Pelisuunnittelija

Johdanto

Pelisuunnittelija luo älypuhelimilla, tietokoneilla, pelikonsoleilla ja muilla laitteilla pelattavan digitaalisen pelin idean sekä suunnittelee pelin sisältöä ja kulkua. Pelin on oltava kiinnostava ja riittävän haastava. Peli-idean merkitys pelin menestyksen ja myynnin kannalta on suuri, mutta myös pelin muu suunnittelu ja tekninen toteutus pohjautuvat siihen. Työssä tarvitaan mm. kiinnostusta peleihin ja pelaamiseen, luovuutta, sisältösuunnittelun osaamista, tietotekniikan perustuntemusta ja tiimityötaitoja.

Työtehtävät

Pelisuunnittelija luo pelin idean, joka käynnistää pelin kehitysprojektin, sekä suunnittelee pelin sisällön ja kulun. Peliteollisuudessa työ kohdistuu digitaalisiin peleihin, joita pelataan älypuhelimilla, tietokoneilla, käsipelikonsoleilla, kotipelikonsoleilla, verkkosivuilla selainten kautta, Facebookissa tai esimerkiksi Oculus Rift -virtuaalitodellisuuslaseilla. Pelejä kehitetään useille eri pelialustoille ja käyttöliittymille.

Pelisuunnittelijan tehtäviin kuuluu peli-idean luomisen lisäksi pelin sisältöön ja pelinkulkuun liittyvien osa-alueiden suunnittelua. Tällaisia ovat esimerkiksi pelin maailma ja ympäristö, kartat tai tasot sekä pelihahmot ja esineet, ja niiden rooli pelissä. Peliin liittyy usein myös tarina, johon pelaaja osallistuu. Myös pelin tekstit, dialogit ja hahmojen puhe vaativat suunnittelunsa, samoin haluttu tunnelma, jota luodaan grafiikoilla, äänillä ja musiikilla.

Pelisuunnittelussa on keskeistä se, millaisiin tilanteisiin pelaaja pelissä asetetaan ja miten hän pystyy niissä toimimaan. Peleissä on poikkeuksetta joukko sääntöjä ja tavoite, jonka pelaaja pyrkii saavuttamaan sääntöjen sallimissa puitteissa.

Pelisuunnittelijan kehittämä peli-idea kertoo, mistä pelissä on kysymys ja mitä siinä tehdään. Idea voi syntyä esimerkiksi vaikutteena kirjallisuudesta, elokuvista tai toisista peleistä, tosielämän aktiviteeteista kuten urheilusta tai rallista tai joskus myös pelin toteuttamiseen käytettävästä pelimekaniikasta kuten tasohyppelypelit.

Erityyppisiä pelejä ja peligenrejä on lukuisia, esimerkkeinä seikkailupelit, ajopelit, simulaattoripelit, ammuntapelit, roolipelit, strategiapelit ja hyötypelit. Yhteistä kaikille peleille on jonkinlainen ongelmanratkaisu, joka on aktiivista esimerkiksi hahmoa ohjaamalla tapahtuvaa toimintaa.

Pelit ovat vuorovaikutuksellisia, joten suunnittelua vaatii myös se, miten pelaaja voi vaikuttaa pelin kulkuun pelin edetessä. Tähän liittyvät keskeisesti pelin säännöt ja pelaajalle mahdolliset valinnat. Pelin säilyminen haasteellisensa edellyttää pelin vaikeustason vaihtelua pelin edetessä tai mahdollisuutta säätää pelin asetuksista peli vaikeammalle tasolle. Myös satunnaisuus ja yllätyksellisyys ovat keskeisiä monille peleille.

Peli-ideaan liittyy myös pelin painopisteen määritteleminen, johon kuuluu joukko peli-ideaa tukevia ominaisuuksia. Ajopeleissä näitä ovat esimerkiksi auton hallinta ja vauhdikkuus, sotapeleissä sijoittuminen, ammunnan tarkkuus ja vaaran elementit, strategiapeleissä puolestaan harkitsevaisuus, epävarmuuden ilmapiiri ja reagointikyky muuttuviin tilanteisiin. Pelin taiteellisen ja teknisen toteutuksen tulee heijastaa ja tukea peli-ideaa.

Kohdeyleisön tarkka määritteleminen on joissakin peleissä tärkeää, sillä pelaajat ovat eri-ikäisiä ja eri sukupuolia sekä mieltymyksiltään ja pelaajatyypeiltään erilaisia. Nk. casual pelit, kuten esimerkiksi suurin osa mobiilipeleistä, puolestaan vetoavat yleensä laajaan kohdeyleisöön. Pelialustan valinta on osa pelisuunnittelua, sillä eri kohderyhmät suosivat pelaamista eri laitteilla. Pelialusta vaikuttaa pelin suunnitteluun, sillä eri pelialustoilla on erilaiset teho-ominaisuudet ja pelattavuus.

Pelisuunnittelijan työhön kuuluu pelialueiden suunnitteluun ja yksityiskohtiin liittyvää ideointia, kirjoittamista ja arviointia. Pelisuunnittelija osallistuu pelinkehityksen aikana myös testaukseen sekä esimerkiksi käyttöliittymään, grafiikoihin, äänimaailmaan ja pelattavuuteen liittyvien muutosten ja hienosäätöjen tekemiseen yhteistyössä ne toteuttavien artistien ja ohjelmoijien kanssa.

Pelisuunnittelija voi suuremmissa pelitaloissa tai isoimmissa projekteissa olla erikoistunut tai keskittynyt johonkin pelisuunnittelun osa-alueeseen pelitasoista, pelimekaniikkaan ja hahmoihin. Pelin aihe, kohderyhmä ja yleisellä tasolla se, mitä pelissä tehdään, voidaan päättää myös tiimissä, minkä jälkeen pelisuunnittelija suunnittelee käytettävät pelimekaniikat ja kirjoittaa kuvauksia siitä, miten pelin on tarkoitus toimia.

Pelisuunnittelijat voivat osallistua myös esimerkiksi pelin grafiikoiden ja äänien toteutukseen sekä ohjelmointiin riippuen omasta osaamisesta ja työnjaosta. Tehtäviin voi kuulua myös avustamista projektin johtamisessa, esimiestyötä sekä esimerkiksi aikatauluihin ja budjettiin liittyvien asioiden hoitamista.

Pelisuunnittelijat työskentelevät osana peliä kehittävää tiimiä. Vaativien pelien kehitykseen ja toteutukseen voi osallistua satoja eri ammattilaisia, joita ovat pelisuunnittelijoiden lisäksi esimerkiksi peliohjelmoijat, peligraafikot, jotka toteuttavat pelin grafiikat, äänisuunnittelijat, pelituottajat ja pelitestaajat.

Pelisuunnittelija käyttää työssään vaihtelevia työvälineitä. Kynän ja paperin lisäksi voidaan käyttää ohjelmia, joilla konkretisoidaan ideoita ja laaditaan hahmotelmia artisteille ja ohjelmoijille.

Työtä tehdään pelistudiossa, kotona ja muissa ympäristöissä. Pelisuunnittelijoilla työ- ja vapaa-ajan erottaminen ei ole selkeää, sillä peleihin liittyvää ideointia tehdään enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Idea tai ratkaisu ongelmaan voi syntyä milloin tahansa, mihin liittyy ideoiden kirjoittamista tai vaikka piirtämistä. Pelisuunnittelijan työpäivät ovat vaihtelevan pituisia. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisten, messujen ja koulutusten vuoksi.

 

Työpaikat

Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.

Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.

Työn vaatimukset

Pelisuunnittelijalta vaaditaan intoa pelaamista ja pelejä kohtaan. Monilla pelisuunnittelijoilla on pitkäaikainen pelaajatausta. Osa pelisuunnittelijoista suunnittelee myös lautapelejä.

Ammatissa on tunnettava peligenret ja pelejä. Peliteorioiden tuntemus on työssä etu.

Työ vaatii ideointikykyä ja luovuutta peli-ideoiden ja yksityiskohtien luomiseksi.

Pelisuunnittelussa on tunnettava mm. tarinankerrontaa ja dramaturgiaa, hahmosuunnittelua sekä grafiikan, äänien ja musiikin roolia peleissä sekä vuorovaikutuksellisuuden mahdollisuuksia.

Psykologian perustietoutta voi soveltaa myös pelimaailmoihin, joten siitä on ammatissa hyötyä.

Pelisuunnittelija tarvitsee myös liiketoiminnan ymmärrystä, jotta peli-idea voidaan tuotteistaa myyväksi tuotteeksi. Tämä koskee yhtä lailla huvi- kuin hyötypelejä.

Analyyttisyys mutta myös kokonaisuuksien hahmottaminen ovat tarpeen, jotta pelin yksityiskohdista muodostuisi toimiva kokonaisuus.

Käyttäjälähtöinen ajattelu on työssä keskeistä, sillä pelisuunnittelu edellyttää eri kohderyhmien ja pelaajatyyppien tuntemusta.

Työssä tarvitaan myös kykyä asettautua pelaajan asemaan, jotta voisi ymmärtää minkälaisia asioita pelaajat haluavat tehdä ja mikä heitä pelissä miellyttää.

Pelisuunnittelijan on tunnettava myös tietotekniikkaa, eri pelialustoja, käyttöliittymiä ja käytettävyyttä. Ohjelmointiosaaminen tai grafiikoiden ja äänien suunnitteluosaaminen ovat hyödyksi.

Työ vaatii hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa.

Pelisuunnitteljian on kyettävä tarkastelemaan omia ideoitaan ja suunnitelmiaan sekä pelin toimivuutta sen kehityksen eri vaiheissa kriittisesti.

Suunnitteluosaamisen lisäksi työssä tarvitaan järjestelmällisyyttä kehitysehdotusten raportoinnissa ja projektinhallinnassa.

Tiimityö edellyttää ryhmätyötaitoja sekä vuorovaikutustaitoja.

Pitkäjännitteisyys on tarpeen, sillä pelin kehittäminen on yleensä pitkä prosessi.

Kielitaitoa, erityisesti englannin kielen taitoa, tarvitaan kansainvälisellä ala.

Pelialan kehityksen seuraaminen on välttämätöntä.

Työssä saattavat aiheuttaa stressiä aikataulut, ideointi ja usein epäsäännölliset työajat.

 

Koulutus

Pelisuunnittelija voi tulla alalle hyvin erilaisista koulutustaustoista.

Aikuiskoulutuksena on järjestetty pelisuunnittelijan kursseja, joka ovat omaehtoista ammatillista täydennyskoulutusta.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi ohjelmistotuotantoon (pelialan) suuntautuen. Koulutusta järjestetään Amiedussa, Laajasalon opistossa, HEO Mediassa, AEL:issa, Stadin Ammattiopistossa, Kouvolan seudun ammattiopistossa, Sataedussa, Oulun seudun ammattiopistossa ja Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Outokummussa.

Toisella asteella voi suorittaa Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Outokummussa myös audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, joka on 3D-mallintamiseen ja -animointiin suuntautuva pelikoulutuslinja. Sataedussa voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suuntautuen tietokoneanimaatioon ja peleihin. Tutkintonimike on media-assistentti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa opiskellen. Media-alaa opiskellen voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

Pelialan koulutusta tarjoavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Yliopistoissa pelialan koulutusta (useimmiten tutkimusorientaatio) järjestävät Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LUT, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto / TRIM / Game Research Lab. Helsingin yliopistossa järjestetään pelialan kursseja tietojenkäsittelytieteessä.

Jyväskylän yliopistossa on Pelit ja pelillisyys -maisterikoulutus. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa järjestetään pelialan kursseja. Oulun yliopistossa on tietojenkäsittelytieteen laitoksella pelitutkimusyksikkö. Tampereen yliopistolla on englanninkielinen maisteriohjelma, joka keskittyy internetiin ja peleihin. Turun yliopistossa tutkitaan pelejä useilla eri tieteenaloilla. Turun yliopistossa on tieteidenvälinen Up Your Game -pelitutkimusverkosto.

Alempi korkeakoulututkinto on yliopistosta ja tiedekunnasta riippuen filosofian kandidaatti, tekniikan kandidaatti tai taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, diplomi-insinööri tai taiteen maisteri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Tehtävien vaativuuden lisäksi työntekijän kuukausipalkkaan vaikuttavat työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan myös Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.

Työmarkkinatiedot
Peliteollisuus

Peliteollisuus työllistää Suomessa noin 2 750 ammattilaista (v. 2016). Alalla työskentelevistä noin viidesosa on naisia. Peliteollisuudessa työskentelevien lukumäärä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Pelitoimialan yritykset sijaitsevat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, mutta viime vuosina eri puolille maata on syntynyt useita pelialan alueellisia keskittymiä.

Peliteollisuuden työllisyyteen vaikuttaa erityisesti suomalaisten pelituotteiden kysyntä maailmalla ja kotimaassa, mikä heijastuu työntekijöiden tarpeeseen varsinkin pelejä kehittävissä yrityksissä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat työllisyyteen esimerkiksi rahoitusten saamisten ja siten yritysten kasvumahdollisuuksien kautta. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut heikoissakin suhdannetilanteissa.

Yritysten henkilöstömäärän arvioidaan edelleen kasvavan liiketoiminnan kasvun myötä, mikä edellyttää uusien osaajien kouluttamista alalle. Peliteollisuuden työpaikkoihin tarvitaan korkeatasoista osaamista sekä jonkin osa-alueen erityisosaamista tai alan kokonaisuuden hallintaa.

Pelialan työpaikat ovat haluttuja, joten kilpailu työpaikoista on kovaa. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Kokeneista ja osaavista ammattilaisista on pulaa. Yrittäjyys tai esimerkiksi osuuskuntatoiminta tarjoavat yhden vaihtoehdon itsensä työllistämiseksi. Kansainvälinen peliala tarjoaa osaajille työllistymismahdollisuuksia myös ulkomailla.

Lähinimikkeet

datanomi
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
game designer
insinööri
insinööri (AMK)
konseptisuunnittelija
konsolipelisuunnittelija
lautapelisuunnittelija
lautapelien suunnittelija
mobiilipelisuunnittelija
mobiilipelien suunnittelija
pelikehittäjä
pelinkehittäjä
pelien suunnittelija
medianomi
medianomi (AMK)
sisältösuunnittelija
tietokonepelisuunnittelija
tietokonepelien suunnittelija
tradenomi
tradenomi (AMK)
videopelisuunnittelija
videopelien suunnittelija