Puuseppä

Johdanto

Puusepät valmistavat sahatavarasta tai puulevystä esimerkiksi huonekaluja, puusisustuksia ja ovia. Työpaikasta riippuen tehtäviin saattavat kuulua myös korjaus- ja asennustyöt. Puuseppiä työskentelee mm. puusepäntehtaissa ja -verstailla, huonekalutehtaissa ja rakennuspuusepänteollisuudessa. Puusepät tekevät sekä itsenäistä suunnittelua edellyttävää käsityötä että vaiheiksi jaettua koneellista sarjavalmistusta. Kädentaitojen lisäksi ammatissa tarvitaan huolellisuutta, tarkkuutta ja laatutietoisuutta.

Työtehtävät

Puusepät valmistavat sahatavarasta ja puulevystä monenlaisia tuotteita. Työpaikasta riippuen he tekevät itsenäistä suunnittelua edellyttävää käsityötä tai vaiheiksi jaettua koneellista sarjavalmistusta.

Tavallisimmin puusepät toimivat monenlaisissa tuotannon yleis- ja erikoistehtävissä puusepänteollisuudessa, missä he valmistavat esimerkiksi keittiön kaapistoja. Huonekaluteollisuuden palveluksessa puusepät valmistavat huonekaluja, rakennuspuusepänteollisuudessa puolestaan rakennuksiin mm. ovia ja ikkunoita. Puusepät valmistavat tilauksesta myös puisia käyttö- ja pienesineitä.

Puusepät valmistavat kalusteita eri tiloihin, mm. pankkien palvelutiskejä, ravintoloiden baaritiskejä, ruokaloiden linjastoja sekä kokoustilojen kalusteita naulakoista puhujapöytiin ja esimerkiksi laivojen tiloihin puukalusteita. Sisustuksiin liittyviä puusepäntuotteita ovat myös esimerkiksi puulistat, -paneelit ja -lattiat. Työ voi kohdistua myös kalusteiden ja sisustusten korjaamiseen.

Huonekalupuuseppä valmistaa tilauksesta pääasiassa huonekaluja, jotka vaihtelevat pöydistä ja tuoleista ruokailuryhmiin, kirjahyllyihin, kaapistoihin, sänkyihin jne. Puusepät myös korjaavat huonekaluja.

Mallipuuseppä suunnittelee ja valmistaa tilauksesta asiakastöitä, joiden tekeminen edellyttää muotoilun, suunnittelun ja valmistuksen tuntemusta. Hän valmistaa vaativia malleja ja prototyyppejä yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa.

Penkkipuuseppä puolestaan liittää koneella työstettyjä yksityiskohtia huonekaluihin ja muihin puutuotteisiin sekä tekee korjauksia, asentaa lukkoja jne.

Puuseppä voi olla erikoistunut myös ovien ja ikkunoiden valmistamiseen, mikä tapahtuu nykyisin pääasiassa niihin erikoistuneissa tehtaissa. Rakennuspuusepänteollisuudessa työvaiheet ja tehtävät ovat pitkälle automatisoituja. Ikkunoita ja ovia valmistetaan kuitenkin edelleen myös mittatilaustyönä, jolloin työ on käsityötä.

Ikkunatehtaassa tehdään erilaisia vaihetöitä, kuten puitteiden ja karmien kasausta, tiivistämistä, lasitusta, helottamista, saranoiden asentamista ja loppukokoonpanoa. Ovien valmistuksessa ovet tehdään valmiiksi höylätyistä ja sovitun mittaisiksi katkaistuista aihioista, jolloin ovenvalmistajalle jäävät yleensä enää vain erikoistyöstöt ja pintakäsittely.

Konepuusepät käyttävät pääasiassa sarjavalmistuksessa käytettäviä puuntyöstökoneita. Puuseppä voi olla erikoistunut esimerkiksi monitoimikoneen, jyrsimen, höylän tai puusorvin käyttöön. Työhön kuuluu myös koneistuksessa tarvittavien terien asentaminen sekä mallien ja ohjaimien laittaminen puuosien työstöä varten.

Puusepät työskentelevät verstaissa ja tehdashalleissa. Työyhteisön muiden työntekijöiden lukumäärä riippuu työpaikasta. Työpisteellä työskennellään usein yksin. Työssä käytetään käsityökalujen lisäksi erilaisia puuntyöstökoneita, kuten sirkkeliä, sahoja, poraa, jyrsintä, höyliä jne.

Pienissä verstaissa työ on enemmän itsenäistä suunnittelua edellyttävää käsi- ja konetyötä. Tuotantolaitoksissa taas tehdään vaiheiksi jaettua sarjavalmistusta jopa pitkälle automatisoidulla tuotantolinjalla.

Työ on pääosin päivätyötä, mutta suhdanteiden ollessa hyvät ja kysynnän ollessa korkealla tehdään vuorotyötäkin. Työajat vaihtelevat paljonkin riippuen tilausten kiireellisyydestä sekä työpaikasta.

 

Työpaikat

Puusepäntehtaat. Huonekalutehtaat. Rakennuspuusepänteollisuus. Verstaat. Itsenäisinä yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Puusepän ammatissa tarvitaan kädentaitoja. Alalla arvostetaan moniosaamista.

Puualalla on keskeistä puun ominaisuuksien tunteminen niin valmistusvaiheessa kuin lopullisessa tuotteessakin. Puusepältä edellytetään laatutietoisuutta.

Työssä on osattava lukea piirustuksia.

Ammatissa tarvitaan huolellisuutta, hyvää keskittymiskykyä ja tarkkuutta. Työvaiheet on usein kyettävä suorittamaan nopeasti.

Työ on suhteellisen itsenäistä, ja se edellyttää oma-aloitteisuutta.

Sopeutuminen työyhteisöön on tärkeää.

Yrittäjinä toimivat puusepät tarvitsevat yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta.

Työympäristössä on usein koneista aiheutuvaa melua.

Allergiat voivat olla este ammatissa toimimiselle puupölyn ja liima-aineiden vuoksi.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa puualan perustutkinnon, jossa voi suuntautua puusepäksi.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, jossa voidaan suuntautua puualaan.

Perustutkinnot voidaan suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös puusepänalan ammattitutkinto ja puusepänalan erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Puusepänteollisuudessa käytetään sekä urakka- että aikapalkkausta. Palkan suuruuteen vaikuttaa työkokemus ja erikoistuminen. Myös vuorotyön määrä vaikuttaa palkan suuruuteen.

 

Työmarkkinatiedot
Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Puutuoteteollisuus

Puutuoteteollisuus työllistää noin 22 000 henkilöä, joiden lisäksi noin 9 000 henkilöä saa toimeentulonsa huonekalujen valmistuksesta. Puutuoteteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet jonkin verran viime vuosina.

Suomi on Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia, ja tuotannosta menee vientiin noin 60 prosenttia. Työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, jota ohjaa eniten rakennustoiminta kotimaassa ja Euroopassa. Saha- ja levyteollisuus ovat suhdanneherkkiä aloja, joiden työllisyystilanne voi muuttua nopeasti.

Puutuoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan erityisesti eläkkeelle jäävien tilalle. Osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossakin Suomessa sekä työntekijätehtävissä että johto- ja projektitehtävissä.

Tulevaisuudessa työllisyyteen vaikuttaa puurakentamisen yleistyminen sekä puun jatkojalostuksen määrä. Puurakentamisella voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja omavaraisuutta.

Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Lisäaineistot

Puualan ammattilaisia. Video. Työministeriö 2000.

Lähinimikkeet

artesaani
cnc-puuseppä
huonekalupuuseppä
kalusteasentaja
konepuuseppä
kokoonpanija
korjauspuuseppä
mallinveistäjä
mallipuuseppä
rakennuspuuseppä
penkkipuuseppä
pintakäsittelijä
puuntyöstökoneenhoitaja
sisustuspuuseppä
tilauspuuseppä

 

Puuseppä