Ruokapalvelutyöntekijät työskentelevät erilaisissa suurtalouskeittiöissä. Ruokapalvelutyöntekijä osallistuu ruoanvalmistukseen, ruoan tarjoiluun, keittiön tilojen puhtaanapitoon sekä astiahuoltoon. Työntekijältä toivotaan hyvää fyysistä terveyttä sekä ripeää työotetta.
Ruokapalvelutyöntekijän työtehtäviin kuuluu ruoanvalmistusta, leipomista, ruokien annostelua ja tarjoilua. Lisäksi ruokapalvelutyöntekijä huolehtii keittiön tilojen ja laitteiden puhtaanapidosta, laitteiston kunnon valvonnasta sekä astiahuollosta.
Työn luonne vaihtelee eri työpaikoissa. Esimerkiksi henkilöstöravintolassa työhön kuuluu asiakaspalvelua kuten ruoan tarjoilua, myyntiä ja kassan hoitoa. Työhön voi kuulua myös tilausten vastaanottoa sekä ruokien pakkaamista.
Astianpesijän tehtäviin kuuluu astioiden pesu, pestävien ja pestyjen astioiden lajittelu ja ruoanvalmistusastioiden pesu. Juhla- ja pitopalveluyrityksessä työtehtäviin kuuluu kokous- ja vierastarjoilut. Yleensä työssä toteutetaan työkiertoa eli työpisteitä vaihdetaan viikoittain.
Suurkeittiö on työympäristönä meluinen. Melua aiheuttavat astianpesukoneet sekä muut koneet ja laitteet. Keittiö voi olla myös kostea, kuuma tai vetoinen.
Esimerkiksi sairaaloiden, terveyskeskusten ja joidenkin oppilaitosten suurkeittiöiden työaika muodostuu kolmen viikon jaksosta eli periodista, jolloin työssä ollaan myös viikonloppuisin ja arkivapaat ovat yleisiä.
Tyypillisiä työpaikkoja ovat oppilaitosten, päiväkotien, vanhusten hoitolaitosten ja sairaaloiden keittiöt ja henkilöstö- ja työpaikkaravintolat.
Työssä tarvitaan joustavuutta, sillä ruokapalvelutyöntekijä voi joutua siirtymään nopeastikin mitä erilaisimpiin tehtäviin.
Asiakaspalvelutaidot ja -henkisyys ovat tarpeen.
Yhteistyötaitoja tarvitaan catering- ja ravintola-alan työssä.
Työssä tarvitaan järjestelykykyä sekä ripeää otetta työhön.
Työ on usein raskasta seisomatyötä, joten hyvä fyysinen terveys on tarpeen.
Allergisuus ruoka- ja puhdistusaineille on haitaksi ammatissa toimimiselle.
Ruokapalvelutyöntekijäksi voi työllistyä ilman alan peruskoulutusta. Tällöin työhön perehdyttäminen tapahtuu työpaikalla.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa catering-alan perustutkinnon sekä hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon.
Perustutkinnot voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona.
Alalla on mahdollista suorittaa myös suurtalouskokin, ravintolakokin ja tarjoilijan ammattitutkinnot.
Henkilöillä, jotka käsittelevät työkseen elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi). Hygieniaosaamistestejä järjestävät ja osaamistodistuksia myöntävät Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät, itsenäisesti toimivat osaamistestaajat.
Kunnan ja kuntayhtymien palveluksessa olevien työehdot perustuvat Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVETES), joka määrittää vähimmäisperuspalkat. Tehtäväkohtainen palkka määritellään paikallisesti työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka muodostuu vuosisidonnaisesta osasta ja harkinnanvaraisesta osasta. Myös tulospalkkioita voidaan maksaa.
Valtion palveluksessa olevien palvelussuhteen ehdot määräytyvät valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkkausjärjestelmät ovat jokaisella hallinnonalalla ja eri virastoissa omansa. Palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen suoriutumiseen ja osaamiseen. Osassa valtion työpaikkoja on käytössä myös tulospalkkiot.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla ja terveyspalvelualalla palkkaus määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan. Eri sopimuksissa on toisistaan poikkeavia palkkausjärjestelmiä. Yleensä palkkaus perustuu palkkaryhmittelyyn, jonka
perusteena on työtehtävien sisältö ja mm. työhön liittyvä vastuu sekä työkokemus/koulutus. Työehtosopimuksessa on palkkaluokkiin perustuvat palkkataulukot. Lisäksi maksetaan kokemuslisiä.
Ravitsemispalvelut
Ravintola-alalla työskentelee hotellit ja muut majoituspalveluyritykset mukaan lukien jonkin verran alle 80 000 henkilöä. Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.
Hotelli- ja ravintola-ala sekä niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä aloja. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyystilanteeseen. Hyvinä aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät usein enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.
Lähivuosina työllisyyden kehitys riippuu pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä ja sitä kautta kotitalouksien näiden palveluiden käyttöön suuntautuvasta ostovoimasta.
Ravitsemispalveluiden ammattilaisia työskentelee myös kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Henkilöstön kokonaismäärän uskotaan säilyvän samana johtuen palveluiden jatkuvasta tarpeesta. Ruokailupalveluja hankitaan kuitenkin jatkossa yhä useammin ostopalveluina alan yrityksiltä.
Video: Hotelli- ja ravintola-alan ammatteja. Työministeriö
ravitsemistyöntekijä
ruokapalvelutyöntekijä
keittiöapulainen
ruokala-apulainen
annostelija
astianpesijä
ruoanjakaja
ruoantarjoilija
