Hitsaaja kokoaa levy- ja metallirakenteita yhdistäen osat eri hitsausmenetelmiä käyttäen. Hitsaustyö tehdään joko käsin tai hitsausrobotin avulla, jolloin työ on ohjelmointia ja valvontaa. Työpaikkoja on esimerkiksi konepajoilla, telakoilla ja korjaamoilla. Ammatissa tarvitaan kädentaitoja, huolellisuutta, laatutietoisuutta ja yhteistyötaitoja.
Hitsaaja on metallialan ammattilainen, joka valmistaa, korjaa ja myös asentaa monenlaisia metallituotteita. Hitsauksessa metalliset osat liitetään toisiinsa eri teknisiä menetelmiä käyttäen lämmön avulla niin, että ne muodostavat jatkuvan kokonaisuuden.
Uusia tuotteita valmistettaessa hitsaaja kokoaa yhteen levy- ja metallirakenteita piirustusten mukaan. Yleensä yhdistetään levysepän valmiiksi muotoilemia kappaleen osia. Työ kohdistuu tyypillisesti levyihin, putkiin ja palkkeihin sekä niiden liitoksiin.
Hitsaaja voi olla erikoistunut määrättyihin tuotteisiin kuten putkistoihin tai paineastioihin tai tiettyyn hitsausmenetelmään. Hitsaajat voivat myös päällystää kappaleita paksuilla ainekerroksilla. Korjaushitsauksessa hitsataan tyypillisesti erilaisia repeämiä ja halkeamia sekä korjataan valuvikoja. Työ voi kohdistua esimerkiksi auton rakenteisiin kuten pohjaan.
Hitsaaja tekee yleensä itsenäisesti kaikki työvaiheet valiten kuhunkin työhön sopivan hitsausmenetelmän ja -laitteet sekä raaka-aineet. Tehtäviin kuuluvat hitsausliitoksen tekeminen ohjeiden mukaan sekä tarvittavat esivalmistelut, jolloin hitsaaja esimerkiksi puhdistaa liitoskohdat, silloittaa hitsattavat rakenteet, valmistaa hitsauskiinnittimet ja sovittaa liitettävät osat yhteen.
Erilaisia hitsausmenetelmiä on useita. Sulahitsausmenetelmiä ovat kaarihitsaus (MIG, TIG, puikko), kaasuhitsaus, sädehitsaus ja termiittihitsaus. Puristushitsausmenetelmiä ovat vastushitsaus, ahjohitsaus, kitkahitsaus ja räjähdyshitsaus. Muita hitsausmenetelmiä ovat ultraääni- ja hybridihitsaus.
Hitsaajat tekevät usein käsihitsauksia, mutta hitsaus voidaan tehdä myös automatisoidusti, kuten CNC-hitsaus, jolloin työ tehdään hitsausrobotin avulla. Tällöin hitsaajan tehtävänä on ohjelmoida hitsausrobotti kutakin työtä varten ja valvoa sen työtä. Esimerkiksi autoteollisuudessa työ on pitkälti automatisoitua.
Hitsausliitokset tehdään kuormitus- ja lujuusvaatimusten edellyttämällä tavalla, jonka jälkeen liitokset tarkistetaan. Jälkikäsittelyyn kuuluu esimerkiksi hionta.
Työympäristö vaihtelee työpaikan toimialan, yrityksen koon ja automaatiotason mukaan. Hitsaajia työskentelee esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuuden tuotantolaitoksissa, telakoilla ja korjaamoissa. Työyhteisön koko vaihtelee muutamasta työntekijästä satoihin.
Työajat vaihtelevat päivätyöstä kolmivuorotyöhön työnantajayrityksestä riippuen. Työtahti voi olla tilauskannasta riippuen kiireinen, mutta työn jäljen on silti aina täytettävä asetetut laatuvaatimukset. Asennustyöhön kuuluu olennaisena osana matkustaminen työmaakohteisiin.
Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset, kuten tehtaat, konepajat, verstaat, telakat ja korjaamot.
Hitsaajan on tunnettava käytettävät materiaalit ja hitsausprosessit.
Työtehtävät edellyttävät koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttötaitoja.
Hitsaajan on osattava lukea työpiirustuksia sekä hallittava mittaustyöt ja esimerkiksi sahaus- ja hiontatyöt.
Ammatissa on tunnettava laatuvaatimukset sekä hitsausalan standardit.
Työssä on hallittava raaka-aineiden ja tarvikkeiden taloudellinen käyttö.
Hitsaajan tulee kyetä hahmottamaan hyvin kappaleiden muotoja.
Ammatissa vaaditaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä huolellisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja.
Käsihitsaus edellyttää hyvää silmän ja käden yhteistoimintaa sekä pitkäjännitteisyyttä.
Kielitaitoa tarvitaan yhä useammin vieraskielisten teknisten selvitysten ja työohjeiden ymmärtämiseksi.
Työturvallisuustekijöiden noudattaminen on tärkeää. Työympäristö voi olla kylmä, kuuma tai meluisa ja hitsauskaasut voivat ärsyttää hengityselimiä, joten suojainten käyttö on tarpeen.
Hyvä näkökyky ja fyysinen kunto ovat tarpeen. Usein työskennellään vaikeissa työasennoissa, esimerkiksi kumartuneena tai polvillaan.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon. Tutkinnossa voi suuntautua esimerkiksi valmistustekniikkaan. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua hitsaajan ammattitutkinto sekä hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulitöitä tekevällä henkilöllä on oltava Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä voimassa oleva tulityökortti, jonka saa suoritettuaan yhden päivän pituisen tulityökurssin.
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen liitto ry:n välistä työehtosopimusta.
Peruspalkka koostuu työn vaativuuden mukaisesta tuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaiseen palkanosaan vaikuttavat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Lisäksi tulevat mahdolliset lisät. Yrityskohtaiset tulospalkkiolisät ovat mahdollisia. Palkkausmuotoja ovat aikapalkka tai urakkahinnoitteluun perustuva suorituspalkka.
Auto- ja konekorjaamoalalla noudatetaan puolestaan Metallityöväen liiton ja Autoalan keskusliiton välistä työehtosopimusta. Metallialalla noudatetaan myös muita työehtosopimuksia.
Kone- ja metallituoteteollisuus
Kone- ja metallituoteteollisuudella on henkilöstöä Suomessa 125 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla noin 100 000 henkeä. Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
metallimies
kaasuhitsaaja
laivahitsaaja
levyseppä-hitsaaja
luokkahitsaaja
puikkohitsaaja
pätevöitetty hitsaaja
