Parturi-kampaaja

Johdanto

Parturi-kampaaja on hiusten ja parran hoitamisen ja muotoilun asiantuntija. Parturi-kampaajia työskentelee alan liikkeiden lisäksi myös erilaisissa hoitoloissa, kylpylöissä, sairaaloissa sekä tavaratalojen yhteydessä. Keskeistä työssä on hiusalan ammattitaito sekä asiakaspalveluhenkisyys, kätevyys ja luovuus.

Työtehtävät

Parturi-kampaaja suunnittelee, tekee ja markkinoi asiakkaille hiusten ja parran hoitoja, leikkauksia, kampauksia, kihartamiskäsittelyjä sekä värjäyksiä. Entistä useammin parturi-kampaamoissa tehdään myös hiuspidennyksiä ja -lisiä sekä rakennekynsiä.

Parturi-kampaaja voi myös suorittaa pään, niskan ja hartioidenhoitoon liittyviä hierontoja. Hoidot voivat kohdistua sekä hiusten että hiuspohjan kunnon ylläpitämiseen, hiusten vaurioitumien kosmeettiseen korjaamiseen sekä asiakkaan rentouttamiseen.

Parturi-kampaaja voi myös ohjata asiakasta yksilöllisen tyylin löytämisessä ja värien käytössä. Lisäksi hän esittelee hiustenhoitotuotteita sekä ohjaa niiden käytössä.

Asiakkaan hoidon ja tyylin suunnittelu tapahtuu aina vuorovaikutteisena ja yksilöllisenä asiakasyhteistyönä. Palvelukokonaisuuksia voidaan suunnitella asiakkaan työhön, juhlaan ja vapaa-aikaan.

Suunnitelmassa tulee huomioida asiakkaan kulttuuri, elämäntapa, kulutustyyli ja yksilölliset ominaisuudet. Erilaisten tyylikokonaisuuksien luomisessa yhdistellään usein erilaisia leikkaus-, kampaus-, kihartamis- ja värjäysmenetelmiä.

Yrittäjänä toimivan parturi-kampaajan työhön sisältyy myös yritystoiminnan suunnittelua, toteuttamista, seurantaa ja arviointia. Siihen voi kuulua tuotannollisen toiminnan organisointia ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämistä.

Parturi-kampaajan perustyövälineitä ovat mm. sakset, kammat, harjat sekä permanenttikäsittelyihin ja värjäykseen käytettävät välineet ja aineet. Työvälineiden ja työympäristön puhtaudesta huolehtiminen on työssä tärkeää.

Työtilat voivat olla joko liikehuoneistossa tai kodin yhteydessä olevissa tiloissa. Suuremmissa parturi-kampaamoissa työskentelee useampia ammattilaisia, pienissä liikkeissä ei välttämättä työskentele muita työntekijöitä kuin omistaja.

Liikkeiden aukioloajoista johtuen alalla työskentelevän on oltava valmis työskentelemään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Joillain ammatinharjoittajilla saattaa olla myös vaihtelevaan aikaan erilaisia kuvaus-, näytös- ja messutöitä.

 

 

Työpaikat

Parturi-kampaaja työskentelee joko itsenäisenä yrittäjänä, toisen palveluksessa tai vuokrapaikalla, jolloin liike on vuokrattu useammalle yrittäjälle. Parturi-kampaaja voi työskennellä myös erilaisissa hoitoloissa, kylpylöissä, sairaaloissa, palvelutaloissa sekä risteilyaluksilla ja tavaratalojen yhteydessä. Parturi-kampaajia työskentele myös myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä sekä teatteri- ja media-alan palveluksessa.

Työn vaatimukset

Parturi-kampaajan ammatissa tarvitaan asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä kädentaitoja ja esteettistä näkemystä.

Luovuutta, mielikuvitusta ja taiteellisuutta tarvitaan varsinkin vaativissa töissä, kuten esimerkiksi tehtäessä kampauksia erikoistilaisuuksiin.

Alan ammattilaisen on osattava toteuttaa asiakkaan toiveet, nähtävä mitkä värisävyt sopivat parhaiten asiakkaalle ja minkä malliset hiukset sopivat hänen kasvojensa muotoon. Hiusmuotoilussa on huomioitava kasvojen lisäksi kallon luusto ja vartalotyyppi, eli kokonaisuus.

Alan ammattilaisen on tunnettava huomattava määrä eri aineita ja niiden vaikutukset erilaisille hiustyypeille. Erityisesti on tiedettävä, mitkä aineet eivät sovellu erilaisista allergioista kärsiville ja puolestaan, mitä erikoisvalmisteita tulee käyttää huonokuntoisia hiuksia tai hiuspohjaa käsiteltäessä.

Parturi-kampaajan on osattava markkinoida ja myydä hiustenhoitotuotteita ja omaa työtään.

Alan kehityksen ja muodin aktiivinen seuraaminen sekä monipuolisten taitojen ylläpito ovat välttämättömiä alalla menestymiselle.

Yrittäjä tarvitsee myös liiketaloudellista osaamista. Parturi-kampaamopalvelujen ytimenä on kustannustietoinen hinnoittelu, hyvään ammattitaitoon sekä palveluun perustuvat vakituiset asiakassuhteet ja sitä kautta toiminnan kannattavuus. Työn lähtökohtana on asiakkaan tarpeiden tulkinta.

Monien kemiallisten aineiden käsittely saattaa aiheuttaa allergisia oireita. Ammatin haittana on seisomatyön aiheuttama rasitus jaloille, selälle ja hartioille.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona sekä oppisopimuksella.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hiusalan ammattitutkinto sekä hiusalan erikoisammattitutkinto.

Alalla on myös yksityisiä kouluja.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Suurin osa parturi-kampaajista on itsenäisiä yrittäjiä, joiden ansiotaso perustuu liiketoiminnan kannattavuuteen.

Toisen palveluksessa noudatetaan hiusalan työehtosopimusta, jossa työntekijän palkka määräytyy joko kiinteänä taulukkopalkkana tai provisiomuotoisena palkkana. Kiinteä taulukkopalkka on kokoaikaiselle työntekijälle kuukausipalkka, osa-aikaiselle tuntipalkka.

Kuukausi- tai tuntipalkan määrään vaikuttavat koulutus, työssäolovuodet, työtehtävät, työaika, vastuut, lisä ja kuntien kalleusluokitus. Provisiopalkka perustuu työntekijän työpanokseen.

Nk. vuokratuolikäytännössä itsenäinen ammatinharjoittaja vuokraa jostakin liikkeestä tuolipaikan itselleen, eikä varsinaista työsuhdetta liikkeen kanssa synny.

 

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Kauneudenhoitoala

Kauneudenhoitoalan työllisyyttä ylläpitää palveluiden jatkuva kysyntä, mikä johtuu ihmisten halusta hoitaa itseään sekä panostaa ulkoiseen olemukseensa. Myös edustavuuden merkityksen korostuminen työelämässä lisää palveluiden kysyntää.

Hiusalalla työskentelee arviolta noin 15 000 ammattilaista, joista suurin osa on ammatin- tai liikkeenharjoittajina toimivia yrittäjiä. Alalla toimitaan usein vuokratuoliyrittäjänä tai sopimusyrittäjänä toisen yrittäjän tiloissa joko sovitulla kiinteällä kuukausivuokralla tai tehdyistä palvelutöistä saatua tiettyä prosenttiosuutta vastaan.

Hiusalalle syntyy avoimia työpaikkoja sekä tilaisuuksia yritystoiminnalle lähinnä eläkkeelle jäämisten, sijaisuuksien tai uusien liikeketjujen paikkakunnalle tulemisten myötä. Hiusalalla on tapahtunut yritysten koon kasvua ja ketjuuntumista. Työllisyystilanne vaihtelee alueellisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa työnhakijoita voi olla enemmän kuin avoimia työpaikkoja on tarjolla.

Työllisyystilanne on heikentynyt parturi-kampaamopalveluista perittävän korkean arvonlisäveron vuoksi. Hintojen nousu on saanut monen asiakkaan käyttämään palveluita entistä harvemmin. Kannattavuuden heikennyttyä moni yritys on joutunut lopettamaan toimintansa tai irtisanomaan palkattuja työntekijöitä, joista osa on siirtynyt vuokratuoliyrittäjiksi. Työntekijöiden palkkaaminen ei usein ole mahdollista, koska tulot eivät riitä työnantajakulujen maksamiseen. Yrittäjyys on siksi tärkein keino työllistyä alalla.

Ammattitaitoisille parturi-kampaajille on kysyntää tulevaisuudessakin. Lähivuosina alalta jää eläkkeelle monia ammattilaisia, mikä tarjoaa työllistymismahdollisuuksia uusille alalle tuleville. Työllisyyttä parantaa osaltaan myös se, että yritysten palvelut kattavat usein myös muita kauneudenhoitopalveluita, esimerkiksi rakennekynsien tekemistä, mikä laajentaa asiakaskuntaa ja lisää työn määrää. Aukioloaikojen laajeneminen saattaa lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä.

Suomen Kosmetologien Yhdistykseen kuuluu noin 3 800 jäsentä, joista noin 1 400 toimii hoitolayrittäjinä joko liikkeen- tai ammatinharjoittajina. Kosmetologit toimivat pääasiassa yrittäjinä, mutta myös vuokratuoliyrittäjyys on yleistä. Palkattua henkilöstöä on alalla vähemmän kuin yrittäjiä. He työskentelevät alan yrityksissä ja ammattikosmetiikan maahantuontiyrityksissä tai markkinoinnin, koulutuksen ja opetuksen tehtäväalueilla. Työllisyystilanne on vakaa, ja säilynee tulevaisuudessa samanlaisena.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

parturi
kampaaja

Parturi-kampaaja