Puuseppä

Johdanto

Puusepät valmistavat sahatavarasta tai puulevystä esimerkiksi huonekaluja, puusisustuksia ja ovia. Työpaikasta riippuen tehtäviin saattavat kuulua myös korjaus- ja asennustyöt. Puuseppiä työskentelee mm. puusepäntehtaissa ja -verstailla, huonekalutehtaissa ja rakennuspuusepänteollisuudessa. Puusepät tekevät sekä itsenäistä suunnittelua edellyttävää käsityötä että vaiheiksi jaettua koneellista sarjavalmistusta. Kädentaitojen lisäksi ammatissa tarvitaan huolellisuutta, tarkkuutta ja laatutietoisuutta.

Työtehtävät

Puusepät valmistavat sahatavarasta ja puulevystä monenlaisia tuotteita. Työpaikasta riippuen he tekevät itsenäistä suunnittelua edellyttävää käsityötä tai vaiheiksi jaettua koneellista sarjavalmistusta.

Tavallisimmin puusepät toimivat monenlaisissa tuotannon yleis- ja erikoistehtävissä puusepänteollisuudessa, missä he valmistavat esimerkiksi keittiön kaapistoja. Huonekaluteollisuuden palveluksessa puusepät valmistavat huonekaluja, rakennuspuusepänteollisuudessa puolestaan rakennuksiin mm. ovia ja ikkunoita. Puusepät valmistavat tilauksesta myös puisia käyttö- ja pienesineitä.

Puusepät valmistavat kalusteita eri tiloihin, mm. pankkien palvelutiskejä, ravintoloiden baaritiskejä, ruokaloiden linjastoja sekä kokoustilojen kalusteita naulakoista puhujapöytiin ja esimerkiksi laivojen tiloihin puukalusteita. Sisustuksiin liittyviä puusepäntuotteita ovat myös esimerkiksi puulistat, -paneelit ja -lattiat. Työ voi kohdistua myös kalusteiden ja sisustusten korjaamiseen.

Huonekalupuuseppä valmistaa tilauksesta pääasiassa huonekaluja, jotka vaihtelevat pöydistä ja tuoleista ruokailuryhmiin, kirjahyllyihin, kaapistoihin, sänkyihin jne. Puusepät myös korjaavat huonekaluja.

Mallipuuseppä suunnittelee ja valmistaa tilauksesta asiakastöitä, joiden tekeminen edellyttää muotoilun, suunnittelun ja valmistuksen tuntemusta. Hän valmistaa vaativia malleja ja prototyyppejä yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa.

Penkkipuuseppä puolestaan liittää koneella työstettyjä yksityiskohtia huonekaluihin ja muihin puutuotteisiin sekä tekee korjauksia, asentaa lukkoja jne.

Puuseppä voi olla erikoistunut myös ovien ja ikkunoiden valmistamiseen, mikä tapahtuu nykyisin pääasiassa niihin erikoistuneissa tehtaissa. Rakennuspuusepänteollisuudessa työvaiheet ja tehtävät ovat pitkälle automatisoituja. Ikkunoita ja ovia valmistetaan kuitenkin edelleen myös mittatilaustyönä, jolloin työ on käsityötä.

Ikkunatehtaassa tehdään erilaisia vaihetöitä, kuten puitteiden ja karmien kasausta, tiivistämistä, lasitusta, helottamista, saranoiden asentamista ja loppukokoonpanoa. Ovien valmistuksessa ovet tehdään valmiiksi höylätyistä ja sovitun mittaisiksi katkaistuista aihioista, jolloin ovenvalmistajalle jäävät yleensä enää vain erikoistyöstöt ja pintakäsittely.

Konepuusepät käyttävät pääasiassa sarjavalmistuksessa käytettäviä puuntyöstökoneita. Puuseppä voi olla erikoistunut esimerkiksi monitoimikoneen, jyrsimen, höylän tai puusorvin käyttöön. Työhön kuuluu myös koneistuksessa tarvittavien terien asentaminen sekä mallien ja ohjaimien laittaminen puuosien työstöä varten.

Puusepät työskentelevät verstaissa ja tehdashalleissa. Työyhteisön muiden työntekijöiden lukumäärä riippuu työpaikasta. Työpisteellä työskennellään usein yksin. Työssä käytetään käsityökalujen lisäksi erilaisia puuntyöstökoneita, kuten sirkkeliä, sahoja, poraa, jyrsintä, höyliä jne.

Pienissä verstaissa työ on enemmän itsenäistä suunnittelua edellyttävää käsi- ja konetyötä. Tuotantolaitoksissa taas tehdään vaiheiksi jaettua sarjavalmistusta jopa pitkälle automatisoidulla tuotantolinjalla.

Työ on pääosin päivätyötä, mutta suhdanteiden ollessa hyvät ja kysynnän ollessa korkealla tehdään vuorotyötäkin. Työajat vaihtelevat paljonkin riippuen tilausten kiireellisyydestä sekä työpaikasta.

 

Työpaikat

Puusepäntehtaat. Huonekalutehtaat. Rakennuspuusepänteollisuus. Verstaat. Itsenäisinä yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Puusepän ammatissa tarvitaan kädentaitoja. Alalla arvostetaan moniosaamista.

Puualalla on keskeistä puun ominaisuuksien tunteminen niin valmistusvaiheessa kuin lopullisessa tuotteessakin. Puusepältä edellytetään laatutietoisuutta.

Työssä on osattava lukea piirustuksia.

Ammatissa tarvitaan huolellisuutta, hyvää keskittymiskykyä ja tarkkuutta. Työvaiheet on usein kyettävä suorittamaan nopeasti.

Työ on suhteellisen itsenäistä, ja se edellyttää oma-aloitteisuutta.

Sopeutuminen työyhteisöön on tärkeää.

Yrittäjinä toimivat puusepät tarvitsevat yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta.

Työympäristössä on usein koneista aiheutuvaa melua.

Allergiat voivat olla este ammatissa toimimiselle puupölyn ja liima-aineiden vuoksi.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa puualan perustutkinnon, jossa voi suuntautua puusepäksi.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, jossa voidaan suuntautua puualaan.

Perustutkinnot voidaan suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös puusepänalan ammattitutkinto ja puusepänalan erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Puusepänteollisuudessa käytetään sekä urakka- että aikapalkkausta. Palkan suuruuteen vaikuttaa työkokemus ja erikoistuminen. Myös vuorotyön määrä vaikuttaa palkan suuruuteen.

 

Työmarkkinatiedot
Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 145 000 henkeä uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömaalla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Rakennusala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä pitää yllä uudisrakentamisen ohella yhä lisääntyvä korjausrakentaminen, jolla ylläpidetään vanhempaa rakennuskantaa.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Maailmantalouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työvoiman tarpeeseen. Rakennustoiminta on myös kausiluonteista, ja työllisten määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tullaan tarvitsemaan enenevässä määrin työntekijöitä. Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää sekin, että alalta siirtyy lähivuosien aikana paljon työntekijöitä ja toimihenkilöitä eläkkeelle.

 

Puutuoteteollisuus

Puutuoteteollisuus työllistää noin 26 000 henkeä, joiden lisäksi noin 9 000 henkilöä saa toimentulonsa huonekalujen valmistuksesta. Puutuoteteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet jonkin verran viime vuosina.

Saha- ja levyteollisuus ovat suhdanneherkkiä aloja, joiden työllisyystilanne voi vaihtua nopeasti. Työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, jota ohjaa pääosin rakennustoiminta kotimaassa ja Euroopassa, jonne vienti pitkälti suuntautuu.

Puutuoteteollisuuteen tarvitaan uutta työvoimaa erityisesti eläkkeelle jäävien tilalle. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Tulevaisuudessa työllisyyteen vaikuttaa myös se, missä määrin puurakentaminen yleistyy sekä puun jatkojalostuksen määrä.

Osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossakin Suomessa sekä työntekijätehtävissä että johto- ja projektitehtävissä. Uudet liiketoiminta-alueet mm. puurakentamisessa luovat tarvetta uudelle osaavalle työvoimalle.

Käsityöala

Käsityöala on maamme väkilukuun suhteutettuna merkittävä työllistäjä työllistäen suoraan noin 11 000 henkeä, esimerkiksi muotoilijoita, kultaseppiä jne. Lisäksi käsityöala työllistää välillisesti esimerkiksi käsityötuotteita myyvissä liikkeissä ja matkailualalla sekä opetus- ja neuvontatehtävissä. Käsityötoimialojen työllistävää kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta todennäköisesti se on kuitenkin yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työllistyvät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala, jolla toimii arviolta noin 9 000 yritystä kun mukaan otetaan sivutoimiset yritykset. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista. Palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä.

Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi käsityöalan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita, esimerkiksi työnäytteitä matkailuun liittyen.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat sekä ammattitaito että kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat mm. kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä, joka voi olla esimerkiksi oman alan opetustyötä.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille. 

Lisäaineistot

Puualan ammattilaisia. Video. Työministeriö 2000.

Lähinimikkeet

artesaani
cnc-puuseppä
huonekalupuuseppä
kalusteasentaja
konepuuseppä
kokoonpanija
korjauspuuseppä
mallinveistäjä
mallipuuseppä
rakennuspuuseppä
penkkipuuseppä
pintakäsittelijä
puuntyöstökoneenhoitaja
sisustuspuuseppä
tilauspuuseppä

 

Puuseppä