Pelitestaaja

Johdanto

Pelitestaaja testaa peliä sen eri kehitysvaiheissa, jotta pelistä löydettäisiin virheet ennen julkaisemista. Toiminnallinen pelitestaus on pelaamista, jonka yhteydessä etsitään mm. grafiikkaan, toimintoihin, pelinkulkuun ja vakauteen liittyviä ongelmia. Tekninen pelitestaus on esimerkiksi automatisoitujen testien ajamista ja ohjelmistojen ja laitteistojen yhteensopivuuden testaamista. Pelitestaus edellyttää mm. hyvää keskittymiskykyä, havainnointikykyä ja pitkäjännitteisyyttä sekä hyviä kirjallisia viestintätaitoja. Tekninen pelitestaus edellyttää ohjelmoinnin osaamista ja laitteistojen tuntemusta.

Työtehtävät

Pelitestaaja osallistuu pelinkehitykseen testaamalla tuotekehityksen eri vaiheessa olevia pelejä niiden prototyypeistä betaversioon, jossa peliohjelmiston toiminnallisuus on suunniteltu loppuun. Pelitestaus on osa laadunvalvontaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että julkaistava peli toimii teknisesti, on helppo käyttää ja toiminnoiltaan järkevä sekä tarjoaa hyvän pelikokemuksen.

Pelitestaajien tekemällä työllä on suuri merkitys markkinoille julkaistavalle pelille siihen kehitysvaiheessa tehtävien muutosten kautta. Teknisen ja pelillisen toimivuuden lisäksi näin huolehditaan siitä, että peli vastaa mahdollisimman hyvin kohderyhmän mieltymyksiä. Pelikokemuksella on suuri merkitys paitsi pelin myynnin, myös sen kehittäneen ja julkaisseen yrityksen maineen kannalta.

Pelitestauksella pyritään löytämään pelistä virheet, bugit, jotka näkyvät pelin tasolla esimerkiksi häiriöinä grafiikoissa tai äänissä, pelin toimintojen kuten hahmon ohjauksen ja valintojen outouksina, epäjohdonmukaisuuksina pelinkulussa, pelattavuuden tai pelikokemuksen kärsimisenä ja pahimmillaan pelin jumittumisena tai romahtamisena.

Pelien testauksessa voidaan erottaa pelin toiminnallinen testaus ja tekninen testaus. Toiminnallisessa testauksessa pelitestaajan työnä on pelata pelejä alusta loppuun niiden eri vaikeustasoilla ja peliasetuksilla. Pelejä pelataan myös epätarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi toistamalla jotakin toimintoa satoja kertoja, liikuttamalla hahmoa omituisiin paikkoihin tai kokeilemalla taktiikoita tai strategioita, joilla voi huijata sääntöjä.

Kun pelitestaaja löytää mielestään virheellisen toiminnon, hän raportoi sen ja laatii mahdollisimman tarkan ja yksityiskohtaisen kuvauksen siitä mitä tapahtui, missä, milloin, mille hahmolle tai objektille jne. Näin peliohjelmoijat, pelitaiteilijat ja pelisuunnittelija voivat luoda kyseisen tilanteen uudestaan ja varmentaa virheen olemassaolon.

Viime kädessä virheet korjataan esimerkiksi pelimoottoriin, pelimekaniikkaan, grafiikoihin tai ääniin kohdistuvan ohjelmoinnin keinoin, jolloin koodia parannetaan tai grafiikkaan tai äänimaailmaan tehdään muutoksia. Tämän jälkeen pelitestaajat varmistavat pelaamalla useaan kertaan, ettei virhettä esiinny enää.

Pelitestaus kohdistuu myös käyttöliittymään eli pelin graafisiin valikkoihin sekä pelin säätämiseen ja ohjaamiseen graafisten painikkeiden, näppäimistön ja peliohjainten avulla. Myös pelin antamat palautteet mm. äänien ja tekstien muodossa sekä pelin ohjeet käydään läpi. Lokalisointiin liittyvässä testauksessa varmistetaan, että pelin tekstit ja manuaali vastaavat käännöskielellä pelin toimintoja ja ohjeita.

Pelitestauksessa huomioidaan myös pelitestaajien näkemykset pelin ideasta, kiinnostavuudesta, haastavuudesta ja pelikokemuksesta sekä grafiikoista, äänimaailmasta ja käyttöliittymästä. Näihin liittyvät kehitysehdotukset auttavat pelin hienosäätämisessä.

Tekninen pelitestaus on pitkälti peliohjelmiston kehitystä ja ohjelmointia. Työ kohdistuu esimerkiksi automaattisten testien luomiseen ja ajamiseen, pelin suorituskyvyn selvittämiseen ja tietoturvallisuuden parantamiseen sekä ohjelmistovirheiden etsimiseen esimerkiksi tarkoitusta varten kirjoitetuilla ohjelmistoilla tai sovelluksilla.

Pelejä voidaan pyörittää viikkoja niiden toimivuuden varmistamiseksi. Erilaisilla rasitustesteillä voidaan kartoittaa esimerkiksi miten monta pelaajaa palvelimella pelijärjestelmä kestää kerrallaan. Testaus voi kohdistua myös esimerkiksi moninpeleissä eri yhteysnopeuksien aiheuttamiin viiveisiin sekä pelin teknisiin vaatimuksiin ja yhteensopivuuteen eri pelialustoille, käyttöjärjestelmille ja laitteistokokoonpanoille.

Testaus toteutetaan testaussuunnitelman mukaan. Aluksi testaus kohdistuu palautteen antamiseen päivittäin kirjoitetusta koodista ja sen vaikutuksista pelin osiin. Prototyypin valmistuessa peliä pääsee testaamaan pelaamalla. Betavaiheessa peliohjelmiston toiminnallisuus on suunniteltu loppuun, tällöin testausryhmällä on päivittäiset tehtävät.

Pelitestaajat voivat työskennellä yhden pelin kanssa koko sen kehityksen ajan, mutta tarvittaessa useampien. Pelinkehittäjillä vakinaisia pelitestaajia on yleensä vain muutamia. Pienemmillä pelinkehittäjillä testaukseen osallistuu omalta osaltaan jokainen peliä kehittävän tiimin jäsen. Pelinjulkaisijoilla voi olla useita testaajia, jotka testaavat eri pelinkehittäjien pelejä. Pelitestaukseen osallistuu yleensä myös joukko vapaaehtoisia, betatestaukseen varsinkin moninpelejä kehitettäessä jopa tuhansia.

Pelituottaja vastaa testausaikatauluista. Johtava testaaja vastaa testitapausten suunnittelusta, toteutuksesta ja dokumentoinnista. Hän vastaanottaa pelitestaajien raportit sekä karsii niiden päällekkäisyydet ja virheelliset raportit sekä vaatii tarvittaessa tarkennuksia. Johtava testaaja vastaa siitä, että virheet korjataan sekä käy keskusteluja pelituottajan kanssa. Hän johtaa laadunvarmistuksessa työskenteleviä sekä tekee yhteistyötä suunnittelijoiden ja ohjelmoijien kanssa.

Pelinkehitystyö tehdään tiimissä. Vaativien pelien kehitykseen ja toteutukseen voi osallistua satoja eri ammattilaisia, joita ovat pelitestaajien lisäksi esimerkiksi peliohjelmoijat, peliartistit, jotka toteuttavat pelin grafiikat, äänisuunnittelijat, pelisuunnittelijat ja pelituottajat.

Työympäristö vaihtelee pelistudion tai julkaisijan tiloista omaan kotiin. Työssä käytetään eri pelialustoja sekä virheiden raportointityökaluja. Työajat ovat hyvin vaihtelevia, eikä työn ja vapaa-ajan erottaminen ole aina selkeää. Projektin kiireisissä vaiheissa työpäivät voivat venyä pitkiksikin.

Työpaikat

Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.

Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.

Työn vaatimukset

Pelitestaajalta vaadittava osaaminen vaihtelee huomattavasti pelien toiminnallisessa ja teknisessä testauksessa.

Tekninen testaus edellyttää ohjelmistojen ja ohjelmointikielien tuntemusta sekä ohjelmointiosaamista.

Työssä on tunnettava eri pelialustat pöytätietokoneista läppäreihin, pelikonsoleihin ja mobiililaitteisiin sekä näiden käyttöliittymät.

Pelien toiminnallisessa testauksessa tarvitaan hyvää keskittymiskykyä ja tarkkaa havainnointikykyä, jotta pelissä ilmenevät esimerkiksi pelattavuuteen tai pelinkulkuun liittyvät heikkoudet ja virhetoiminnot löydettäisiin.

Työ edellyttää laatutietoisuutta.

Työssä tarvitaan hyviä kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja, sillä havaitut virheet ja ongelmat on kyettävä tunnistamaan ja kuvailemaan raporteissa mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja selkeästi.

Pelitestaajan on oltava hyvä pelaaja, sillä hänen on kyettävä pelaamaan peliä myös sen vaikeimmilla tasoilla ja haastavimmilla peliasetuksilla.

Työ edellyttää eri peligenrejen ja pelien tuntemusta sekä kiinnostusta pelejä ja pelaamista kohtaan.

Ohjelmointiosaamisesta ja esimerkiksi grafiikkaosaamisesta on hyötyä.

Työssä tarvitaan oma-aloitteisuuden lisäksi tiimityötaitoja sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

Pitkäjännitteisyys, kärsivällisyys, analyyttisyys ja järjestelmällisyys ovat tarpeen.

Työ on kyettävä tekemään aikataulujen mukaan. Varsinkin peliin tuotannon myöhäisessä vaiheessa tehtyjen muutosten kuten uusien ominaisuuksien tai sisältöjen toteutus vaatii usein niiden välitöntä testausta.

Tuntikausien jatkuva pelaaminen vaatii ergonomian huomioimista ja kyllin rauhallista tilaa, jossa voi keskittyä itse peliin.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi ohjelmistotuotantoon (pelialan) suuntautuen. Koulutusta järjestetään Amiedussa, Laajasalon opistossa, HEO Mediassa, AEL:issa, Stadin Ammattiopistossa, Kouvolan seudun ammattiopistossa, Sataedussa, Oulun seudun ammattiopistossa ja Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Outokummussa.

Aikuiskoulutuksena on järjestetty pelisuunnittelijan kursseja, joka ovat omaehtoista ammatillista täydennyskoulutusta.

Toisella asteella voi suorittaa Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Outokummussa myös audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, joka on 3D-mallintamiseen ja -animointiin suuntautuva pelikoulutuslinja. Sataedussa voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suuntautuen tietokoneanimaatioon ja peleihin. Tutkintonimike on media-assistentti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa tai sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskellen. Media-alaa opiskellen voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

Pelialan koulutusta tarjoavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Yliopistoissa pelialan koulutusta (useimmiten tutkimusorientaatio) järjestävät Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LUT, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto / TRIM / Game Research Lab.

Helsingin yliopistossa järjestetään pelialan kursseja tietojenkäsittelytieteessä. Alempi korkeakoulututkinto on filosofian kandidaatti, ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Aalto-yliopistossa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon taiteen maisteri.

Jyväskylän yliopistossa on Pelit ja pelillisyys -maisterikoulutus. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa järjestetään pelialan kursseja. Oulun yliopistossa on tietojenkäsittelytieteen laitoksella pelitutkimusyksikkö. Tampereen yliopistolla on englanninkielinen maisteriohjelma, joka keskittyy internetiin ja peleihin. Turun yliopistossa tutkitaan pelejä useilla eri tieteenaloilla. Turun yliopistossa on tieteidenvälinen Up Your Game -pelitutkimusverkosto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Tehtävien vaativuuden lisäksi työntekijän kuukausipalkkaan vaikuttavat työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan myös Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.

Työmarkkinatiedot
Peliteollisuus

Peliteollisuus työllistää Suomessa noin 2 750 ammattilaista (v. 2016). Alalla työskentelevistä noin viidesosa on naisia. Peliteollisuudessa työskentelevien lukumäärä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Pelitoimialan yritykset sijaitsevat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, mutta viime vuosina eri puolille maata on syntynyt useita pelialan alueellisia keskittymiä.

Peliteollisuuden työllisyyteen vaikuttaa erityisesti suomalaisten pelituotteiden kysyntä maailmalla ja kotimaassa, mikä heijastuu työntekijöiden tarpeeseen varsinkin pelejä kehittävissä yrityksissä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat työllisyyteen esimerkiksi rahoitusten saamisten ja siten yritysten kasvumahdollisuuksien kautta. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut heikoissakin suhdannetilanteissa.

Yritysten henkilöstömäärän arvioidaan edelleen kasvavan liiketoiminnan kasvun myötä, mikä edellyttää uusien osaajien kouluttamista alalle. Peliteollisuuden työpaikkoihin tarvitaan korkeatasoista osaamista sekä jonkin osa-alueen erityisosaamista tai alan kokonaisuuden hallintaa.

Pelialan työpaikat ovat haluttuja, joten kilpailu työpaikoista on kovaa. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Kokeneista ja osaavista ammattilaisista on pulaa. Yrittäjyys tai esimerkiksi osuuskuntatoiminta tarjoavat yhden vaihtoehdon itsensä työllistämiseksi. Kansainvälinen peliala tarjoaa osaajille työllistymismahdollisuuksia myös ulkomailla.

Lähinimikkeet

datanomi
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
game tester
insinööri
insinööri (AMK)
medianomi
medianomi (AMK)
pelien testaaja
tekninen testaaja
testauspäällikkö
tradenomi
tradenomi (AMK)