Tietokoneasentaja

Johdanto

Tietokoneasentaja asentaa, korjaa ja huoltaa tietokoneita sekä niiden oheislaitteita ja ohjelmistoja. Tietokoneasentajat työskentelevät yleensä tietotekniikan huoltoliikkeiden palveluksessa. Ammatissa tarvitaan tietotekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemusta sekä oma-aloitteisuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja asiakaspalveluhenkisyyttä.

 

Työtehtävät

Tietokoneasentaja asentaa, korjaa ja huoltaa tietokoneita, niiden oheislaitteita ja lähiverkkoja sekä asentaa ja päivittää ohjelmistoja. Tietokoneasentaja voi työskennellä myös erikoisjärjestelmien parissa, joita ovat paloilmoitin-, rikosilmoitin-, kiinteistöautomaatio-, videovalvonta- ja kulunvalvontajärjestelmät.

Työhön kuuluu tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden kuten printtereiden ja näyttöjen asennuksia. Tarvittaessa muutetaan järjestelmän kokoonpanoa, lisätään muisti- ym. kortteja sekä asennetaan uusia käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja. Asiakkaita myös neuvotaan laitteiden ja ohjelmistojen käytössä.

Asiakkaan ilmoitettua häiriöstä tietokoneasentaja selvittää ensin vian syyn. Laitteen käyttäjän kanssa keskustellaan häiriön laadusta. Ongelman selvittämisessä voidaan käyttää myös ohjelmistoja ja mittauslaitteita. Asentaja korjaa vian esimerkiksi vaihtamalla tietokoneeseen uusia osia tai asentamalla uudet laitteet tai ohjelmistot.

Työtehtäviin kuuluvat myös lähiverkkojen kaapeloinnit ja laitteiden liittämiset lähiverkkoon, tietoliikennelaitteiden käyttöönotot ja konfiguroinnit (säätämiset) sekä palvelinohjelmistojen ylläpitotyöt. Työssä käytetään käsityökaluja, tietotekniikkaa ja erilaisia mittalaitteita.

Työympäristö on tyypillisesti tietokonelaitteistoja huoltava yritys, usein pienehkö huoltoliike. Työpaikkana voi olla myös laitteistoja valmistava tai myyvä yritys. Työtä tehdään paljon myös asiakkaiden tiloissa. Työ on yleensä säännöllistä päivätyötä, johon voi kuulua runsaasti matkustamista työkohteisiin.

 

Työpaikat

Tietotekniikan huoltoyritykset. ATK-huoltoliikkeet. Tietotekniikkalaitteita myyvät yritykset. Maahantuojat. Elektroniikka- ja sähköteollisuus.

 

Työn vaatimukset

Tietokoneasentajalta edellytetään tietokoneiden, elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemusta.

Työssä tarvitaan käden taitoja.

Työntekijältä vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Häiriön selvittäminen vaatii usein kekseliäisyyttä ja johdonmukaista ajattelua.

Tehtävien hoito edellyttää oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

Asiakaspalvelutaidot ovat työssä tarpeen.

Englanninkielisen ammattitekstin ymmärtäminen on tarpeen.

Tekniikan kehittyminen edellyttää jatkuvaa opiskelua ja uuden omaksumista.

Ammatissa tarvitaan normaalia näön tarkkuutta ja värinäköä.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon ICT-asentaja / elektroniikka-asentaja.

Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös tietokoneasentajan ammattitutkinto ja tietokoneyliasentajan erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

 

Palkkaus

Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka määräytyy sen mukaan, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla sovelletaan Sähköalan tes - Energia - ICT - Verkosto -työehtosopimusta joka on solmittu TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä.

Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista erillisistä lisistä. Käytettäviä palkkaustapoja ovat aikapalkkaus (kuukausi- tai tuntipalkka) ja suorituspalkkaus, jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä laadittua Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta sovelletaan puolestaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus. Työkohtainen palkan määräytyy työn vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.

 

Työmarkkinatiedot
Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 43 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 120 000 ammattilaista (v. 2014). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta myydään maailmalle lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuudenaloistamme eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Työllistäviä kasvualueita ovat mm. automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 280 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 280 000 ammattilaista. Teknologiateollisuuden rekrytointitarve on lähivuosina noin 9 500 ammattilaista vuosittain.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Tietotekniikka-ala

Teknologiateollisuuteen kuuluva tietotekniikka-ala työllistää Suomessa noin 53 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 15 000 ammattilaista (v. 2014). Tietotekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Tietotekniikka-alan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen. Tietotekniikka-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran.

Tietotekniikka-alan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska sen palveluille on kysyntää kaikkialla tuotantolaitoksista kouluihin ja koteihin. Tietotekniikan avulla voidaan parantaa useimpien toimialojen tuottavuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua. Sen avulla voidaan sopeutua myös yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten väestön ikääntymiseen. Koneissa ja laitteissakin käytetään yhä useammin tietotekniikkaa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 280 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 280 000 ammattilaista. Teknologiateollisuuden rekrytointitarve on lähivuosina noin 9 500 ammattilaista vuosittain.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

asentaja
elektroniikka-asentaja
tekninen tuki
mikrotukihenkilö