Puhdistamonhoitaja

Johdanto

Puhdistamonhoitajan työ jätevedenpuhdistamolla on enimmäkseen automatisoidun puhdistusprosessin valvontaa. Tehtäviin kuuluu myös laitteiden valvontaa, näytteiden ottamista ja pieniä korjaustöitä. Työpaikkoja on kunnallisilla vesilaitoksilla ja jonkin verran myös teollisuudessa. Ammatissa tarvitaan puhdistuksen prosessitekniikan tuntemusta, kunnossapidon osaamista, itsenäistä työskentelyotetta ja kykyä ryhmätyöhön.

Työtehtävät

Puhdistamonhoitaja työskentelee jätevedenpuhdistamolla, jonne johdetaan viemärivesiä pääasiassa kotitalouksista sekä kiinteistöistä, joissa toimii esimerkiksi kauppoja, laitoksia ja virastoja. Myös loka-autot tyhjentävät kuormansa jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolla jätevedestä puhdistetaan ravinteet ja orgaaninen aines.

Puhdistamonhoitajan työ on pääasiassa jätevesien automatisoidun puhdistusprosessin valvontaa. Käsittelyprosessin vaiheita ovat tulopumppaus, jäteveden mekaaninen esikäsittely, biologinen puhdistus, kemiallisten ravinteiden poisto, biologisten ravinteiden poisto, jäteveden ja lietteen desinfiointi sekä puhdistuksessa syntyvien lietteiden käsittely.

Pääosa työstä on puhdistusprosessin valvontaa ja tarkkailua näyttöpäätteeltä. Pienilläkin puhdistamoilla valvonta tehdään pitkälti tietotekniikan avulla. Työnkuvat voivat vaihdella mm. puhdistamon tyypin, koon ja automaatioasteen sekä henkilökunnan määrän mukaan.

Prosessin valvonnan lisäksi puhdistamon työntekijät valvovat ja puhdistavat näytteenottimia, ottavat näytteitä ja tekevät biologisen puhdistusprosessin kuivapainoanalyysejä. Lisäksi he vastaanottavat puhdistuksessa tarvittavia kemikaalikuormia ja annostelevat kemikaaleja.

Tehtäviin kuuluu myös puhdistamon koneiden ja laitteiden toiminnan valvontaa (käytönvalvonta) sekä pieniä korjaustöitä ja kunnossapitohenkilöstön avustamista. Puhtauden ja järjestyksen ylläpito prosessitiloissa kuuluu niin ikään työtehtäviin.

Tehtäviin voi kuulua myös näyttöpäätteen ja kameroiden avulla tehtävää kaukovalvontaa. Varsinkin isommilla puhdistamoilla jätevedensiirtopumppaamoita ja pienempiä puhdistamoita valvotaan kaukovalvonnalla.

Työympäristönä puhdistamot vaihtelevat paljon. Isot ja nykyaikaiset puhdistamot ovat valoisia ja viihtyisiä, ja työolosuhteet on hyvin huomioitu. Uusissa kallion sisään rakennetuissa keskuspuhdistamoissa työympäristö on sama kesät talvet ja ilmanvaihto on suunniteltu riittäväksi. Pienillä puhdistamoilla työympäristöön voi itse vaikuttaa paljon siisteydellä ja puhtaanapidolla.

Työyhteisön koko vaihtelee puhdistamosta riippuen. Myös isoimmilla puhdistamoilla työskennellään usein yksin iltaisin ja öisin, jolloin työ painottuu valvontaan. Ammatissa ollaan myös jonkin verran tekemisissä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä lähiasukkaiden, jotka kyselevät esimerkiksi hajusta.

Työaika on tavallisesti klo 7.00-15.30. Isommilla puhdistamoilla saatetaan tehdä vuorotyötä. Puhdistusprosessissa tapahtuu päivittäistä vaihtelua, mutta se ei yleensä aiheuta työssä kiirettä.

 

Työpaikat

Kunnalliset vesilaitokset. Myös yksityisellä puolella, lähinnä puunjalostusteollisuudessa on jätevedenpuhdistamoita.

Työn vaatimukset

Ammatissa tarvitaan jätevedenpuhdistuksen prosessitekniikan tuntemusta. Pienillä puhdistamoilla tarvitaan monitaitoisia prosessimiehiä.

Kunnossapitotehtävät edellyttävät korjaus- ja kunnossapito-osaamista, esimerkiksi hitsaustaitoa.

Tietotekniikan käyttötaito on työssä tarpeen.

Ammatissa on kyettävä sekä itsenäiseen työskentelyyn että ryhmätyöhön. Yhteistyötaidot ovat tarpeen myös yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja lähialueen asukkaiden kanssa.

Isommilla puhdistamoilla on sopeuduttava vuorotyöhön.

Jätevedenpuhdistamolla työskennellessä ei hajuilta voi kokonaan välttyä, mutta ongelmaa pystyy vähentämään pitämällä työympäristön mahdollisimman siistinä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa esimerkiksi prosessiteollisuuden perustutkinnon, prosessinhoitaja. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös kemianteollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot.

Kunnossapitotehtäviin soveltuu esimerkiksi kone- ja metallialan perustutkinto. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös hitsaajan ammattitutkinnon ja hitsaajamestarin erikoisammattitutkinnon.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausi- tai tuntipalkka.

Työmarkkinatiedot
Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Ympäristönhuolto

Ympäristönhuollossa työskennellään jätteiden keräyksen, kuljetuksen, vastaanoton, käsittelyn ja kierrätyksen sekä jätevesihuollon tehtävissä. Ala työllistää lisäksi pilaantuneen maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa. Työpaikkoja on myös ympäristövalvonnassa, jäte- ja kierrätysneuvonnassa, tutkimuksessa ja alan teknologiaa kehittävissä ja tuotteita valmistavissa yrityksissä.

Ympäristönhuollossa työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa, koska työpaikat sijaitsevat eri sektoreiden työnantajilla. Ala työllistää pääasiassa jätehuolto- ja vesihuoltoyrityksissä sekä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työpaikkoja on myös valtion hallinnossa ja tutkimuslaitoksissa sekä alan järjestöissä.

Työpaikkoja on niin ikään ympäristöliiketoiminnassa, joka liittyy eri toimialojen yritysten ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuus valmistaa materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä koneita ja laitteita. Palvelualoilla tuotetaan tutkimus-, konsultointi- ja suunnittelupalveluja. Rakentamisessa edistetään puolestaan energiatehokkuutta.

Työllisyyttä ylläpitää alan välttämättömyys yhteiskunnan toimivuuden kannalta sekä lakisääteisyys. Toiminnan on oltava jatkuvaa, sillä muuten ympäristön ja ihmisten terveys sekä luonto vaarantuvat. Kierrätyksessä työllisyyttä ylläpitää tarve säästää raaka-aineita uusien tuotteiden valmistuksessa sekä jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa.

Työllisyysnäkymät ovat hyvät jätehuollossa, jätteiden kierrätyksen tehtävissä sekä jäte- ja ympäristöneuvonnassa. Ammattitaitoisia ympäristötyöntekijöitä tarvitaan maa-alueiden ja vesistöjen kunnostukseen. Yritykset, kunnat ja muut alan toimijat rekrytoivat uusia työntekijöitä ja asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Ympäristönhuolto

Ympäristönhuollossa työskennellään jätteiden keräyksen, kuljetuksen, vastaanoton, käsittelyn ja kierrätyksen sekä jätevesihuollon tehtävissä. Ala työllistää lisäksi pilaantuneen maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa. Työpaikkoja on myös ympäristövalvonnassa, jäte- ja kierrätysneuvonnassa, tutkimuksessa ja alan teknologiaa kehittävissä ja tuotteita valmistavissa yrityksissä.

Ympäristönhuollossa työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa, koska työpaikat sijaitsevat eri sektoreiden työnantajilla. Ala työllistää pääasiassa jätehuolto- ja vesihuoltoyrityksissä sekä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työpaikkoja on myös valtion hallinnossa ja tutkimuslaitoksissa sekä alan järjestöissä.

Työpaikkoja on niin ikään ympäristöliiketoiminnassa, joka liittyy eri toimialojen yritysten ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuus valmistaa materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä koneita ja laitteita. Palvelualoilla tuotetaan tutkimus-, konsultointi- ja suunnittelupalveluja. Rakentamisessa edistetään puolestaan energiatehokkuutta.

Työllisyyttä ylläpitää alan välttämättömyys yhteiskunnan toimivuuden kannalta sekä lakisääteisyys. Toiminnan on oltava jatkuvaa, sillä muuten ympäristön ja ihmisten terveys sekä luonto vaarantuvat. Kierrätyksessä työllisyyttä ylläpitää tarve säästää raaka-aineita uusien tuotteiden valmistuksessa sekä jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa.

Työllisyysnäkymät ovat hyvät jätehuollossa, jätteiden kierrätyksen tehtävissä sekä jäte- ja ympäristöneuvonnassa. Ammattitaitoisia ympäristötyöntekijöitä tarvitaan maa-alueiden ja vesistöjen kunnostukseen. Yritykset, kunnat ja muut alan toimijat rekrytoivat uusia työntekijöitä ja asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Lähinimikkeet

laitosmies
puhdistamon työntekijä