Sähköverkostoasentaja

Johdanto

Sähköverkostoasentaja asentaa energiateollisuuden palveluksessa sähköasemia, ilmajohtoja ja maakaapeleita. Tehtäviin kuuluu myös sähköverkon ja -laitteiden vianetsintää ja korjausta sekä mittaustöitä. Työympäristö vaihtelee sähkön tuotantolaitoksilta maastokohteisiin. Ammatissa tarvitaan teknistä osaamista ja energiantuotannon tuntemusta sekä huolellisuutta ja hyvää keskittymiskykyä.

Työtehtävät

Sähköverkostoasentajan (sähkölaitosasentajan) työ on sähköverkon rakentamista, ylläpitoa, huoltamista ja korjaamista. Sähköverkostoasentajat asentavat sähköasemia, ilmajohtoja ja maakaapeleita.

Sähköasemat ovat maastossa sijaitsevia sähköverkon solmukohtia, joissa eri jännitteiset voimajohdot yhtyvät. Niiden avulla voidaan suorittaa kytkentöjä, muuntaa jännitettä, keskittää sähköenergian siirtoa ja jakaa sähköenergiaa eri johdoille.

Sähköverkostoasentajan tehtäviin kuuluu myös sähköverkon ja laitteiden vianetsintää ja korjausta sekä maastosuunnittelua. Sähkölaitoksen palveluksessa tehtäviin kuuluu myös sisäjohtoasennuksia.

Sähköverkostoasentajattekevät myös muuntamo- ja kytkinlaitostöitä sekä niihin liittyvää mittausta ja esivalmistelua. Muita tehtäväalueita ovat asiakaspalvelu, kustannus- ja materiaalilaskenta sekä aikataulusuunnittelu.

Nykyään sähköverkostoasentajantyö on useimmiten sähköverkon kunnossapitoa ja korjaamista. Vaurioita tulee esimerkiksi silloin, kun myrsky kaataa puita sähkölinjojen päälle. Aiemmin asentajat rakensivat enemmän maastoon sähköverkkoja, jolloin työ oli pylvästyöskentelyä ja kaapelin vetoa.

Työssään sähköverkostoasentaja käyttää sähkökaavioita, ohjekirjoja ja muuta kirjallista materiaalia sekä sähköasennuksen työkaluja ja mitta- ja säätölaitteita. Käytössä ovat mm. jännitetyökalut ja palosuojatut työvaatteet.

Työympäristö vaihtelee sähkön tuotanto- tai jakelulaitokselta maastokohteisiin ja sisärakennustyömaille. Verkkohuollon tehtävissä työolot ovat samankaltaiset kuin rakennustyömailla. Työtä tehdään tiimeissä ja työpareina.

Työ on yleensä päivätyötä, johon sisältyy joskus vikapäivystystä. Työhön kuuluu matkustamista työmaakohteisiin.

Työpaikat

Energiateollisuus. Voimalaitokset. Sähkölaitokset. Verkonrakennus- ja kunnossapitoyritykset.

Työn vaatimukset

Sähköverkostoasentajan ammatti edellyttää sähköteknistä osaamista ja energiantuotannon tuntemusta.

Ammatissa on osattava lukea sähköpiirustuksia ja asennusohjeita.

Työssä tarvitaan tarkkuutta, huolellisuutta ja näppäryyttä sekä hyvää hahmottamis- ja keskittymiskykyä.

Työtehtävissä tarvitaan kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta, sillä työn jäljen on oltava laadukasta ja työturvallisuus on huomioitava kaiken aikaa.

Sähköverkostoasentajan pitää pystyä työskentelemään itsenäisesti mutta myös ryhmässä. Työssä tarvitaan yhä enemmän asiakaspalvelutaitoja, sillä joissakin tehtävissä ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa, esimerkiksi rakennusten sisäjohtoasennuksissa.

Kielitaito on tarpeen, sillä ohjeet ovat usein englanniksi.

Ammattitaitoon kuuluu sähköturvallisuusmääräysten tunteminen ja noudattaminen. Tapaturmat ovat vähentyneet, mutta niiden vaara on aina olemassa.

Tekniikan kehittyminen edellyttää jatkuvaa opiskelua ja uuden omaksumista.

Ammatissa tarvitaan hyvää näköä. Tasapainon on oltava kunnossa eikä korkean paikan kammoa saa olla. Työtä tehdään joskus myös hankalissa asennoissa.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös mm. sähköverkkoasentajan, sähköasentajan ja voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnot sekä sähköverkkoalan ja sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnot.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työntekijän palkka perustuu energiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimukseen, joka on solmittu energiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä.

Palkkaus on aikapalkka eli kuukausi- tai tuntipalkka. Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta, pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista erillisistä lisistä, joita ovat mm. mastolisä, kärkimieslisä, luokkahitsaajan lisä sekä vuoro-, ilta- ja yötyölisät

Suorituspalkkaa voidaan käyttää, jos urakkatyö on teknisesti ja työn laadun puolesta mahdollista.

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähinimikkeet

asentaja
sähköasentaja
sähkölaitosasentaja
verkostoasentaja