Suntio

Johdanto

Suntio on kirkonpalvelija, jonka työnkuva voi olla hyvinkin monialainen. Suntio huolehtii kirkkorakennuksesta ja muista seurakunnan tiloista. Suntion tehtäviin kuuluvat myös kirkollisten tilaisuuksien ja toimitusten valmistavat käytännön toimenpiteet ja niissä avustaminen. Työhön kuuluu myös yleisönpalvelutehtäviä. Suntion tehtävät ja nimikkeet vaihtelevat seurakunnittain.

Työtehtävät

Suntio huolehtii kirkon kiinteistöihin, kirkon palveluihin ja hautausmaahan liittyvistä tehtävistä. Tehtävät vaihtelevat seurakunnittain.

Suntio huolehtii kirkkorakennuksesta ja muista seurakunnan tiloista sekä niiden siisteydestä ja mahdollisesti myös hautausmaasta ja muista viheralueista

Työhön kuuluu sisätilojen valmistelu seurakunnallisia tilaisuuksia ja toimituksia varten. Tehtäviin voi kuulua myös tilaisuuksien ruoka- ja kahvitarjoiluista huolehtiminen.

Suntio osallistuu jumalanpalveluksiin avustamalla pappia pukemisessa ja muissa käytännön tehtävissä ja keräämällä kolehdin. Työhön kuuluu yleisönpalvelutehtäviä kuten kirkon esittelyä matkailijoille ja muille ryhmille.

Suurissa seurakunnissa on useita suntioita ja työhön voi kuulua myös toimistotehtäviä. Työt tehdään seurakunnan tilaisuuksien mukaan, joten työtä on kirkollisina juhlapyhinä myös viikonloppuisin ja iltaisin.

Työ on itsenäistä ja usein huomaamatonta, mutta seurakunnan toiminnan ja tilaisuuksien kannalta välttämätöntä.

Suntion tehtävänimikkeenä voi olla mm. kiinteistönhoitaja, vahtimestari, seurakuntamestari, seurakuntaemäntä tai suntio-vahtimestari.

 

Työpaikat

Suntiot työskentelevät seurakuntien palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Suntion työ edellyttää monipuolisia taitoja.

Oma-aloitteisuus, järjestelmällisyys ja vastuuntunto ovat tarpeellisia ominaisuuksia.

Suntiolta edellytetään myös vuorovaikutustaitoja ja palvelualttiutta.

 

Koulutus

Suntion ammattitutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona. Suntioksi voi kouluttautua myös oppisopimuksella.

Suntion tutkintoon valmistavaa koulutusta järjestävät kristilliset oppilaitokset.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Toimiminen seurakunnan palveluksessa edellyttää kirkon jäsenyyttä.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Viranhaltijalle/työntekijälle maksettava palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka), vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä säännöllisesti toistuvana vakioeränä kuukausittain maksettavasta muusta lisäpalkasta tai palkanlisästä.

Työmarkkinatiedot
Kirkollinen työ

Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistää yhteensä noin 20 500 työntekijää seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, tuomiokapituleissa ja Kirkkohallituksessa (v. 2013). Näistä noin 4 000 on vuosittain seurakuntien työllistämiä kesätyöntekijöitä, joista useimmat hoitavat hautausmaita. Puolet kesätyöntekijöistä on alle 25-vuotiaita.

Henkilöstöstä noin puolet työskentelee seurakuntatyössä, esimerkkinä papit, perheneuvojat, sairaalasielunhoitajat, kirkkomuusikot sekä diakonia-, nuoriso- ja lapsityöntekijät, noin puolet työskentelee hallinto- ja toimisto-, kiinteistö- ja kirkonpalvelu- sekä hautausmaatyössä.

Uusia työntekijöitä rekrytoidaan palvelukseen tarpeen mukaan. Lähivuosina eläkkeelle jää lähes kolmannes työntekijöistä ja seurakunnat rekrytoivat eläkkeelle jäävien tehtäviin uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä.

Seurakuntien kykyyn työllistää vaikuttaa niiden taloudellinen tilanne, joka vaihtelee suuresti seurakuntien välillä. Kansantalouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat seurakuntien talouteen viiveellä työllisyyden, palkkasumman ja verotulojen kehityksen kautta.

Suomen ortodoksinen kirkko työllistää seurakunnissaan sekä hallintotehtävissään noin 200 henkilöä.

Lähinimikkeet

kiinteistönhoitaja
suntio-vahtimestari
seurakuntamestari
talonmies-vahtimestari
vahtimestari
seurakuntaemäntä
kirkonpalvelija