Kosmetologi

Johdanto

Kosmetologi on kauneudenhoitoalan ammattilainen. Perinteisen hoitolatyön lisäksi kosmetologi voi toimia tuote-esittelijänä ja -kouluttajana, kosmetiikkaan erikoistuneena myyjänä, alan tiedotustehtävissä tai ammattiopettajana. Suurin osa kosmetologeista toimii yrittäjinä. Työssä tarvitaan kauneudenhoidon osaamista, asiakaspalvelutaitoja ja kädentaitoja.

Työtehtävät

Kosmetologin työn tarkoituksena on edistää ja ylläpitää ihon ja kehon kauneutta sekä terveyttä. Asiakasta hoidetaan tämän yksilöllisten tarpeiden mukaan lukuisten ihon- ja kehonhoitoon kehitettyjen tuotteiden ja laitteiden avulla.

Kosmetologisia perushoitoja ovat mm. ihonpuhdistus, kasvohoidot, käsihoidot, jalkahoidot, vartalohoidot, ehostus, ripsien ja kulmien kestovärjäys sekä korvien rei'itys.

Käytännössä yleisintä on kasvojenhoito, johon kuuluvat ihon puhdistaminen, höyrytys, hieronta, naamio sekä tarvittaessa epäpuhtauksien poisto tai kuorinta. Käsihoitoon kuuluu kynsien muotoilu, kynsinauhojen hoito ja viilaus, lakkaus ja kevyt hieronta.

Jalkojenhoidossa keskeisiä vaiheita ovat jalkojen liotus, pehmentäminen ja kovettumien poistaminen sekä hieronta. Kehonhoidossa on lukuisia hoitomenetelmiä mm. koko vartalon käsittävästä ihonhoidosta selluliitti- ja laihdutushoitoihin.

Kaunistavaan kosmetiikkaan kuuluu puolestaan esimerkiksi ehostus. Kosmetologi on usein myös erikoistunut johonkin täydentävään hoitoon kuten esimerkiksi lymfa-, vyöhyke- tai aromaterapiaan.

Kosmetologi myös esittelee ihonhoitotuotteita ja meikkejä sekä neuvoo ja ohjaa asiakasta esimerkiksi persoonallisen tyylin löytämisessä ja värien käytössä. Yleishyvinvointiin liittyvä terveys- ja ravitsemusneuvonta on työssä jokapäiväistä. Hoitotuotemyynti on osa kosmetologin työtä.

Hoitolan yleisestä aseptiikasta huolehtiminen on työssä olennaisen tärkeää. Työvälineet on puhdistettava ja desinfioitava asianmukaisesti ennen uutta asiakasta. Myös hoitohuoneen pinnat on desinfioitava ja huolehdittava muutoinkin hoitolan päivittäisestä siivouksesta.

Kosmetologi huolehtii myös hoitolaitteiden toimintavalmiudesta, hoitotarvikkeiden tilauksista, ajanvarauksesta sekä asiakastietojen ylläpidosta.

Yrittäjänä toimivan kosmetologin työhön sisältyy myös yritystoiminnan suunnittelua, toteuttamista, seurantaa ja arviointia. Suuremmissa yrityksissä hän voi vastata myös tuotannollisen toiminnan organisoinnista ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämisestä.

Kosmetologi huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisestaan tietyissä toimenpiteissä mm. käyttämällä suusuojaa. Ammatissa työskennellään mm. erilaisten mekaanista liikettä, lämpöä ja valoa tuottavien hoitolaitteiden kanssa, joita ovat esimerkiksi pehmytlaser ja ultraääni.

Kosmetologit työskentelevät yleisimmin omassa hoitolassaan yksin. On myös mahdollista perustaa hoitola yhdessä toisen kosmetologin kanssa tai työskennellä vuokralaisena toisen hoitolassa.

Kosmetologien työ on ilta- ja viikonloppupainotteista. Työn kiireiset ajat painottuvat usein tiettyihin vuodenaikoihin. Maahantuojan palveluksessa työskentelevien kosmetologien työnkuvaan sisältyy koulutusmatkoja niin koti- kuin ulkomaillakin.

 

Työpaikat

Suurin osa kosmetologeista työskentelee yksityisyrittäjinä. Kosmetologi voi työskennellä myös kauneushoitoloiden, terveydenhoitoalan yritysten, kylpylöiden, kosmetiikkamyymälöiden ja kosmetiikan maahantuojien palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Kosmetologin työ on eri-ikäisten asiakkaiden ohjausta ja palvelua. Lähtökohtana on asiakkaan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja arviointi. Työ suunnitellaan ja toteutetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Hoitokokonaisuuksien suunnittelu perustuu ihonhoitomenetelmien, raaka-aineiden ja tuotteiden tuntemukselle.

Asiakaspalvelu edellyttää onnistunutta vuorovaikutusta muuttuvissa tilanteissa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Toistuvat ja läheiset asiakaskontaktit vaativat empaattisuutta sekä kykyä keskustella ja kuunnella.

Selkeä ulosanti on tarpeen ihonhoidon sekä ihonhoitotuotteiden kotikäytön ohjauksessa.

Kosmetologin on osattava markkinoida ja myydä omaa työtään, kauneudenhoitoon kuuluvia tuotteita, laitteita ja hoitoja.

Työ edellyttää suunnitelmallisuutta ja järjestelykykyä. Useat työvaiheet vaativat tarkkuutta, kätevyyttä ja vakaata kättä.

Häiriötön värien erottelukyky on ehostuksen ja tyylin kehittämisessä välttämätön. Työ vaatii hyvän fyysisen kunnon ylläpitoa, koska staattinen työasento saattaa rasittaa käsiä ja selkää.

Koska ala on jatkuvasti kehittyvä, on kosmetologin menestyäkseen pysyttävä ajan tasalla jatkuvalla täydennyskoulutuksella sekä omaehtoisella aktiivisella tiedon etsimisellä. Alan kansainvälisen kehityksen seuraaminen edellyttää kielitaitoa.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kauneudenhoitoalan perustutkinnon. Tutkinnossa voi suuntautua kosmetologiaan ja suorittaa kosmetologin tutkinnon. Kauneudenhoitoon ja tuoteneuvontaan suuntautuen tutkinto on kosmetiikkaneuvoja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona. Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto.

Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto on estenomi (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Suurin osa kosmetologeista on itsenäisiä yrittäjiä, joiden tulot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Toisen palveluksessa työskentelevillä kosmetologeilla ei ole varsinaista työehtosopimusta, mutta alalla käytetään yleisesti hiusalan palkkataulukkoja.

Hiusalan työehtosopimuksessa työntekijän palkka määräytyy joko kiinteänä taulukkopalkkana tai provisiomuotoisena palkkana. Kiinteä taulukkopalkka on kokoaikaiselle työntekijälle kuukausipalkka, osa-aikaiselle tuntipalkka.

Kuukausi- tai tuntipalkan määrään vaikuttavat koulutus, työssäolovuodet, työtehtävät, työaika, vastuut, lisä ja kuntien kalleusluokitus. Provisiopalkka perustuu työntekijän työpanokseen.

 

 

Työmarkkinatiedot
Kauneudenhoitoala

Kauneudenhoitoalan työllisyyttä ylläpitää palveluiden jatkuva kysyntä, mikä johtuu ihmisten halusta hoitaa itseään sekä panostaa ulkoiseen olemukseensa. Myös edustavuuden merkityksen korostuminen työelämässä lisää palveluiden kysyntää.

Hiusalalla työskentelee arviolta noin 15 000 ammattilaista, joista suurin osa on ammatin- tai liikkeenharjoittajina toimivia yrittäjiä. Alalla toimitaan usein vuokratuoliyrittäjänä tai sopimusyrittäjänä toisen yrittäjän tiloissa joko sovitulla kiinteällä kuukausivuokralla tai tehdyistä palvelutöistä saatua tiettyä prosenttiosuutta vastaan.

Hiusalalle syntyy avoimia työpaikkoja sekä tilaisuuksia yritystoiminnalle lähinnä eläkkeelle jäämisten, sijaisuuksien tai uusien liikeketjujen paikkakunnalle tulemisten myötä. Hiusalalla on tapahtunut yritysten koon kasvua ja ketjuuntumista. Työllisyystilanne vaihtelee alueellisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa työnhakijoita voi olla enemmän kuin avoimia työpaikkoja on tarjolla.

Työllisyystilanne on heikentynyt parturi-kampaamopalveluista perittävän korkean arvonlisäveron vuoksi. Hintojen nousu on saanut monen asiakkaan käyttämään palveluita entistä harvemmin. Kannattavuuden heikennyttyä moni yritys on joutunut lopettamaan toimintansa tai irtisanomaan palkattuja työntekijöitä, joista osa on siirtynyt vuokratuoliyrittäjiksi. Työntekijöiden palkkaaminen ei usein ole mahdollista, koska tulot eivät riitä työnantajakulujen maksamiseen. Yrittäjyys on siksi tärkein keino työllistyä alalla.

Ammattitaitoisille parturi-kampaajille on kysyntää tulevaisuudessakin. Lähivuosina alalta jää eläkkeelle monia ammattilaisia, mikä tarjoaa työllistymismahdollisuuksia uusille alalle tuleville. Työllisyyttä parantaa osaltaan myös se, että yritysten palvelut kattavat usein myös muita kauneudenhoitopalveluita, esimerkiksi rakennekynsien tekemistä, mikä laajentaa asiakaskuntaa ja lisää työn määrää. Aukioloaikojen laajeneminen saattaa lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä.

Suomen Kosmetologien Yhdistykseen kuuluu noin 3 800 jäsentä, joista noin 1 400 toimii hoitolayrittäjinä joko liikkeen- tai ammatinharjoittajina. Kosmetologit toimivat pääasiassa yrittäjinä, mutta myös vuokratuoliyrittäjyys on yleistä. Palkattua henkilöstöä on alalla vähemmän kuin yrittäjiä. He työskentelevät alan yrityksissä ja ammattikosmetiikan maahantuontiyrityksissä tai markkinoinnin, koulutuksen ja opetuksen tehtäväalueilla. Työllisyystilanne on vakaa, ja säilynee tulevaisuudessa samanlaisena.