Uimavalvoja

Johdanto

Uimavalvoja vastaa uimahallin tai kylpylän asiakkaiden turvallisuudesta sekä huolehtii yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä. Rantavalvojan tehtävänä on puolestaan huolehtia yleisen uimarannan turvallisuudesta. Uimavalvojan vastuullinen työ edellyttää tarkkaavaisuutta sekä hyvää uima- ja vesipelastustaitoa ja rauhallisuutta ja päätöksentekotaitoa ensiaputilanteissa.

 

Työtehtävät

Uimavalvoja työskentelee uimahallin tai kylpylän asiakaspalvelutehtävissä. Hänen pääasiallinen tehtävänsä on vastata asiakkaiden turvallisuudesta. Rantavalvoja huolehtii puolestaan yleisen uimarannan turvallisuudesta.

Uimavalvoja neuvoo, opastaa ja avustaa asiakkaita niin, että vaara- ja ongelmatilanteita ei pääse syntymään. Uimavalvojan tehtäviin kuuluu myös yleisen järjestyksen ja siisteyden valvonta. Hän tarkkailee esimerkiksi liukkauden, rakenteiden ja välineiden turvallisuudelle mahdollisesti aiheuttamia ongelmia. Hän myös huoltaa erilaisia pelastusvälineitä.

Uimahallien ja kylpylöiden uimavalvoja noudattaa työssään kuluttajaviraston laatimia ohjeita uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi. Uimavalvojan on osattava toimia oikein erilaisissa pelastus- ja ensiaputilanteissa.

Uimavalvojat työskentelevät toimipaikasta riippuen yksin tai ryhmissä. Uimavalvojien määrään työpaikalla vaikuttaa kohteen koko (vesipinta-ala ja altaiden määrä) sekä toiminnan laajuus.

Työajat vaihtelevat eri halleissa. Pienillä paikkakunnilla hallit saattavat olla auki vain aamuisin ja iltaisin. Kaupungeissa hallit ovat yleensä avoinna aikaisesta aamusta iltaan. Työtä tehdään tällöin kaksivuorotyönä. Kävijöiden määrä aiheuttaa tiettyinä aikoina ruuhkaisuutta.

Rantavalvojien perustehtävät ovat monelta osin samoja kuin halleissa toimivien uimavalvojien, mutta olosuhteet asettavat rantavalvojille hyvinkin erilaisia haasteita turvallisuuden kannalta, esimerkkeinä samea ja kylmä vesi sekä uimarannan syvyysprofiili.

Rantavalvojien määrään vaikuttaa myös kohteen koko ja laajuus, mutta myös kohteen muut turvallisuuden kannalta oleelliset elementit, kuten veden virtaukset, rannan syvyysprofiili, vene- tai laivaliikenne, mahdollinen hyppytorni, toimintojen määrä sekä rannan oletetut asiakkaat (lapsia tms.).

 

 

Työpaikat

Uimavalvojien työpaikkoina ovat uimahallit, kylpylät ja vastaavat paikat. Rantavalvojat työskentelevät yleisillä uimarannoilla.

 

 

Työn vaatimukset

Uimavalvojan ja rantavalvojan työ edellyttää tarkkaavaisuutta, rauhallisuutta ja päätöksentekotaitoa ensiaputilanteissa sekä hyvää uima- ja vesipelastustaitoa.

Ulospäin suuntautunut luonne on eduksi asiakaspalvelussa.

Uimavalvojan tulee suoriutua muun muassa testiuinnista. Fyysinen kunto kartoitetaan lääkärintarkastuksessa työnantajan toimesta.

Rantavalvojan tulee olla tehtävään koulutettu henkilö.

Koulutus

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry. järjestää alan koulutusta. Kuluttajaviraston minimivaatimukset uimahallien ja kylpylöiden uinninvalvojasta täyttää 50 tunnin mittainen Uinninvalvojakurssi.

SUH järjestää myös kansainvälisen tason koulutusta uinninvalvojille. International Pool Lifeguard -kurssilta saa kansainvälisen pätevyyden. Kurssi kestää 50 tuntia. Kurssin käynyt henkilö voi hakeutua uinninvalvojaksi koko Euroopan alueella ja osittain muihin maanosiin.

Uinninvalvojan laajin koulutus on Allasmestaritutkinto. Koulutus on ammatillista lisäkoulutusta uimahallien ja kylpylöiden allasosaston henkilöstölle. Koulutus on laajuudeltaan 20 opintoviikkoa ja se toteutetaan monimuotokoulutuksena.

Rantavalvojan ammattiin Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry. järjestää rantapelastajakoulutusta. Kurssin laajuus on 70 tuntia.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta on määritelty erikseen viranomaisohjeissa Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Dnro 2002/52/3709).

Uimarantojen turvallisuudesta ja valvonnasta on erikseen määritelty Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 90/2006: Uimarantaopas opaskirjassa.

Palkkaus

Uinninvalvojan ja rantavalvojien palkka on yleensä kuukausipalkka. Palkan lisänä voidaan maksaa erilaisia lisiä, kuten esimerkiksi epäsäännöllisen työajan lisä ja pätevyyslisä. Rantavalvojia palkataan yleisesti kausiluontoisesti.

Yleisesti uinninvalvojat kuuluvat Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin, uinninvalvojan ammattinimikkeellä tai liikuntapaikkatyöntekijän nimikkeellä.

 

Työmarkkinatiedot
Liikunta ja urheilu

Liikunnan ja urheilun tehtävissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska alan työpaikat ovat yksityisellä puolella eri toimialoilla, kunnissa ja järjestöissä. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti tuntityöntekijöinä.

Suomessa on arviolta noin 1 200 ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa tai osan siitä urheilemalla (v. 2017). Yleensä vain menestyvät huippu-urheilijat, joilla on hyvät sopimukset ja sponsorit, tulevat toimeen pelkästään urheilemalla. Monilla on siksi jokin toinen työ toimeentulon lähteenä. Ammattivalmentajia on noin 1 800, joista monet ovat osa-aikaisia tai sivutoimisia.

Kunnat työllistävät liikuntatoimessa yhteensä noin 5 000 henkeä (v. 2017). He toimivat pääosin liikuntapaikkojen hoidon ja asiakaspalvelun tehtävissä tai liikunnanopettajina. Liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät jonkin verran. Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Työllisyystilanne on vakaa. Kuntien ei kuitenkaan arvioida työllistävän tulevaisuudessa enempää kiristyvän talouden vuoksi.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset työllistävät arviolta noin 8 000 henkilöä. Työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan ja konsultointiin. Alalla on paljon esimerkiksi personal trainereita ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajia toiminimellä.

Ala työllistää myös urheiluseuroissa, joista useimmat toimivat kokonaan tai osittain vapaaehtoistyön varassa. Urheilun ja liikunnan keskusjärjestöt ja lajiliitot työllistävät kukin muutamasta muutamaan kymmeneen henkilöä kokopäiväisesti esimerkiksi hallinnon, kilpailutoiminnan ja viestinnän tehtävissä.

Kaupan alalla työllistävät urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan erikoisliikkeet. Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus työllistää sekin Suomessa. Urheiluvälineiden kysyntään vaikuttavat talouden suhdanteet ja asiakkailla käytettävissä olevat varat.

Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän liikuntayrityksissä. Liikunnan työllisyyttä edistää sen harrastamisen kiistaton yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Monilla on myös varaa ja halu palkata henkilökohtainen valmentaja. Väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Ihmiset käyttävät liikuntapalveluja talouden suhdanteista riippumatta.

Lähinimikkeet

allasvalvoja
hengenpelastaja
rantapelastaja
rantavalvoja
uinninvalvoja