Vastaanottovirkailijan päätehtävänä on huolehtia hotellin, kylpylän tms. vastaanoton asiakaspalvelusta. Hän ottaa vastaan huonevarauksia, hoitaa asiakkaiden tulo- ja lähtöselvitykset sekä laskutuksen. Nopeasti vaihtuvat asiakaspalvelutilanteet edellyttävät joustavuutta, stressinsietokykyä sekä vuorovaikutus- ja organisointitaitoja.
Vastaanottovirkailija ottaa vastaan huonevarauksia, hoitaa asiakkaiden tulo- ja lähtöselvitykset sekä laskutuksen. Työtehtävien luonne vaihtelee erityyppisissä ja -kokoisissa hotelleissa.
Vastaanottovirkailija opastaa asiakkaita myös jakamalla tietoa paikkakunnan tilaisuuksista, kulkuyhteyksistä ja nähtävyyksistä. Vastaanottovirkailijan on tiedettävä, mitä paikkakunnalla tapahtuu.
Työhön kuuluu myös postin ja erilaisten tiedotteiden toimittaminen asiakkaille sekä puhelujen välittäminen ja sähköposteihin ja internetin kautta tulleisiin viesteihin vastaaminen. Hän saattaa myös vastata hotellin verkkosivujen tietojen päivittämisestä.
Vastaanotossa huolehditaan myös yksityiskohtaisten tilastojen pitämisestä huoneiden käytöstä sekä muusta sovitusta raportoinnista.
Yhteydenpito hotellin muiden osastojen, kuten keittiö-, sauna- ja ravintolaosastojen, kanssa kuluu vastaanottovirkailijan tehtäviin. Koska vastaanotto on hotellin sisällä talon keskus, vastaanottovirkailijan on tiedettävä mitä muualla talossa tapahtuu.
Työskentely tapahtuu hotellin aulassa sijaitsevassa vastaanotossa. Tietokone on pääasiallinen työväline, joten vastaanottovirkailijan on hallittava hyvin hotellin hotellijärjestelmän käyttö ja yleisimmät ohjelmistot.
Vastaanottovirkailijan työtehtävät vaihtelevat usein ennakoimattomasti. Keskeytykset ja uudet kiireelliset työtehtävät ovat luonteenomaisia työssä. Siten vastaanottovirkailija ei voi suunnitella työtään kovin helposti. Kiireajat vaihtelevat vuodenaikojen ja viikonpäivien mukaan.
Vastaanotto palvelee asiakkaita ympäri vuorokauden, joten henkilökunta tekee vuorotyötä. Yövuorossa ollessaan vastaanottovirkailija suorittaa lukuisia raportointiin liittyviä tehtäviä. Yövuorossa työskentelee useimmiten vain yksi työntekijä, joten työskentely on hyvin itsenäistä.
Vastaanottovirkailijan työpaikkoja ovat hotellit, kylpylähotellit, retkeilymajat, asunto- ja huoneistohotellit, täysihoitolat, matkustaja- ja lomakodit sekä motellit.
Työssä edellytetään palveluhenkisyyttä sekä kykyä tulla toimeen ja työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.
Tilannetaju ja hyvä stressinsietokyky ovat välttämättömiä, koska vastaanottovirkailijan on kyettävä hallitsemaan kiireisiä ja hankaliakin palvelutilanteita.
Vastaanottovirkailijan on sopeuduttava uusiin, muuttuviin tilanteisiin, joten työtehtävät edellyttävät joustavuutta.
Myyntihenkisyys on välttämättömyys.
Työn sujumista auttavat järjestelmällisyys ja hyvä muisti, jotta pystyy hoitamaan monia keskeneräisiä asioita yhtä aikaa kiireessä ja kovankin paineen alla.
Työssä tarvitaan vastuullisuutta, sillä vastaanotto on hotellin toimintojen keskipiste, joten asiakkaalle jää usein mieleen juuri sen toimivuus tai toimimattomuus.
Kotimaisten kielten lisäksi ainakin yksi vieraan kielen taito on välttämätön, koska hotellin vastaanotossa palvellaan eri kansallisuuksia edustavia asiakkaita.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon, jossa voi suuntautua hotellipalveluihin, jolloin tutkintonimike on hotellivirkailija.
Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena.
Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös hotellivirkailijan ammattitutkinto sekä hotelli-, ravintola ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto.
Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnon, restonomi (AMK).
Alalla noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Ammattinimikkeellä on oma vähimmäistaulukkopalkka, jonka lisäksi maksetaan paikkakuntalisä ja vuorotyölisää ilta-, yö-, ja sunnuntaityöstä. Alalla on käytössä myös ikälisäjärjestelmä, joka on neliportainen.
Kiinteistöpalvelualalla työskentelee yhteensä yli 100 000 henkilöä, joista noin kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin palveluksessa.
Kiinteistöpalveluala on merkittävä työllistäjä myös tulevaisuudessa. Alalla toimivat yritykset tarvitsevat jatkossa yhä enemmän moniosaajia. Tulevaisuuden keskeisiä osaamisalueita ovat asiakaslähtöisyys, tekninen osaaminen ja ekotehokkuus.
Eettisesti ja ekologisesti toimiva kiinteistöpalveluala tarjoaa työntekijöilleen itsenäisiä asiakaspalvelutehtäviä, jotka tähtäävät säilyttämään Suomen kiinteistöjen arvon. Palvelualana kiinteistöpalvelut on työntekijälle turvallinen, uramahdollisuuksia tarjoava ja vastuullinen työllistäjä. Palveluja tarvitaan aina, eikä niitä voida tuottaa ulkomailta käsin.
Kiinteistöpalvelut on osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria, jonka tuottaman ja ylläpitämän rakennetun omaisuuden osuus Suomen kansallisvarallisuudesta nousee yli 70 prosenttiin.
Kiinteistöjen turvapalvelutKiinteistöpalveluja tarjoavissa yrityksissä työskentelee reilut 50 000 henkilöä kiinteistönhoidon, siivouksen sekä toimitilapalvelujen eli käyttäjäpalveluiden tehtävissä. Eniten työllistävät siivouspalvelut.
Myös julkinen sektori on merkittävä työllistäjä. Esimerkiksi kunnat ja kuntayhtymät työllistävät lähes 20 000 henkeä siivous- ja kiinteistöpalvelualojen tehtävissä. Tämän lisäksi noin 5 000 henkeä työskentelee osittain siivousalan tehtävissä, mm. sairaala- ja hoitoapulaiset. Vastaavantyyppiset tehtävät työllistävät myös muilla toimialoilla.
Kiinteistöpalveluja tarjoavien yritysten lukumäärä on kasvanut viime vuosina johtuen mm. ostopalveluiden lisääntymisestä sekä toimintojen ulkoistamisesta, jolloin kiinteistönhoitopalvelut ostetaan joko osittain tai kokonaan alan yritykseltä sen sijaan, että ne järjestettäisiin itse. Myös kotitalousvähennys, joka antaa palvelun ostavalle kotitaloudelle verovähennysmahdollisuuden, on lisännyt alan palveluiden kysyntää.
Kiinteistöpalvelujen työllisyysnäkymät ovat hyvät, alalla on ollut jopa pulaa työntekijöistä. Suhdannevaihtelut eivät juuri vaikuta alan työllisyyteen, sillä kiinteistöjen on säilyttävä kunnossa ja tilojen siisteinä jatkossakin. Alalle rekrytoidaan taloudellisesta taantumasta huolimatta lisää uusia työntekijöitä.
Koulutetuille ja ammattitaitoisille työntekijöille riittää työtä tulevaisuudessakin. Ikääntyvä rakennuskanta parantaa työllisyyttä korjaus- ja huoltotarpeen lisääntyessä. Myös suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen avaa uusia työpaikkoja. Vuoteen 2020 mennessä noin puolet kiinteistöpalvelualalla tällä hetkellä työskentelevistä jää eläkkeelle.
Majoituspalvelut
Majoituspalvelut on merkittävä palvelualan työllistäjä. Hotelli- ja ravintola-alalla työskentelee yhteensä jonkin verran alle 80 000 henkilöä, joista suurin osa ravintolapalveluissa. Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.
Hotelli- ja ravintola-ala sekä niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä aloja. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyystilanteeseen. Hyvinä aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät usein enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.
Hotelli-, ravintola- ja matkailupalveluiden työllisyystilannetta voidaan luonnehtia kohtalaiseksi. Lähivuosina työllisyyden kehitys riippuu pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä ja sitä kautta kotitalouksien näiden palveluiden käyttöön suuntautuvasta ostovoimasta.
Video: Hotelli- ja ravintola-alan ammatteja (1997)
hotellivirkailija
