Koristemaalari

Johdanto

Koristemaalari on erilaisiin pintakäsittelytöihin erikoistunut maalari, joka viimeistelee uutta ja entisöi vanhaa. Työtehtävät voivat vaihdella kirkon saarnastuolin kultamaalauksesta kreikkalaisravintolan pylväiden marmorointiin ja vanhan asuintalon sisätilojen koristeluun. Ammatissa tarvitaan vankkaa käsityö- ja maalaustaitoa sekä vanhojen rakennus- ja maalaustapojen tuntemusta. Koristemaalarit työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä tai koristemaalaukseen ja entisöintiin erikoistuneissa yrityksissä.

Työtehtävät

Koristemaalari on erikoismaalari, joka viimeistelee uutta ja entisöi vanhaa. Koristemaalari maalaa koristemaalauksia erilaisin tekniikoin rakennuksiin, sisätiloihin, kalusteisiin ja huonekaluihin.

Tyypillisiä koristemaalarin tekemiä pintakäsittelytöitä ovat entisöinti, maalaaminen, lakkaus, petsaus, koristemaalaus, ootraus, marmorointi ja kultaus. Rekonstruktioissa ideana on tehdä uutta vanhan mallin mukaan. Työnkuvaan kuuluvat myös koristemaalauksen vaatimat esityöt.

Koristemaalarit tekevät yleensä koristekuvioita, tekstejä ja viivoituksia maalaamalla siveltimellä sekä paperista tehtyä sablonia eli lovikkoa apuna käyttäen. He myös koristelevat interiöörejä ja huonekaluja maalaamalla erilaisia materiaaleja jäljitteleviä pintoja.

Ootrauksessa jäljitellään maalaamalla erilaisia puupintoja, kuten tammea, mahonkia ja pähkinäpuuta. Menetelmää käytetään yleisesti porrashuoneiden ovissa ja paneeleissa sekä kirkkojen penkeissä. Marmoroinnissa jäljitellään eri kivilajien pintakuviota. Efektimaalaus on elävöitetyn seinäpinnan maalausta. Koristemaalarit maalaavat kuvia myös vapaalla kädellä.

Tavallisesti koristemaalarit toteuttavat alaan erikoistuneiden suunnittelijoiden laatimia restaurointisuunnitelmia. Koristemaalarit kunnostavat ja verhoilevat myös vanhoja huonekaluja.

Koristemaalari työskentelee nykyaikaisin maalaustekniikoin, mutta tarvittaessa hän käyttää vanhoja koristemaalausmenetelmiä ja maaliaineita. Hän voi myös itse valmistaa työssä tarvitsemansa mallit, värit ja maaliaineet.

Koristemaalarin työ on varsin itsenäistä, ja yleensä työskennellään yksin. Työympäristö vaihtelee työtehtävien mukaan. Koristemaalaus tehdään yleensä paikan päällä, mutta huonekaluja voidaan koristella omassa verstaassa. Työaika vaihtelee työtehtävien ja toimeksiantojen mukaan, yrittäjä harvemmin tekee pelkästään päivätyötä.

Jotkut koristemaalarit tekevät myös värintutkimusta, kuorintaa ja konservointia. Värintutkimuksessa eri aikoina maalattujen värien perusteella kartoitetaan alkuperäinen väri mekaanisesti tai kemiallisesti, minkä jälkeen vastaava väri sekoitetaan uudelleen tai korvataan uudella, valmiilla värisävyllä. Kuorinnassa kaikki väri- ja mahdolliset muut kerrokset poistetaan alkuperäiskoristelun päältä, minkä jälkeen esille otetut alueet paikataan ja korjataan.

Kultauksia tekevät kultauksiin erikoistuneet koristemaalarit eli kultaajat, joiden työmenetelmät ja työvälineet ovat pysyneet käytännössä ennallaan tuhansia vuosia. Kultauksessa kiinnitetään ohuita metallilevyjä esineiden pintaan. Kultausta käytetään mm. taulujen kehyksissä, tyylihuonekalujen koristemaalauksessa ja kirkkojen kupoleissa.

Kullan siirto kullattavalle pinnalle on viimeinen työvaihe. Sitä edeltää huolellinen ja monivaiheinen pohjustustyö. Ennen pohjustusta tarkistetaan kullattavan pinnan laatu ja etsitään ja korjataan kaikki vauriot. Pinnoitteena käytetään kullan ohella myös hopeaa, alumiinia sekä kuparin, tinan ja sinkin seoksia, mutta yleisimmin 22-24 karaatin kultaa.

Kultauksessa lehtikulta tai lyöntimetalli paloitellaan veitsellä kultaajan tyynyn päällä, minkä jälkeen se siirretään pinnalle ohuella kullanasettajalla eli lekaarilla. Pinta kostutetaan ennen metallin asettamista kullan laskuviinalla. Kun kultaus on kuivunut, pinta kiillotetaan. Jos kultauksessa on käytetty muuta metallia kuin kultaa, pinta lakataan tummumisen estämiseksi.

Kultaajan työympäristö on pieni verstas, jossa hän tekee töitä yksin tai korkeintaan muutaman muun kanssa. Kultaaja käyttää työssään erilaisia siveltimiä, riepuja, hiomakiviä ja hiomapapereita, puupalikoita, puleerauskiveä, kullanasettajaa ja veistä. Työmateriaaleina ovat puu ja erilaiset pohjustusliimat sekä lehtikulta tai muu lehtimetalli. Työtilojen on oltava hyvin tuuletetut, koska työssä käytetään paljon liuottimia.

 

Työpaikat

Koristemaalarit työskentelevät tavallisesti ammatinharjoittajina (yrittäjinä). Työpaikkoja on myös koristemaalaukseen ja entisöintiin erikoistuneissa yrityksissä.

Kultaajat työskentelevät pääasiassa yrittäjinä, mutta osa toimii kehys- ja kultausliikkeiden palveluksessa. He voivat työskennellä myös taidemuseoissa.

 

Työn vaatimukset

Koristemaalarin on oltava taitava käsityöläinen. Ammatissa vaaditaan käden taitojen lisäksi taiteellisuutta sekä maalaustekniikoiden hallintaa ja eri työvälineiden ja työtapojen tuntemusta.

Työ vaatii pitkäjännitteisyyttä, huolellisuutta ja kärsivällisyyttä, sillä monet entisöinnin, koristemaalauksen ja kultauksen työvaiheet vievät paljon aikaa.

Ammatissa on tunnettava tyylioppia ja tyylihistoriaa sekä vanhoja työmenetelmiä ja työkaluja sekä ennen käytettyjä materiaaleja ja niiden valmistustapoja. On tunnettava myös uusien materiaalien soveltuvuus vanhoihin rakennuksiin ja muihin pintoihin sekä perinteisiin maaliaineisiin.

Kultaajalta vaaditaan myös taiteen tuntemusta. Vanhojen esineiden kunnostuksessa tarvitaan tyylitajua, sillä kaikkialle ei kultapintakaan sovi.

Ammatissa on työskenneltävä siististi ja huolehdittava työtilojen puhtaudesta, koska pölyhiukkaset tarttuvat helposti tahmeaan pintaan.

Koristemaalarin ja kultaajan tehtävät eivät sovi allergisille, sillä he joutuvat käyttämään työssään erilaisia liuottimia ja kemikaaleja. Hankalat työasennot voivat olla rasittavia.

 

Koulutus

Monilla koristemaalareilla on jokin maalaus-, puu- tai entisöintialan ammattikoulutus.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon artesaani.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös pintakäsittelyalan perustutkinnon, jolloin tutkintonimike on maalari.

Perustutkinnot voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksella sekä näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös kultaajakisällin, maalarin ja restaurointikisällin ammattitutkinnot sekä kultaajamestarin, maalarimestarin ja restaurointimestarin erikoisammattitutkinnot.

Monet koristemaalarin tehtävät, kuten ootraus ja marmorointi, vaativat täydennyskoulutusta.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yrittäjinä toimivien koristemaalarien ja kultaajien ansiot riippuvat liiketoiminnan kannattavuudesta.

 

 

Työmarkkinatiedot
Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Lähinimikkeet

kultaaja
maalari

 

 

 

Koristemaalari