Maatalousneuvoja

Johdanto

Maatalousneuvojat ovat maaseutuelinkeinojen asiantuntijoita, jotka toimivat maatalousalan järjestöissä ja yrityksissä. Työhön kuuluu neuvontaa ja kouluttamista sekä hallinto- ja kehitystehtäviä. Jotkut maatalousneuvojat ovat itsekin maatalousyrittäjiä. Ammatissa tarvitaan maatalousasioiden ja säädösten tuntemusta sekä organisointikykyä ja viestintätaitoja.

Työtehtävät

Maatalousneuvojat, neuvonta-agronomit ja neuvonta-agrologit toimivat maaseudun ja sen elinkeinojen monipuolisissa asiantuntijatehtävissä. Toimenkuvaan kuuluu neuvontaa ja kouluttamista sekä hallinto- ja kehitystehtäviä.

Maatalousneuvoja voi olla erikoistunut esimerkiksi kasvituotantoon, kotieläintuotantoon, metsätalouteen, yritystalouteen, verotukseen ja kirjanpitoon, maatalouspolitiikkaan, teknologiaan tai ympäristönsuojeluun.

Maatalousneuvojat työskentelevät yleensä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tai kuntien palveluksessa. Viranomaistehtäviin kuuluu tuki-, avustus-, korvaus-, lupa-, kiintiö- ja laina-asioiden hoitamista tarkkojen säädösten mukaisesti.

Maatalousneuvojat laativat myös erilaisia tilastoja ja suunnitelmia sekä antavat lausuntoja. Työnkuvaan kuuluu yleensä myös käyntejä tiloilla, joissa tutustutaan käytännön tilanteeseen ja tehdään tarkastuksia vaikkapa satokorvauksia laskettaessa.

Neuvonta-agronomit tai neuvonta-agrologit työskentelevät maaseutukeskuksissa, joissa he tekevät maatalouden eri osa-alueiden neuvontaa, opastusta ja tiedottamista. Työ on pääasiassa tilakohtaista neuvontaa, mutta työnkuvaan kuuluu myös koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämistä alan ammatinharjoittajille ja työntekijöille.

Ammatissa voi olla erikoistunut kasvinviljelytiloihin, kotieläintiloihin, vesitaloudenhoitoon, koneisiin, talouteen, kasvinsuojeluun, luomutuotantoon, energian tuotantoon, maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen, maaseudun ympäristönhoitoon tai yleisemmin maatilatalouteen.

Tehtäviin kuuluu myös maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan neuvonta. Maatilayritysten talousneuvonta on viime vuosina noussut entistä tärkeämmäksi työalueeksi.

Neuvonta- ja koulutustehtävät tekevät maatalousneuvojan työstä hyvinkin sosiaalista. Työnkuvaan kuuluu myös palavereja ja kokouksia. Työtä tehdään sekä toimistossa että maatiloilla. Suunnittelutyöt tehdään sisätiloissa, jolloin työvälineinä käytetään tietokonetta. Maatiloilla työtä tehdään esimerkiksi ulkona pellolla tai karjasuojissa.

Työaika on toimistotyöaika. Koulutus- ja neuvontatilaisuuksien vuoksi työajat vaihtelevat, työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Neuvontatyössä joutuu liikkumaan paljon paikasta toiseen. Auto on tarpeen, kun tehdään tarkastus- ja arviointikäyntejä.

Työpaikat

Maatalousalan järjestöt. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kuntien maaseututoimi. Maatalousalan yritykset. Elintarviketeollisuus. Rehuteollisuus. Lannoiteteollisuus. Pankit. Vakuutusyhtiöt.

Työn vaatimukset

Maatalousneuvojan on tunnettava maatalousala ja sen elinkeinot.

Maatalousneuvojilta edellytetään oman erikoisalan hyvää hallintaa ja käytännön osaamista.

Lait ja määräykset on tunnettava hyvin, ja niitä on osattava soveltaa erilaisissa tilanteissa.

Ammatissa toiminen edellyttää organisointitaitoja.

Maatalousneuvoja tarvitsee koulutus- ja neuvontatyössä sujuvaa suullista ja kirjallista viestintäosaamista.

Ammatti edellyttää itsenäistä ja oma-aloitteista työskentelyotetta.

Erilaisten ihmisten kanssa on tultava hyvin toimeen, koska työnkuvaan kuuluu paljon vuorovaikutusta.

Maatalousneuvojan on seurattava alansa kehitystä, koska mm. maatalouden tukijärjestelmät muuttuvat usein.

Koulutus

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon agrologi (AMK).

Helsingin yliopistossa voi opiskella maataloustieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausipalkka. Yksityisellä sektorilla palkka perustuu henkilökohtaiseen työsopimukseen. Valtiolla palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen.

 

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Lisäaineistot

 

 

 

Lähinimikkeet

agrologi
agrologi AMK
agronomi
karjatalousneuvoja
maaseutuneuvoja
neuvonta-agrologi
neuvonta-agronomi
piiriagrologi
4H-neuvoja