Sähköinsinööri

Johdanto

Sähköinsinöörejä työskentelee sähkön tuotannon, jakelun ja käytön tehtäväalueilla. Tehtäviä eri työnantajien palveluksessa ovat esimerkiksi tuotesuunnittelu, tuotekehitys, tuotannon suunnittelu ja toiminnan johtaminen. Ammatti edellyttää teknistä osaamista, esimiesosaamista, ongelmanratkaisutaitoja, valmiutta tiimityöskentelyyn sekä asiakaspalveluhenkisyyttä.

 

Työtehtävät

Sähköinsinöörit työskentelevät hyvin monipuolisissa tehtävissä eri työnantajien palveluksessa. Tehtävänimikkeet vaihtelevat työtehtävästä ja vastuualueesta riippuen. Sähköinsinööri voi olla erikoistunut esimerkiksi sähkön tuotanto- ja jakelutekniikkaan, sähkönkäyttötekniikkaan, automaatiotekniikkaan tai talotekniikkaan.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työtehtävät liittyvät laitteiden suunnitteluun, tuotekehitykseen, tuotannon suunnitteluun, johtamiseen ja tutkimukseen. Tuotteita ovat esimerkiksi sähkömoottorit, muuntajat ja generaattorit.

Automaatiotekniikkaan erikoistuneet sähköinsinöörit työskentelevät teollisuusprosessien automatisoinnin parissa. Tehtäviin kuuluu tuotantolaitoksen automaation suunnittelua säätö- ja mittaustekniikoineen. Sähköinsinöörejä työskentelee myös teollisuuden käyttö- kunnossapitotehtävissä.

Talotekniikan parissa työ kohdistuu kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin, joita ovat esimerkiksi sähköasennukset, telelaitteet, rakennusautomaatio ja hälytinjärjestelmät. Teollisuuden sähkösuunnittelu on vielä oma tehtäväalueensa.

Energiateollisuuden tehtävissä sähköinsinööri valvoo, suunnittelee ja kehittää sähkön tuotantoa ja jakelua. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi sähkölaitosten ja sähkönjakelunverkkojen suunnittelua sekä toiminnan johtamista.

Merkittävä tehtäväalue ovat erilaiset myynti- ja markkinointitehtävät, jolloin nimike saattaa olla esimerkiksi myyntipäällikkö. Sähköinsinöörejä toimii myös johto- ja hallintotehtävissä, osto- ja materiaalitoimintojen piirissä ja koulutustehtävissä.

Työympäristö vaihtelee suunnittelutoimistosta teollisuuden tuotantotiloihin ja voimalaitokselta rakennuksille työnantajasta riippuen. Osa työstä tehdään asiakkaan tiloissa. Työhön kuuluu paljon ryhmätyöskentelyä, palavereja jne. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa, varsinkin suunnittelutehtävissä.

Työ on useimmiten päivätyötä, mutta erityisesti kaupallisissa tehtävissä ylityöt kuuluvat usein työn luonteeseen. Vientiteollisuudessa työhön kuuluu matkustamista.

 

Työpaikat

Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Energiateollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuus. Sähköasennusliikkeet. Suunnittelutoimistot. Sähkölaitekaupan ala. Maahantuojat.

 

Työn vaatimukset

Sähköön liittyvissä asiantuntijatehtävissä tarvitaan vahvaa sähkötekniikan osaamista.

Lisäksi tarvitaan automaatio- ja sähkövoimatekniikan sekä elektroniikan ja tietotekniikan perusosaamista.

Tuotannossa on tunnettava tuotantomenetelmät ja laatuasiat.

Monissa tehtävissä tarvitaan liiketoiminnan, projektijohtamisen ja markkinoinnin tuntemusta.

Johtotehtävissä tarvitaan esimiesosaamista ja organisointikykyä sekä kykyä itsenäisiin päätöksiin ja vastuunkantoon.

Ongelmanratkaisutaidot, yhteistyötaidot, asiakaspalveluhenkisyys ja kielitaito ovat tarpeen.

Oman alan kehityksen seuraaminen on välttämätöntä.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) suuntautumisvaihtoehtona sähkötekniikka.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös energiatekniikkaa.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan suuntautuen.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella myös energiatekniikkaa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

 

Palkkaus

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Palkkaustapoina ovat aikapalkka (kuukausipalkka) ja erilaiset palkkiopalkat. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan myös Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
laatuinsinööri
laskentainsinööri
huoltopäällikkö
kylmälaitemyyjä
kylmäsuunnittelija
myynti-insinööri
sähkösuunnittelija
projektipäällikkö
sähkömestari

 

Sähköinsinööri