Opettaja, ammattikorkeakoulu

Johdanto

Ammattikorkeakoulujen opettajat opettavat ammatillisia tai yleissivistäviä aineita. Opetustyöhön nivoutuu kiinteästi tutkimus- ja kehitystehtäviä. Opettajalta vaaditaan vankkaa työelämän tuntemusta, oman opetusalansa hyvää hallintaa, vuorovaikutustaitoja ja kehittämishenkisyyttä.

 

 

Työtehtävät

Ammattikorkeakoulussa opettajan tehtäviin kuuluu oman aineensa opetuksen toteuttaminen ja opiskelijoiden ohjaus sekä opetusmenetelmien ja -pedagogiikan kehittäminen. Ammattikorkeakouluissa on ammatillisten aineiden opettajia ja yleissivistävien aineiden opettajia. Opettajat toimivat nimikkeillä tuntiopettaja, lehtori tai yliopettaja.

Ammattikorkeakouluissa annetaan opetusta kahdeksalla eri koulutusalalla: humanistinen ja kasvatusala; kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Opetuksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä ovat muun muassa tuntien suunnittelu ja valmistelu, opetuksen arviointi ja palautejärjestelmien kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistyöhön sisältyy esimerkiksi opinnäytetöiden sekä erilaisten työelämän kehittämishankkeiden ja työharjoittelun ohjausta.

Opettajien toimenkuvaan kuuluu lisäksi monia toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulun hallintoon liittyviä tehtäviä. He osallistuvat myös opiskelijavalintojen suunnitteluun ja toteutukseen.

Opettajat osallistuvat opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen. He vastaavat oman opetuksensa kehittämisestä ja laadusta sekä seuraavat oman opetusalansa kehittymistä vastaten opetuksen ajantasaisuudesta.

Opettajat hoitavat yhteyksiä työelämään eri muodoissa. Osa opettajista osallistuu aluekehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Yliopettajan keskeisin tehtävä on koulutusohjelman kehittämistyöstä vastaaminen. Työtehtävät painottuvat tutkimushankkeisiin ja ammattikorkeakoulun hallinnosta riippuen yliopettaja osallistuu myös esimiestyöskentelyyn ja hallintoon.

Työympäristönä on opetettavasta aineesta riippuen luentosali tai muu opetukseen soveltuva tila. Työ on hyvin sosiaalista, siinä ollaan päivittäin tekemisissä sekä oppilaiden että koulun henkilökunnan kanssa.

 

 

Työpaikat

Ammattikorkeakoulut.

 

 

Työn vaatimukset

 

Opettajalta vaaditaan hyvää oman opetusalansa hallintaa sekä opetustaitoja.

 

Ammatissa tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, kehittämishenkisyyttä ja myös luovuutta.

Ammattikorkeakouluopetuksen kehittämisen lähtökohtana ovat työelämän tarpeet. Työelämän tarpeiden jatkuva seuraaminen on osa ammattikorkeakoulun opettajan työtä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälistyminen, aikuiskoulutuksen lisääntyminen ja yleensäkin opiskelijakunnan heterogeenisyys sekä ammattikorkeakoulujen aluekehitystyö tuovat opettajan työhön aivan uusia haasteita.

Ammattikorkeakouluissa on vieraskielisiä koulutusohjelmia ja kansainvälinen yhteistyö on erittäin laajaa, joten kielitaito on tarpeen.

Halu uuden oppimiseen on tarpeen.

 

Koulutus

Ammattikorkeakoulujen lehtoreilta ja tuntiopettajilta vaaditaan pääsääntöisesti soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa yliopistoissa.

Yliopettajilta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu tohtorin tai lisensiaatin tutkinto, jonka voi suorittaa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

 

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Ammattikorkeakoulujen opettajien koulutus-, työkokemus- ja muista vaatimuksista säädetään ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa ammattikorkeakouluopinnosta.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Vaaditun koulutuksen lisäksi yliopettajan, lehtorin ja tuntiopettajan tulee kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä suorittaa vähintään 60 opintopisteen laajuinen opettajankoulutus, jollei hänellä sellaista ole virkaan nimitettäessä. Opettajankoulutuksen voi suorittaa ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa.

Palkkaus

 

Palkkauksen osalta noudatetaan kolmea eri ves-/tes-sopimusta riippuen siitä, mihin työnantajajärjestöön ammattikorkeakoulu on järjestäytynyt: Kunnallisen opetusalan virkaehtosopimus, Yksityisen opetusalan työehtosopimus sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus, joista opettajien osalta vastaa OAJ.

 

Palkkauksen perustana kokoaikaisilla opettajilla on 1 600 tunnin vuotuinen työaika sisältäen kaiken opettajalle vuotuisessa työaikasuunnitelmassa määritellyn työn (opetus, suunnittelu ja kehittäminen, arviointi, opetuksen valmistelu ja muut mahdolliset työt).

Sopimuksessa määritellyt palkat ovat vähimmäispalkkoja tehtävänimikkeittäin (yliopettaja, lehtori). Lisäksi vähimmäispalkkaan vaikuttaa aiempi työkokemus opetusalalla ja soveltuva työkokemus muussa työelämässä. Kelpoisuuden puuttuminen alentaa vähimmäispalkkaa enintään 20 %:lla.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Lisäaineistot

Opetusala. Julkaisu. Työministeriö 2002.
Opetusala. Video. Työministeriö 2000.

Lähinimikkeet

lehtori
lisensiaatti
tohtori
yliopettaja
opettaja
tuntiopettaja