Palomies

Johdanto

Palomies on monipuolinen pelastustyöntekijä. Ammatti edellyttää monenlaista osaamista erilaisissa onnettomuustilanteissa. Palomiehen työhön kuuluu myös rutiininomaisia valmiutta ylläpitäviä tehtäviä. Pelastusosaamisen lisäksi ammatti edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa.

Työtehtävät

Palomiehen tehtävänä on ihmisten ja omaisuuden pelastaminen eri onnettomuuksissa. Työtehtävät jakautuvat hälytystehtäviin ja hälytysvalmiuden ylläpitotehtäviin sekä muihin ei-hälytysluonteisiin avunantotehtäviin.

Hälytystehtävillä tarkoitetaan pelastustoimintaa ja siihen välittömästi liittyviä tehtäviä onnettomuustilanteessa. Hälytystehtävissä palomies toimii sammutus- ja pelastusyksikön jäsenenä. Pelastusyksikkö koostuu viidestä miehestä ja johtajasta.

Hälytystehtävät suoritetaan mitä erilaisimmissa työoloissa, jotka muuttuvat jokaisessa eri tilanteessa. Pelastusyksikkö työskentelee huoneisto-, teollisuus- ja metsäpaloissa, liikenne- ja räjähdysonnettomuuksissa, vesivahingoissa, etsinnöissä, sortumissa tai luonnontapahtumien aiheuttamissa onnettomuuksissa.

Palomiehen työhön kuuluu monenlaisia tehtäviä: hän osallistuu yksikkönsä lääkinnälliseen pelastustoimintaan, käyttää pelastustehtävissä nostokalustoa ja polttoleikkausvälineitä sekä kuljettaa sammutusautoa ja erikoisajoneuvoja. Savusukellus raskaissa suojavälineissä on tyypillinen palomiehen työtehtävä tulipalotilanteessa.

Joihinkin työtehtäviin sisältyy vaarallisiin aineisiin tai öljyvahinkoihin liittyvien vaarojen ja haittojen torjumista. Onnettomuustilanteissa voi tulla kysymykseen kohteen evakuointi. Myös säteilyn mittaaminen ja työskentely säteilyvaaratilanteessa ovat osa palomiehen ammattia, kuten myös jälkivahinkojen torjunta sekä palonehkäisytehtävät.

Hälytykset muodostavat vain pienen osan työajasta. Hälytysvalmiuden ylläpitotehtävät ovat hälytystehtävien ohella tapahtuvaa jatkuvaa hälytysvalmiuden kehittämistä ja ylläpitämistä.

Palolaitoksen sisäiseen koulutukseen osallistuminen on keskeinen osa valmiuden ylläpitämistä. Perustyötehtäviä harjoitellaan jatkuvasti ja erikoistilanteiden varalta osallistutaan erikoiskoulutukseen. Palomiehen on varauduttava myös poikkeusolojen pelastustoimintaan.

Osa valmiuden ylläpidosta on kaluston huoltoa, jolloin palomiehet korjaavat ja huoltavat välineistöä. Palomiehen työnkuvaan kuuluu myös oman fyysisen kunnon ylläpitäminen, siten työpäivään sisältyy jonkin verran fyysistä harjoittelua.

Eräissä palolaitoksissa hälytystehtävissä toimivat palomiehet osallistuvat myös tiedotus- ja valistus- sekä palotarkastustehtäviin hälytysvalmiina pelastusyksikkönä, joka lähtee tehtävään välittömästi hälytyksen sattuessa.

Ammattipalokunnan lähtövalmius on 60 sekuntia hälytyksestä. Hälytyksen sattuessa palomiehet ja esimiehet lähtevät paloautolla palopaikalle. Matkan aikana palomiehet varustautuvat sammutustyöhön pukemalla ylleen henkilökohtaiset työvarusteensa.

Palomiehen työn on vuorotyötä. Palomiehillä on yleensä yksi vuorokausi töitä ja 3 vuorokautta vapaata. Yöllä hälytysten päivystäjä valvoo muiden palomiesten nukkuessa, mutta heidän on oltava toimintavalmiudessa heti hälytyksen tultua. 

Työpaikat

Alueellisten pelastuslaitosten (22 kpl) paloasemat, jotka sijaitsevat kunnissa eri puolilla Suomea.

 

Työn vaatimukset

Palomiehen työ edellyttää hyvää vartalon ja raajojen lihasvoimaa ja kestävyyttä. Suojavaatetus, paineilmasäiliölaite sekä raskaat työvälineet lisäävät fyysistä kuormitusta entisestään. Palomiehen tulee olla myös hyvässä psyykkisessä kunnossa. Hyvä stressinsietokyky on ammatissa tarpeen.

Savusukelluksessa palomies voi joutua nopeasti äärimmäistä fyysistä suorituskykyä vaativaan rasitukseen. Samalla hän voi joutua alttiiksi vaaroille, jotka voivat aiheutua kuumuudesta, liekeistä, tuntemattomista aineista, räjähdyksestä, sortuvista rakennusosista, putoavista esineistä ja olemattomasta näkyvyydestä.

Palomiehen tulee pystyä hälytysajossa ajamaan raskaita erikoisajoneuvoja, kuten esimerkiksi säiliöautoa, konetikasautoa, nostolava-autoa sekä käyttämään niiden laitteita onnettomuuspaikalla.

Palomiehen on tunnettava sammutusmenetelmät, sammutusaineet ja välineet sekä niiden käyttö erilaissa paloissa. Samoin hänen on tunnettava palon kehittymiseen ja leviämiseen vaikuttavat tekijät.

Palomiehen on hallittava perustason sairaankuljetustehtävät ja tietyn hoitotason toimenpiteet. Hänen on osattava diagnosoida potilaan tila ja ryhdyttävä tarvittavaan ensihoitoon.

Työskentely savuisissa tai muuten hämärissä paikoissa edellyttää palomieheltä kykyä käyttää aistejaan monipuolisesti.

Sosiaalinen toimintakyky korostuu työskenneltäessä usein myös yleisön läsnä ollessa. Jatkuva varuillaan olo ja arvaamattomat hälytystilanteet edellyttävät työyhteisöltä hyvää yhteishenkeä.

Palomiehen on toimittava työssään epäröimättä esimiehen käskyjen mukaan, mutta kyettävä myös itsenäiseen päätöksentekoon. Tämä edellyttää vahvaa tietoperustaa, kykyä soveltaa tietoa käytäntöön muuttuvissa ja vaikeissa oloissa sekä ammattipätevyyden jatkuvaa täydentämistä.

Koulutus

Palomieheksi aikova voi suorittaa pelastajatutkinnon Kuopiossa Pelastusopistossa. Helsingin pelastuslaitoksen Pelastuskoulu kouluttaa  palomies-sairaankuljettajia ja paloesimiehiä pelastuslaitoksen palvelukseen.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Pelastajan tutkinto eli miehistötutkinto pelastajalinjalla antaa kelpoisuuden päätoimisesti pelastustoimintaan osallistuvan henkilön virkaan kunnallisissa palokunnissa.

Palkkaus

Palo- ja pelastusalan henkilöstön palkka kunnalla perustuu kunnalliseen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaisesta palkanosuudesta. Lisäksi maksetaan työaikalisiä, joita ovat esimerkiksi ilta-, yö-, vuoro- ja sunnuntailisät.

Työmarkkinatiedot
Palo- ja pelastustoimi

Pelastuslaitoksilla on päätoimista henkilöstöä noin 5 800. Henkilöstöstä suurin osa on pelastustoimintaan osallistuvaa päällystöä, alipäällystöä ja miehistöä sekä ensihoitopalveluissa työskenteleviä. Pelastuslaitokset työllistävät myös muissa tehtävissä.

Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta, joissa on pelastustoimen tehtävien hoitamista varten pelastuslaitos. Kunnat vastaavat pelastustoimesta määrätyllä alueella. Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apuna sopimuspalokuntia, esimerkiksi vapaaehtoispalokuntaa tai tehdaspalokuntaa. Sopimuspalokuntia on noin 700, ja niissä on hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia noin 13 400.

Pelastustoimeen kouluttautuneet työllistyvät hyvin. Työpaikkoja vapautuu lähinnä työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Julkisen sektorin rahoitustilanne vaikuttaa pelastusalan työpaikkojen määrään. Työllisyyttä edistää laki, joka velvoittaa kuntia säilyttämään tietyn tasoisen pelastuslaitoksen lähtövalmiuden, joka edellyttää siihen tarvittavaa miehistövahvuutta.

Pelastustoimi työllistää myös Pelastusopistossa, sisäasiainministeriön pelastusosastolla ja aluehallintoviraston pelastusosastolla.

Lisäaineistot

Suojelu- ja pelastusalan ammatteja. Video. Työministeriö 2000.

Lähinimikkeet

ylipalomies

Palomies