Tietoliikenneasentaja

Johdanto

Tietoliikenneasentaja asentaa vaihtuvissa asennuskohteissa tietoliikennelaitteita ja -järjestelmiä sekä tekee niiden kunnossapitotöitä. Tietoliikenneasentajat työskentelevät teleoperaattoreiden tai alan laitteita valmistavan elektroniikka- ja sähköteollisuuden palveluksessa. Ammatti edellyttää tekniikan hallintaa, kädentaitoja, huolellisuutta, yhteistyökykyä ja asiakaspalvelutaitoja.

 

Työtehtävät

Tietoliikenneasentajan tehtäviin kuuluvat erilaisten tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien asennus- ja kunnossapitotyöt. Tietoliikenne on äänen, kuvan, videon tai muun datan siirtoa tietoliikenneverkkojen kautta sähköisesti. Nykyaikaiselle yhteiskunnalle tietoliikenne on elintärkeää, sillä esimerkiksi internet, sähköpostit ja puhelut perustuvat sille.

Asennuskohteissa tietoliikenneasentaja tekee tietokone-, puhelin- ja radiolaitteiden asennuksia sekä kaapelointitöitä erilaisten kaapeleiden ja liittimien avulla ja suorittaa mittauksia. Lähiverkkojen, internetin ja laajakaistan lisäksi työ voi kohdistua langattomiin verkkoihin sekä runko- ja siirtoverkkoihin.

Työ voi kohdistua myös puhelinvaihteiden ja -järjestelmien, keskusjärjestelmien, kulunvalvonta- ja turvalaitteiden sekä kaapelitelevisio- ja antennijärjestelmien asennuksiin.

Tietoliikenneasentajat myös paikallistavat ja korjaavat tietoliikenne- ja televerkossa ilmenneitä vikoja sekä asentavat ja huoltavat vielä käytössä olevia yleisöpuhelimia. Tehtäviin kuuluu myös käyttöön otettavien laitteiden tarkastuksia ja käyttöopastusta.

Tietoliikenneasentajan koulutuksella voidaan työskennellä myös alan laitteita ja järjestelmiä valmistavan elektroniikka- ja sähköteollisuuden palveluksessa. Työ on pääasiassa laitteiden asennuksia ja kokoonpanoa.

Tietoliikenneasentaja työskentelee vaihtuvissa asennuskohteissa sisä- ja ulkotiloissa, myös asiakkaiden tiloissa. Usein työskennellään ahtaissa paikoissa ja vaikeissa työasennoissa. Työhön voi kuulua myös masto- ja pylvästyöskentelyä korkealla. Työssä käytetään käsityökaluja, tietotekniikkaa ja erilaisia mittalaitteita.

Työ on pääasiassa päivätyötä, mutta korjaustyöt esimerkiksi myrskyn jäljiltä voivat työllistää kaikkina vuorokauden aikoina. Osittain työ on urakkaluonteista.

 

Työpaikat

Tietoliikenneoperaattorit. Teleoperaattorit. Elektroniikka- ja sähköteollisuus.

 

Työn vaatimukset

Tietoliikenneasentajalta edellytetään tele-, sähkö- ja digitaalitekniikan tuntemusta.

Työssä tarvitaan käden taitoja.

Työntekijältä vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja asiakaspalvelutaitoja.

Tehtävien hoito edellyttää kykyä sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn.

Englanninkielisen ammattitekstin ymmärtäminen on tarpeen.

Tekniikan kehittyminen edellyttää jatkuvaa opiskelua ja uuden omaksumista.

Ammatissa tarvitaan normaali näön tarkkuutta ja värinäköä.

Työtä tehdään usein hankalissa asennoissa lattiatasolla tai katon rajassa.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös tietoliikenneasentajan ammattitutkinto ja tietoliikenneyliasentajan erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

 

Palkkaus

Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka määräytyy sen mukaan, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä laadittua Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta sovelletaan puolestaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus. Työkohtainen palkan määräytyy työn vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla sovelletaan Sähköalan tes - Energia - ICT - Verkosto -työehtosopimusta joka on solmittu TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä.

Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista erillisistä lisistä. Käytettäviä palkkaustapoja ovat aikapalkkaus (kuukausi- tai tuntipalkka) ja suorituspalkkaus, jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista.

 

Työmarkkinatiedot
Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Tieto- ja viestintätekniikka

Teknologiateollisuuteen kuuluva tieto- ja viestintätekniikka  työllistää Suomessa noin 59 300 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 13 700 ammattilaista (v. 2016).

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran. Tieto- ja viestintätekniikan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

asentaja
puhelinasentaja
linja-asentaja
kaapeliasentaja
teleasentaja
elektroniikka-asentaja
tietokoneasentaja