Huonekalujen entisöijä

Johdanto

Huonekalujen entisöijä on käsityöläinen, joka pyrkii kunnostamaan esineen alkuperäiseen asuunsa. Työssä tarvitaan mm. puusepän, koristeveistäjän, koristemaalarin ja verhoilijan taitoja. Monet huonekalujen entisöijät toimivat yrittäjinä. Käsityötaitojen lisäksi ammatissa on hallittava perinteiset materiaalit ja menetelmät. Työssä tarvitaan tarkkuutta ja kärsivällisyyttä.

Työtehtävät

Huonekalujen entisöijä pyrkii kunnostamaan esineen mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Huonekalujen entisöijä on monitaituri, joka tarvitsee työssään puusepän, koristeveistäjän, maalarin, koristemaalarin, kultaajan ja verhoilijan taitoja.

Kunnostus aloitetaan suunnitelman teolla asiakkaan kanssa. Huonekalu puhdistetaan ensin, jonka jälkeen voidaan todeta kunnostusta vaativat seikat, kuten irvistävät liitokset, kolot ja lahot. Ennen työhön ryhtymistä tehdään kustannusarvio.

Mikäli mallia kalusteen entisestä asusta ei löydy, entisöijä suunnittelee esineen tyyliin sopivan entisöinnin, joka noudattaa perinteisiä väritys- ja maalaustapoja.

Kunnostus alkaa puunosista. Vanhan puun paikkaamisessa on omat niksinsä, sitä ei esimerkiksi saa korjata uudella puulla, sillä eri-ikäinen puu elää eri tavoin. Vioittuneet koristeosat korjataan tai tehdään kokonaan uudestaan.

Kun kaikki kohdat on kunnostettu, huonekalu hiotaan ja puhdistetaan pintakäsittelyä varten. Pintakäsittelyaineen valinta riippuu paitsi asiakkaan toiveesta, myös esineen puulajista ja pinnan yhtenäisyydestä.

Entistämisessä käytetään paljon myös koristemaalausta. Perinteisten koristeiden maalaaminen on hyvin vaativaa. Koristeleikkauksia voidaan myös kullata.

Nykyisin entisöijät käyttävät usein alihankkijoita apunaan tai sitten pari kolme eri alojen koulutuksen saanutta henkilöä työskentelee yhdessä. Näin opit täydentävät toisiaan. Joskus tehdään myös tavanomaisia maalaus- ja remonttitöitä.

Entisöijän työhuone on yhdistelmä puusepän ja maalarin verstaista. Tiloihin on mahduttava höyläpenkki, sorvi, höyläyskone ja sirkkeli. Työtiloissa pitää olla hyvä ilmastointi puupölyn ja kemikaalien vuoksi.

Entisöijän työkaluja ovat myös porat, taltat, koristeveistäjän veistoraudat, meisselit, vasarat ja muut puusepän työkalut. Joukossa on myös perinteisiä erikoistyökaluja. Maalaustöitä varten on siveltimiä, rättejä, maalipurkkeja, liuottimia, pigmenttiaineita yms.

Työ tehdään yleensä päiväsaikaan, mutta kiinnostava yksittäinen työ saattaa kiehtoa entisöijää niin, että siitä tulee haaste, jonka voittamisessa ei lasketa työtunteja.

 

Työpaikat

Restaurointi- ja verhoilualan yritykset. Useimmat huonekalujen entisöijät toimivat yksityisyrittäjinä.


 

 

 

Työn vaatimukset

Monipuoliset käsityötaidot ovat ammatissa välttämättömyys. Huonekalujen entisöijän on hallittava myös perinteiset materiaalit ja menetelmät.

Entisöintitehtävissä tarvitaan taiteellista silmää. Työ edellyttää myös kykyä hahmottaa hyvinkin huonokuntoisen huonekalun alkuperäinen tyyli ja muoto.

Ammatissa vaaditaan tarkkuutta ja kärsivällisyyttä.

Työ on kiinnostavaa ja vaihtelevaa ja opettaa tekijälleen koko ajan uutta.

Erilaiset allergiat (puupöly, kemikaalit) voivat olla este ammatissa toimimiselle.

 

Koulutus

Alalle soveltuvia tutkintoja ovat käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto, artesaani, jossa on suuntauduttu puualaan, verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto ja puualan perustutkinto.

Tutkinnot voidaan suorittaa myös näyttötutkintoina ja oppisopimuskoulutuksena.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa mm. kultaajakisällin, puusepänalan, restaurointikisällin ja verhoilijan ammattitutkinnot sekä kultaajamestarin, puusepänalan, restaurointimestarin ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnot.


 


Opintoluotsi Ulos
Koulutusnetti, ajankohtaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Ulos

Palkkaus

Useimmat entisöijät ovat yrittäjiä, joiden tulot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

 

Työmarkkinatiedot
Käsityöala

Käsityöala on maamme väkilukuun suhteutettuna merkittävä työllistäjä työllistäen suoraan noin 14 000 henkeä, esimerkiksi muotoilijoita, kultaseppiä jne.Lisäksi käsityöala työllistää välillisesti esimerkiksi käsityötuotteita myyvissä liikkeissä ja matkailualalla. Yhteensä käsityötoimialat työllistävät maassamme noin 21 000 henkeä.

Käsityöläiset työllistyvät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala, jolla toimii arviolta noin 9 000-10 000 yritystä. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista. Palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä.

Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi käsityöalan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita, esimerkiksi työnäytteitä matkailuun liittyen.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat sekä ammattitaito että kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä, joka voi olla esimerkiksi oman alan opetustyötä.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

 

Lisäaineistot

Puualan ammattilaisia. Video. Työministeriö 2000.

Lähinimikkeet

artesaani
entisöijä
koristeveistäjä
korjauspuuseppä
kultaaja
puuseppä
restauroija
restaurointimestari
verhoilija
verhoilijamestari