukolämpöasentaja
laitosmies
huoltomies
LV-asentaja
IV-asentaja
LVI-asentaja

 

 

 

 

LVI-asentaja