Kahvilatarjoilija

Johdanto

Kahvilatarjoilijan työ on myynti- ja asiakaspalvelutyötä, jossa myydään ja tarjoillaan kahvilan tuotteita sekä tehdään kahvilan muita töitä, joihin kuuluu mm. järjestelyä, siistimistä ja tiskaamista. Työpaikkana ovat monenlaiset kahvilat. Asiakaspalvelutyö edellyttää palveluhenkisyyttä, joustavuutta ja kielitaitoa.

Työtehtävät

Kahvilatarjoilija palvelee kahvilan asiakkaita ottamalla heiltä vastaan tilauksen, esittelemällä tuotteita sekä laskuttamalla ne. Useimmiten hän myös annostelee tilatun tuotteen sekä valmistaa erikoiskahvit kuten esimerkiksi cappuccinon.

Joissakin kahviloissa tarjoilija tarjoilee suoraan pöytiin. Kahvilatyöntekijä voi myös erikoistua baristaksi, jolloin hän on erityisesti perehtynyt erikoiskahvien valmistukseen. Kahvilatyöntekijä huolehtii myös asiakas- ja työtilojen siisteydestä ja puhtaudesta.

Suuremmissa kahvilaravintoloissa on useita tarjoilijoita ja muita ravintola-alan ammattilaisia.

Työympäristönä on kahvilan asiakaspalvelu- ja keittiötilat. Joissakin kahviloissa on ulkoterassi. Työympäristön haittoina voivat olla joissakin tapauksissa melu ja huono yleisvalaistus tai vetoisuus ja suuret lämpötilan vaihtelut.

Työ on yleensä vuorotyötä, jossa työrytmi vaihtelee paljon. Vilkkaat ja kiireiset mutta toisaalta hiljaiset hetket vaihtelevat vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien mukaan. Esimerkiksi lounasajat ovat usein kahviloissa kiireisiä.

 

Työpaikat

Kahvilatarjoilijan työpaikkana voi olla kahvila, kahvilaravintola tai henkilöstöravintola.

 

Työn vaatimukset

Kahvilatarjoilijalta edellytetään tarjoilija- ja asiakaspalveluosaamista.

Tarjoilijalta edellytetään hyvää palveluasennetta, kykyä tulla toimeen erilaisten asiakkaiden kanssa, joustavuutta ja oma-aloitteisuutta.

Kielitaito on tarpeen.

Työpäivän kiireiseen aikaan tarvitaan hyvää muistia ja kykyä järjestelmälliseen työskentelyyn.

Työssä ei saa hermostua kiireessä eikä hankalissakaan asiakastilanteissa.

Työ edellyttää sopeutumista vuorotyöhön.

Hygieeninen työskentelytapa on keskeistä ammatissa.

Työ on pääasiassa seisomatyötä, joten erityisesti selkä ja jalat joutuvat rasituksen kohteeksi. Hyvä fyysinen kunto on tarpeen.

Työssä joutuu käsittelemään erilaisia ruoka-aineita sekä mahdollisesti kemiallisia puhdistusaineita, joten työ ei sovi ruoka- tai puhdistusaineille allergiselle.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona.

Ammattitaidon kartuttua alalla voi suorittaa tarjoilijan ammattitutkinnon.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Henkilöillä, jotka käsittelevät työkseen elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus eli hygieniapassi. Hygieniaosaamistestejä järjestävät ja osaamistodistuksia myöntävät Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät, itsenäisesti toimivat osaamistestaajat.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy alalla noudatettavan matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaan. Ammattinimikkeellä on suositus vähimmäistaulukkopalkaksi, jonka lisäksi maksetaan paikkakuntalisä ja vuorotyölisää ilta-, yö-, ja sunnuntaityöstä sekä kokemus- tai palvelusvuosilisät.

 

 

Työmarkkinatiedot
Ravitsemispalvelut

Ravitsemispalvelut työllistävät ravintoloissa yhteensä noin 67 900 henkilöä. Majoitus- ja ravintolatoiminta työllistää yhteensä noin 82 600 henkilöä, joista majoituspalveluissa työskentelee noin 14 700 henkilöä. Ravintolapalvelut ovat työllistäneet koko ajan enemmän viime vuosina. Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.

Ravitsemispalvelut, majoituspalvelut ja niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä palvelualoja. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyyteen. Hyvinä taloudellisina aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.

Ravitsemispalveluja tarjoavat yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyden kehitys riippuu pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä, verotuksesta, kustannustasosta sekä siitä, miten paljon kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttävät alan palveluja.

Ravitsemispalvelut tulevat työllistämään jatkossakin. Alalle työllistymistä edesauttaa vahvan ammattitaidon lisäksi halu työskennellä ihmisten parissa, asiakaspalveluosaaminen, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot, oma-aloitteisuus ja kielitaito.

Ravitsemispalveluiden ammattilaisia työskentelee myös esimerkiksi kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Henkilöstön kokonaismäärän uskotaan säilyvän samana johtuen palveluiden jatkuvasta tarpeesta. Ruokailupalveluja hankitaan kuitenkin yhä useammin ostopalveluina alan yrityksiltä.

Lähinimikkeet

annostelija
ravitsemistyötekijä
tarjoilija
kassa-tarjoilija
kahvilamyyjä