Musiikkipedagogi

Johdanto

 

Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.

 

Työtehtävät

 

Musiikkipedagogit opettavat soittoa, laulua, säveltapailua tai musiikin teoriaa. He toimivat tyypillisesti musiikinopettajina esimerkiksi kansalaisopistoissa, työväenopistoissa ja kansanopistoissa, joissa oppilaat ovat eri-ikäisiä musiikin harrastajia. Musiikkipedagogi voi olla suuntautunut klassiseen musiikkiin tai pop- ja jazz-musiikkiin.

Musiikkipedagogit antavat opetusta sekä vasta-alkajille että pitkälle edenneille harrastajille. Osalle opiskelijoista musiikki on harrastus, kun taas toiset pyrkivät vakavasti alan ammattilaiseksi. Työssä on keskeistä innostaa oppilaita eteenpäin musiikin opinnoissaan.

Musiikkipedagogin työ koostuu tuntien pitämisestä sekä niiden suunnittelusta, johon kuuluu mm. oppimateriaalien, välineiden ja tilojen varaamista. Oppitunneilla annetaan yksilöopetusta eri instrumenteissa tai laulussa tai ryhmäopetusta, jossa keskitytään kurssista riippuen yhtye- ja orkesterisoittoon, kuorolauluun tai teoriaan.

Oppituntien sisältö riippuu paitsi pidettävistä kursseista, myös siitä, mihin musiikkipedagogi on suuntautunut. Musiikkipedagogin pääinstrumentti voi olla esimerkiksi piano, mutta opetettavia instrumentteja voi olla useita. Musiikkipedagogi voi olla suuntautunut myös laulunopettajaksi, kuoronjohtamiseen tai musiikin teoriaan.

Musiikkipedagogi voi toimia myös varhaisiän musiikin opettajana tai kuoronjohtajana, orkesteri- ja kamarimuusikkona tai säestäjänä.

Työympäristö on tavallisesti musiikkiopetusta antavan oppilaitoksen musiikkiluokka. Mahdollisissa esiintymisissä työympäristönä voi olla esimerkiksi juhlasali, mutta yhtä hyvin myös ulkotila. Työvälineinä käytetään erilaisia instrumentteja, nuottivihkoja, laulukirjoja jne. Työssä ollaan tekemisissä sekä oppilaiden että oppilaitoksen muiden opettajien kanssa.

Työajat vaihtelevat opetusaikojen mukaan. Opetusta annetaan esimerkiksi työväenopistoissa usein iltaisin. Myös kuorojen ja orkesterien johtaminen ajoittuvat usein iltoihin. Myös viikonloppuna tapahtuva opetus voi tulla kyseeseen. Työhön voi kuulua tuntien pitämistä eri oppilaitoksissa, jolloin matkustaminen kuuluu työhön.

 

Työpaikat

 

Musiikkiopistot. Kansalaisopistot. Työväenopistot. Kansanopistot. Konservatoriot. Musiikkileikkikoulut. Seurakunnat. Järjestöt.

Musiikkipedagogi voi työskennellä myös opetustehtävissä taiteen perusopetusta antavissa musiikkioppilaitoksissa tai alan ammatillisella toisella asteella.

Ammatinharjoittajana toimiva voi antaa esimerkiksi yksityisopetusta.

 

Työn vaatimukset

 

Musiikkipedagogilta edellytetään sekä musiikillista että pedagogista osaamista.

Ammatissa tarvitaan laaja-alaista musiikin eri osa-alueiden hallintaa, esimerkkinä laulunopetus, eri instrumenttien soitonopetus tai kuoronjohtaminen.

Työssä on kyettävä välittämään oppilaalle omaa osaamista.

Erilaisten ja eri-ikäisten oppilaiden osaamistaso ja tavoitteet on osattava ottaa huomioon.

Ammatissa tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja.

Innostavuus ja kyky motivoida ovat eduksi.

Esiintymistaidot, ilmaisutaidot ja luovuus ovat työssä tarpeen.

Opetus ja tunnit on osattava suunnitella etukäteen. Kyky itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn ovat tarpeen.

Kielitaito on eduksi.

Omaa ammattitaitoa on pidettävä yllä soitto- ja/tai laulutaidon osalta sekä alan kehitystä seuraamalla.

Työssä voi altistua koville äänille.

 

Koulutus

 

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.

Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Koulutusta järjestetään Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja Kuopiossa.

Musiikkikasvatusta voi opiskella Sibelius-Akatemiassa, Jyväskylän yliopistossa ja Oulun yliopistossa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

 

Virkoihin valittavilta ja tuntipalkkaisilta edellytetään tehtävän mukaista koulutusta. Opettajan kelpoisuuteen vaaditaan vähintään 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot.

 

Palkkaus

 

Kunnilla palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen (tehtäväkohtainen palkka) sekä työtuloksiin, ammatinhallintaan ja palvelusaikaan (henkilökohtainen lisä). Tuntipalkkaisilla työntekijöillä palkkaus muodostuu perustuntipalkasta (vaativuustekijät ja työolosuhteet) sekä erilaisista lisistä (työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä).

Ammatinharjoittajilla / yrittäjillä tulot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä lähes 100 000 opetusalan ammattilaista, jotka ovat mm. luokanopettajia, aineenopettajia, lehtoreita, lastentarhanopettajia, erityisopettajia ja rehtoreita.

Opettajista suurin osa työskentelee kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa, mutta heitä työskentelee myös yksityisellä sektorilla ja valtiolla. Työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa sekä päiväkodeissa.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työvoiman tarpeessa ja työllisyydessä on kuitenkin alueellisia eroja.

Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajat työllistyvät hyvin, mutta vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä, joka vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen.

Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Musiikkiala

Musiikkialalla työskentelevien lukumäärän selvittämistä vaikeuttaa se, että alan työt ovat pääsääntöisesti keikkatöitä, eikä vakinaisia työpaikkoja ole paljonkaan tarjolla. Kaikki muusikot eivät myöskään ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia, elämäntavakseen soittavia sekä innokkaita harrastajia.

Enemmän tai vähemmän ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erityylistä musiikkia esittävissä kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin.

Musiikkiala houkuttelee yhä uusia tulijoita, joita on myös valmistunut alan oppilaitoksista enemmän kuin markkinat pystyvät työllistämään. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin siinä määrin, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista.

Muusikoilla onkin usein toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee myös jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä.

Työtilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan. Alalla esiintyy myös työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikon työllisyystilannetta ei kuitenkaan voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia. Tekniikka työllistää esimerkiksi äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä. Musiikki työllistää myös taidehallinnon tehtävissä. 

Lähinimikkeet

 

instrumenttipedagogi
kuoronjohtaja
laulunopettaja
musiikinopettaja
musiikinteoriapedagogi
musiikkikasvattaja
musiikkioppilaitoksen opettaja
musiikkipedagogi (AMK)
muusikko
soitonopettaja