Mikrobiologi

Johdanto

Mikrobiologi tutkii mikro-organismien rakennetta ja elintoimintoja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia biotekniikassa. Mikrobiologeja työskentelee ympäristöntutkimuksessa, elintarvike- ja lääketeollisuudessa, sairaalalaboratorioissa sekä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Luonnontieteiden tuntemuksen lisäksi tutkimustyössä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja tarkkuutta.

Työtehtävät

Mikrobiologit tutkivat mikro-organismien rakennetta ja elintoimintoja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia biotekniikassa. Tutkimustyö kohdistuu bakteereihin, viruksiin, sieniin ja muihin mikro-organismeihin kuten leviin ja alkueläimiin. Mikrobiologit tutkivat myös kasveista, ihmisistä ja eläimistä otettuja solu- ja kudosviljelyksiä.

Ympäristönäytteitä tutkivat mikrobiologit selvittävät, miten paljon näytteissä esiintyy pieneliöitä ja mitä ne saavat aikaan sekä tutkivat ympäristömuutosten vaikutusta maaperään, veteen ja ilmaan. Tällöin mikrobiologinen tutkimus tähtää mikrobien käyttöön mm. saastuneiden alueiden puhdistuksessa, maan kunnon ylläpidossa ja vesien suojelussa.

Elintarvike- ja lääketeollisuudessa työskentelevät mikrobiologit tutkivat tuotteiden ja tuotantolaitteiden hygieniaa sekä toimivat tuotekehitystehtävissä.

Keskussairaalan laboratoriossa tai muussa vastaavassa paikassa työskentelevän sairaalamikrobiologin tehtäviin kuuluu potilasnäytteiden tutkiminen ja mikrobikantojen tyypitteleminen sekä menetelmien käyttöönotto, valvonta, kehittäminen ja laaduntarkkailu.

Mikrobiologi työskentelee omassa työhuoneessaan tai laboratoriossa käyttäen apunaan monenlaisia tutkimusvälineitä. Nykyaikaisessa tutkimuslaboratoriossa varustelutaso on korkea, etenkin yleistyvät molekyylibiologiset menetelmät vaativat kalliita elektronisia laitteita. Työssä käytetään apuna myös tietotekniikkaa ja alan tutkimuskirjallisuutta.

Ympäristönäytteitä tutkivat mikrobiologit työskentelevät toisinaan myös maastossa, mutta pääosin kenttähenkilökunta hakee ja toimittaa näytteet tutkijoille.

Työ on sekä tutkimuspuolella että sairaaloissa päivätyötä, mutta monesti virallinen työaika ei riitä tutkimustyöhön. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi koulutusten ja seminaarien merkeissä.

 

Työpaikat

Ympäristöhallinto. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Keskussairaaloiden ja muiden vastaavien laboratoriot. Elintarviketeollisuus. Lääketeollisuus.

 

Työn vaatimukset

Mikrobiologilta edellytetään tutkimustyössä biologisen asiantuntemuksen lisäksi luonnontieteellistä ajattelutapaa ja pitkäjännitteisyyttä.

Ammatissa tarvitaan itsenäistä ja oma-aloitteista työskentelytapaa.

Työ vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta.

Mikrobiologin työssä on kyettävä toimimaan myös työryhmän jäsenenä, joten sosiaaliset taidot ovat myös tarpeen.

Raportoinnissa tarvitaan hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.

Hyvä englannin kielen taito on tarpeen alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perehtymiseksi sekä kansainvälisten suhteiden hoitamiseksi ja tulosten raportoimiseksi.

Monitieteellisyys edesauttaa ymmärtämään ympäristöasioiden vaikutusta koko yhteiskuntaan.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella bio- ja ympäristötieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisteri.

Mikrobiologiaa voi opiskella myös Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Ylempi korkeakoulututkinto on joko elintarviketieteiden maisteri tai maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Sairaalamikrobiologeilta vaaditaan maisterin tutkinnon jälkeen vielä erikoistumiskoulutus.

Sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksessa opiskelijan on suoritettava filosofian lisensiaatin tutkinto Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan sekä neljän vuoden kliinisen mikrobiologian laboratoriotyöjakso eli sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sairaalamikrobiologilta vaaditaan sairaalamikrobiologin pätevyys.

Sairaalamikrobiologi on nimikesuojattu ammattihenkilö.

Palkkaus

Kuukausipalkka. Yksityisellä sektorilla käytetään sopimuspalkkaa.

Työmarkkinatiedot
Biologia

Biologeja työskentelee kuntien palveluksessa biologian opettajina, yliopistoissa tutkijoina ja opettajina sekä valtiolla tutkimuslaitoksissa ja ympäristöhallinnossa. Yksityinen sektori työllistää esimerkiksi konsultti- ja tutkimusyrityksissä. Työpaikkoja on jonkin verran myös alan järjestöissä.

Biologian alalla esiintyy työttömyyttä, ja kilpailu työpaikoista on kovaa. Biologien työllisyys vaihtelee riippuen omasta erikoistumisalasta ja opintojen sivuaineista. Tutkimusvirkoja on suhteellisen vähän tarjolla, mutta opetusvirkoja enemmän. Alalla on paljon määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat yleisimpiä yliopistoissa. Vastavalmistuneet tekevät usein pätkätöitä. Oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Opetusala työllistää biologian opettajan pätevyyden hankkineita, jotka työskentelevät yleensä biologian ja maantiedon opettajan virassa. Kilpailu työpaikoista on kuitenkin koventunut myös opetusalalla. Opetusalalla toimitaan virkojen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa sekä tehdään sijaisuuksia. Työpaikkoja tulee avoimiksi opetusalalla ja tutkimustehtävissä lähinnä eläkkeelle jäämisten yhteydessä.

Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Lääketeollisuus

Lääketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 5 400 henkilöä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myyntilupahallintoon, markkinointiin ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä (v. 2017).

Lääketeollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle. Suomessa eniten työllistävät tutkimus ja tuotekehitys sekä markkinointi.

Alan työllisyyttä ylläpitää lääkkeiden jatkuva kysyntä terveydenhoidon tarpeisiin. Myös uusien lääkkeiden tuottaminen markkinoille työllistää monien eri alojen osaajia tutkimustehtävistä markkinointiin. Lääketeollisuus tulee työllistämään hyvin myös tulevaisuudessa. Lääkkeiden kysyntää lisää entisestään väestön ikääntyminen.

Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.

Biokemia

Biokemian alalla suurin työllistäjä on yksityinen sektori, jossa työpaikkoja on eniten lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden ja bioalan yrityksissä. Yliopistot ja valtio työllistävät mm. tutkimuslaitoksissa, -laboratorioissa ja hallinnossa. Kunnat työllistävät esimerkiksi sairaaloissa, laboratorioissa ja hallinnossa.

Työllistyminen biokemian tehtäviin voi olla vaikeaa, sillä alalle on koulutettu enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy varsinkin vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat alalla yleisiä.

Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Alalta ei kuitenkaan ole jäämässä eläkkeelle suurta määrää työntekijöitä. Biotekniikkaan liittyvät työtehtävät saattavat tulevaisuudessa työllistää nykyistä enemmän.

Eri nimikkeillä työskentelevien biokemistien lisäksi alalla työskentelee myös esimerkiksi bioanalyytikkoja ja laborantteja.

Lähinimikkeet

bakteriologi
biologi
filosofian maisteri
immunologi
sairaalamikrobiologi
virologi

Mikrobiologi