Rehtori

Johdanto

Rehtori johtaa koulun opetustyötä. Rehtorit antavat yleensä itsekin opetusta, mutta heillä on paljon hallinnollisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi laatia lukuvuoden työsuunnitelmat ja järjestää kokoukset. Työhön kuuluu myös yhteydenpito koulun ulkopuolelle esimerkiksi oppilaiden vanhempiin. Rehtorin työ vaatii esimiesosaamista, pedagogista osaamista ja kiinnostusta työyhteisön kehittämiseen.

Työtehtävät

Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa koulun opetus- ja kasvatustyötä. Rehtorin toimenkuva on laaja pitäen sisällään taloudenhoitoa, henkilöstöhallintoa ja opetustehtäviä.

Rehtorilta edellytetään kyseisen koulumuodon opettajan pätevyys. Peruskoulujen ja lukioiden rehtoreilla on aina opetustunteja, joiden määrä vaihtelee koulun koon mukaan. Ammatillisen oppilaitoksen rehtorille ei aina kuulu opettamista.

Rehtorilla on paljon hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä. Hän toimii esittelijänä, huolehtii päätösten toimeenpanosta ja tiedottamisesta sekä järjestää opettajainkokoukset ja muut työkokoukset. Rehtori laatii myös lukuvuoden työsuunnitelmat.

Johtajana rehtorin on osattava ottaa huomioon päätöksenteossaan niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmatkin. Koulun työyhteisön esimiehenä rehtorin vaikutus ja vastuu työskentelyilmapiirin muotoutumiseen on suuri.

Koulun koosta riippuen rehtorilla on apuna muuta henkilökuntaa. Apulaisrehtori ja koulusihteeri ovat yleensä rehtorin lähimmät työkumppanit. Yhteiskumppaneita ovat lukuisat koulun ulkopuoliset tahot, kuten vanhemmat/huoltajat ja opetusalan viranomaiset sekä muut viranomaiset.

Työympäristönä on rehtorin kanslia ja koulun muut tilat. Rehtorilla on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin peruskoulun/oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioonottava toimistotyöaika.

Pienissä kouluissa rehtorin tehtävät hoitaa opettaja, joka toimii koulunjohtajana.

 

Työpaikat

Peruskoulut (ala- ja yläkoulut). Lukiot. Ammatilliset oppilaitokset. Aikuiskoulutuskeskukset. Muut oppilaitokset.

 

Työn vaatimukset

Rehtorin työssä vaaditaan organisointitaitoja ja esimiesosaamista.

Opetustehtävissä tarvitaan pedagogista osaamista.

Työssä tarvitaan vuorovaikutustaitoja sekä aktiivista kiinnostusta työyhteisön kehittämiseen.

Rehtoriin kohdistuu paineita sekä koulun/oppilaitoksen sisä- että ulkopuolelta.

Rehtorin tehtävien hoitaminen on paljolti yhteyksien pitämistä eri sidosryhmiin.

Opettajien, oppilaiden/opiskelijoiden, vanhempien ja kouluviranomaisten koulutukseen kohdistuvat odotukset ja asenteet ovat usein keskenään ristiriitaiset, mikä tekee työstä vaativan ja melko raskaan.

Rehtorin työssä vaaditaan vahvaa ja harkintakykyistä luonnetta.

Koulutus

Perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa rehtorilta edellytetään yleensä ylempi korkeakoulututkinto.

Lisäksi edellytetään asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajan tehtävissä sekä Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto tai vähintään 25 opintopisteen laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Ammatillisesta koulutuksesta vastaavalla rehtorilla voi olla erikseen säädetyin ehdoin ylemmän korkeakoulututkinnon sijasta soveltuva ammattikorkeakoulututkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksista on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Palkkaus

Rehtoreiden palkkaus vaihtelee riippuen pääasiassa kouluasteesta, koulun koosta ja omasta työkokemuksesta. Peruspalkan lisäksi maksetaan palvelulisät ja määrävuosikorotukset.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Lisäaineistot

Opetusala. Julkaisu. Työministeriö 2002.
Opetusala. Video. Työministeriö 2000.

Lähinimikkeet

johtava rehtori
koulunjohtaja
koulutusalajohtaja
koulutusjohtaja