Automaatioasentaja

Johdanto

Automaatioasentajat työskentelevät prosessitekniikkaa ja kappaletavara-automaatiota käyttävässä teollisuudessa. Tehtäviin kuuluu erilaisten laitteiden ja järjestelmien asentamista, käyttöönottoa ja kunnossapitoa. Työpaikkoja on myös prosessi- ja automaatiotekniikan laitteita valmistavissa yrityksissä, kiinteistöautomaatioon erikoistuneissa yrityksissä ja energiateollisuudessa. Teknisen osaamisen lisäksi ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Automaatioasentajat asentavat ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteita sekä -järjestelmiä, joita käytetään prosessiteollisuudessa sekä kappaletavaroiden valmistuksessa. Automaatio poistaa yksitoikkoisia työvaiheita, lisää tuotantomääriä ja tuottaa tasaisempaa laatua. Automaatio tarkoittaa itsetoimivaa laitetta tai järjestelmää, mutta teollisuusautomaatiossa on kyse myös koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamisesta tietotekniikan avulla.

Asennuksia tehdään otettaessa käyttöön uusia laitteita, järjestelmiä tai kokonaisia tuotantolaitoksia. Tehtäviin kuuluu tietokoneiden ja muiden ohjelmointi- ja automaatiolaitteiden liittämistä, valvomolaitteiden kuten mittareiden ja prosessikaavionäyttöjen kytkemistä ja kaapelointia sekä antureiden ja sähkömoottoreiden asentamista ja automaatiojärjestelmien ohjelmointia.

Asentamisen ja käyttöönoton lisäksi tehtäviin kuuluu kunnossapitoa ja vikapäivystystä. Automaatioasentaja huolehtii teollisuuslaitoksen automaatiojärjestelmien toimivuudesta sekä laatii seurantaraportteja. Automaatiojärjestelmien kehittämiseen osallistutaan muun henkilökunnan kanssa.

Automaatioasentajia työskentelee myös prosessi- ja automaatiotekniikan laitteita ja koneita valmistavissa yrityksissä. Alan tuotteissa yhdistyvät elektroniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka ja mekaniikka. Esimerkiksi tuotantotyössä käytettävät teollisuusrobotit ovat automaatiolaitteita.

Kiinteistöautomaatioon erikoistuneessa yrityksessä työskentelevän automaatioasentajan tehtäväkenttää ovat kiinteistön toimintoja ohjaavat, säätävät ja valvovat laitteet. Työtehtäviin kuuluu asentamista, huoltoa ja korjaamista. Kiinteistöautomaatioon kuuluvat esimerkiksi LVI-laitteet, kulunvalvonta-, hälytys- ja sprinklerilaitteet sekä hissit ja rullaportaat. Energiateollisuudessa automaatioasentajat toimivat kunnossapitotehtävissä.

Automaatioasentajan työympäristö on teollisuuden tuotantolaitos, konepaja tai rakennus. Työssä käytetään apuna mm. sähkötyökaluja, mittalaitteita ja tietotekniikkaa. Päivittäin ollaan tekemisissä tuotantolaitoksen henkilökunnan, kiinteistöissä puolestaan talon asukkaiden kanssa. Työtä tehdään myös ryhmissä. Työ on usein vuorotyötä ja siihen sisältyy huoltopäivystystä. Asennustehtävissä työhön kuuluu matkustamista.

 

Työpaikat

Paperiteollisuus. Kemianteollisuus. Elintarviketeollisuus. Energiateollisuus. Prosessi- ja automaatiotekniikkaa valmistavat yritykset. Kone- ja metallituoteteollisuus. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kiinteistöautomaatioon erikoistuneet yritykset.

 

Työn vaatimukset

Automaatioasentajan on hallittava prosessiautomaatio, kappaletavara-automaatio tai kiinteistöautomaatio.

Automaatioasentajan on tunnettava automaatiojärjestelmät, sähkövoimatekniikkaa ja tietotekniikkaa.

Työssä tule ymmärtää automaation merkitys tuotantojärjestelmälle.

Ammatissa on osattava lukea automaatiopiirustuksia ja tunnettava voimassaolevat määräykset ja ohjeet.

Työ edellyttää sähköturvallisuusmääräysten tuntemista ja noudattamista.

Ammatissa on kyettävä työskentelemään sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä.

Vieraiden kielten hallinta on tarpeen erityisesti koska tekniset ohjeet ovat usein esimerkiksi englanniksi.

Nopeasti kehittyvä automaatiotekniikka edellyttää jatkuvaa opiskelua.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon. Tutkintonimike on automaatioasentaja tai sähköasentaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös mm. automaatioasentajan ammattitutkinto ja automaatioyliasentajan erikoisammattitutkinto.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös kone- ja metallialan perustutkinnon, jossa voi suuntautua automaatiotekniikkaan ja kunnossapitoon. Tutkintonimike on automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

 

Palkkaus

Automaatioasentajan palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka määräytyy sen mukaan, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä laadittua Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta sovelletaan puolestaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Käytettäviä palkkaustapoja ovat aikapalkkaus (kuukausi- tai tuntipalkka) ja suorituspalkkaus (suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka). Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus.

Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella, ja se määräytyy työn vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Tekniset LVISKA palvelut

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähinimikkeet

instrumenttiasentaja
kunnossapitoasentaja
asentaja
automatiikka-asentaja
sähköasentaja