Laivan purseri

Johdanto

Purseri huolehtii laivalla matkustajien palveluun, viihtyvyyteen ja tiedottamiseen liittyvistä tehtävistä. Pursereita työskentelee matkustaja-aluksilla. Asiakaspalvelutyö vaatii palveluhenkisyyttä, joustavuutta ja hyvää kielitaitoa.

 

 

Työtehtävät

Purserin vastuualueina ovat matkustaja-aluksen matkustajien palveluun ja viihtyvyyteen liittyvät tehtävät. Purserilla on myös päävastuu tiedottamisesta aluksella. Opastus ja matkustajien kysymyksiin vastaaminen on keskeinen osa työtä.

Purseri vastaa aluksen laadullisesta kunnosta, pelien ja automaattien toiminnasta sekä hyttien ja muiden tilojen siisteydestä. Tehtäviin sisältyy myös toimistotyötä.

Purserin ammatti vastaa melko pitkälle hotellin henkilöstöosaston päällikön tointa. Purseri on esimies, jonka alaisia ovat mm. hyttiemännät, huoltohenkilöstö ja pelinhoitajat.

Työtä tehdään jaksoittain, jolloin 1-2 viikon merellä olon jälkeen ollaan vastaava ajanjakso vapaana. Yksittäisen työpäivän pituus vaihtelee laivan liikennöintilinjan mukaisesti.

Purserit aloittavat yleensä assistentteina.

 

Työpaikat

Laivan purserit työskentelevät matkustaja-aluksilla.

 

Työn vaatimukset

Purseri työskentelee asiakaspalvelutyössä, joten hänen on oltava palveluhenkinen ja kielitaitoinen. Purserilta edellytetään vähintään ruotsin, englannin ja saksan kielen taitoa.

Ammatissa tarvitaan päällekkäisten tehtävien vuoksi joustavuutta, järjestelmällisyyttä ja kykyä ottaa useita asioita huomioon sekä kykyä paneutua tehtäviin kiireestä huolimatta.

Purserin on osattava toimia itsenäisesti, mutta myös yhteistyössä muiden kanssa.

Työ laivalla vaatii sopeutumista pieneen työyhteisöön, jonka kanssa on tultava toimeen sekä työssä että vapaa-aikana merillä oltaessa.

Pitkien työjaksojen vuoksi tarvitaan hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Työajat merellä asettavat omat vaatimuksensa ammattiin. Toisaalta pitkät vapaat antavat mahdollisuuden viettää pitkiä aikoja maissa.

Ammatissa on sopeuduttava myös keinuvaan työympäristöön.

 

Koulutus

Purserin ammattiin ei ole varsinaista koulutusta. Purserin tehtävään valittaessa matkailualan tai hotelli-, ravintola ja catering-alan koulutus on etu.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa matkailualan perustutkinnon, jolloin tutkintonimike on matkailuvirkailija.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, jossa voi suuntautua esimerkiksi hotellipalveluun.

Perustutkinnot voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella matkailua ja suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon restonomi (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Aluksilla työskenteleviltä vaaditaan merenkulkualan kansainvälisten määräysten edellyttämän turvallisuuskoulutuksen suorittaminen.

 

Palkkaus

Merenkulkualalla työstä maksetaan peruspalkka ja erilaisia lisiä, kuten vuorotyö-, ilta- ja yötyölisät. Asunto ja ruoka kuuluvat yleensä palkkaukseen. Useimmilla aluksilla on käytössä ns. takuupalkkajärjestelmä, johon sisältyy tietyt lisät ja sovittu määrä ylitöitä. Palkka on kuukausipalkka ja myös vapaajaksolta maksetaan palkka samoin perustein.

Matkustaja-aluksissa käytetään myös palvelurahapalkkauksen eri muotoja. Tällöin palkka määräytyy aluksen myynnin arvon perusteella ja voi vaihdella paljonkin. Alalla sovelletaan Suomen ja Ahvenanmaan varustamoyhdistysten sekä Suomen Merimies-Unioni ry:n välistä työehtosopimusta.

 

Työmarkkinatiedot
Meriliikenne

Meriliikenteen eli merenkulun työpaikat ovat varustamoiden laivoissa sekä erilaisissa maatoiminnoissa. Merisektori työllistää yhteensä noin 48 400 henkilöä. Heistä noin 11 800 työskentelee varustamoissa ja muissa merenkulkuun liittyvissä elinkeinoissa, 6 500 satamatoiminnoissa ja 1 500 muissa meriklusteria palvelevissa toiminnoissa (v. 2017).

Suomen Merimies-Unioni SMU ry:hyn kuuluu noin 9 500 jäsentä, joista työelämässä on noin 6 200. He työskentelevät merenkulkuun liittyvissä tehtävissä meri- ja sisävesiliikenteessä tai maissa. Merimiesammateissa toimitaan alusten kansiosastolla, koneosastolla tai talousosastolla, johon kuuluvat ravintolat, keittiöt, myynti ja muut palvelut.

Meriliikenteen työllisyystilanne on hyvä. Osaaville työntekijöille on jatkuvaa tarvetta, jota lisää monen ammattilaisen jääminen eläkkeelle lähivuosina. Ala tulee työllistämään tulevaisuudessakin vakaasti. Merimiesammatit ovat kansainvälisiä, joten ala työllistää suomalaisia merimiehiä kaikkialla maailmassa.

Suomessa on vuosia eteenpäin pula laivakoneinsinööreistä eli eritason pätevyyksiä omaavista laivakonemestareista. Kansipäällystöä, merikapteeneja ja perämiehiä tarvitaan eläkkeelle jäävien tilalle. Miehistön osalta kokeneesta kansi- ja konemiehistöstä on jatkuvasti pulaa. Matkustaja-alusten catering-henkilökuntaa on saatavilla riittävästi. Maailmanlaajuisesti on pulaa kansi- ja konepäällystöstä.

Meriklusteri työllistää merenkulun lisäksi telakoilla ja muun meriteollisuuden palveluksessa, lastinkäsittelylaitteiden valmistajilla, satamissa, satamaoperaattoreilla ja muissa merenkulkuun liittyvissä toiminnoissa. Meriklusterin työllistävä vaikutus ulottuu yhteiskuntaan laajalti, esimerkiksi logistiikka- ja matkailualoille.

Matkailuala

Matkailuala työllistää Suomessa yhteensä noin 140 000 henkilöä matkatoimistojen, matkanjärjestäjien ja ohjelmapalveluiden tuottajien sekä majoituspalveluja, ravintolapalveluja ja liikennöintiä tarjoavien yritysten palveluksessa. Näiden lisäksi matkailuala työllistää myös vuokratyöntekijöitä.

Matkailualan työpaikkojen määrä vaihtelee eri kunnissa, sillä niiden vetovoimakohteet ja luonnonolosuhteet ovat hyvin erilaisia. Monilla seuduilla etenkin kasvukeskusten ulkopuolella matkailu on alueen elinvoimaisuuden edellytys.

Matkailualan yritykset, järjestöt ja kunnat rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyteen heijastuvat talouden suhdanteiden vaihtelut. Laskusuhdanteiden vallitessa kotitaloudet ja yritykset säästävät, jolloin matkailupalveluiden kysyntä ja työntekijöiden tarve vähenee. Toisaalta laskusuhdanteissa kotimaan matkailu ja lähialuematkailu lisääntyvät kaukomatkailun kustannuksella, mikä edistää työllisyyttä kotimaassa.

Matkailualalla on paljon myös osa-aikaisia ja sesonkiluonteisia työpaikkoja esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa. Ohjelmapalveluyritysten sekä vesipuistojen, puuhamaiden, huvipuistojen ja erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien työpaikat ovat pitkälti kausiluonteisia.

Matkailu on kasvuala, jolla työskentelevien lukumäärä on kasvanut myös viime vuosina. Suomeen suuntautuva kansainvälinen matkailu lisääntyy nopeasti, mikä edistää työllisyyden lisäksi myös kansantaloutta. Matkailualan odotetaan työllistävän hyvin myös tulevaisuudessa. Alalle arvioidaan syntyvän jopa 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Matkailuala työllistää erityisesti nuoria sekä maahanmuuttajia.

Matkailualalle työllistymistä edistää laaja ammattitaito, joka muodostuu palveluosaamisesta, kielitaidosta, asiakkaan huomioivista myyntitaidoista ja alan tietojärjestelmien tuntemuksesta.

Lähinimikkeet

apulaispurseri
purseri
matkailuvirkailija
palvelupäällikkö
restonomi (AMK)
restonomi