Metsänhoitaja

Johdanto

Metsänhoitajat työskentelevät mm. metsäsektorin asiantuntijoina, opettajina ja tutkijoina. Työpaikkoja on metsäteollisuudessa, metsä- ja ympäristöalan hallinnossa, metsäalan järjestöissä sekä konsulttiyrityksissä. Ammatissa tarvitaan metsäalan asiantuntemusta, johtamis-, suunnittelu ja organisointitaitoja, esitystaitoa ja oma-aloitteisuutta.

Työtehtävät

Metsänhoitajan työtehtävät vaihtelevat huomattavasti työnantajan ja toimenkuvan mukaan. Työkenttä kattaa kaiken puun kasvatuksesta valmiiden tuotteiden markkinointiin, ja toisaalta metsäluonnon suojelusta valtionhallintoon.

Yksityismetsätaloudessa työ voi olla vaikkapa koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämistä, esimiestehtäviä, viranomaistehtäviä, toiminnan kehittämistä, yhteistyötä monenlaisten organisaatioiden kanssa tai viestintää. Useimmiten metsänhoitajat toimivat esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

Metsähallinnossa (esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä ja sen alaisissa virastoissa) työskentelevät metsänhoitajat voivat toimia esimerkiksi erityisasiantuntijoina tai suunnittelutehtävissä, jolloin he johtavat ja kehittävät oman erikoisalueensa toimintaa, esimerkiksi luonnonsuojelua, ulkoilua, metsästystä, kalastusta tai maankäyttöä.

Metsähallituksessa metsänhoitajia toimii puun tuottamiseen, puunkorjuuseen ja markkinointiin liittyvissä esimies- ja suunnittelutehtävissä. Metsähallituksen luontopalvelut työllistävät metsänhoitajia luonnonsuojelun ja virkistyskäytön suunnittelussa, tutkimuksessa ja johtamisessa.

Metsäteollisuudessa metsänhoitajat työskentelevät puunhankinnan, tuotannon ja markkinoinnin esimiestehtävissä ja johtotehtävissä. Teollisuudessa metsänhoitaja voi olla erikoistunut esimerkiksi aluejohtajaksi, kenttäpäälliköksi, kuljetuspäälliköksi, korjuupäälliköksi, metsänhoitopäälliköksi tai suunnittelupäälliköksi. Hän toimii puunhankintaorganisaatiossa oman erikoisalansa toiminnan ohjaus-, valvonta- ja suunnittelutehtävissä.

Metsänhoitajat voivat toimia myös kuntien palveluksessa, opetus- ja tutkimustyössä, konsultointitehtävissä sekä kansainvälisissä tehtävissä eri järjestöjen palveluksessa ja kehitysyhteistyössä.

Metsänhoitajan työ on paljolti suunnittelutyötä toimistoympäristössä, mutta työtä tehdään myös maastossa. Työ on päivätyötä, mutta metsänhoitajan on usein oltava valmis työskentelemään myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin koulutus- ja neuvontatilaisuuksia järjestetään. Työn vuoksi voi myös joutua matkustamaan.

Työikäisistä metsänhoitajista noin neljännes on naisia. Naisten osuus metsänhoitajista on kasvussa, sillä metsätieteiden opiskelijoista naisia on nykyisin noin puolet.

 

Työpaikat

Metsäteollisuus. Metsäalan oppilaitokset. Yliopistot. Tutkimuslaitokset. Metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatiot. Metsä- ja ympäristöalan hallinto. Metsäalan järjestöt. Metsäalan konsulttiyhtiöt. Kansainväliset järjestöt ja kehitysyhteistyö. Kunnat.

Metsäala on hyvin kansainvälinen.

Työn vaatimukset

Metsänhoitajan työssä tarvitaan laaja-alaista kokonaisuuksien hallintaa, joka edellyttää metsävarojen hoidon ja käytön sekä ympäristökysymysten monipuolista asiantuntemusta.

Metsänhoitajat toimivat usein esimiestehtävissä, jolloin johtamis- ja organisointitaidot ovat tarpeen.

Metsänhoitajan on osattava kuunnella eri osapuolten näkemyksiä, mutta myös kyettävä ottamaan kantaa ja tekemään ratkaisuja.

Työssä tarvitaan hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa.

Työ edellyttää itsenäistä ja oma-aloitteista työotetta.

Kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan kielitaitoa.

Työtehtävät sijoittuvat yhteiskunnallisesti merkittävälle sektorille, ja työskentely edellyttää kykyä ymmärtää yhteiskunnan toimintaa sekä valmiuksia työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä metsäsektorin asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Sijoittuminen perinteisten tehtäväalojen ulkopuolelle on kasvussa aloilla, joilla tarvitaan metsäalan asiantuntemusta ja tutkinnon antamia laaja-alaisia valmiuksia.

Koulutus

Metsätieteitä voi opiskella Helsingin ja Joensuun yliopistoissa. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Metsänhoitajan arvonimeen oikeuttaa maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus vaihtelee työnantajittain.

 

 

Työmarkkinatiedot
Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

aluemetsänhoitaja
hoitoaluepäällikkö
korjuupäällikkö
maatalous- ja metsätieteiden maisteri
neuvova metsänhoitaja
piirimetsänhoitaja
ylimetsänhoitaja
metsäalan tutkija

 

 

 

 

 

Metsänhoitaja