Sähköinsinööri

Johdanto

Sähköinsinöörejä työskentelee sähkön tuotannon, jakelun ja käytön tehtäväalueilla. Tehtäviä eri työnantajien palveluksessa ovat esimerkiksi tuotesuunnittelu, tuotekehitys, tuotannon suunnittelu ja toiminnan johtaminen. Ammatti edellyttää teknistä osaamista, esimiesosaamista, ongelmanratkaisutaitoja, valmiutta tiimityöskentelyyn sekä asiakaspalveluhenkisyyttä.

 

Työtehtävät

Sähköinsinöörit työskentelevät hyvin monipuolisissa tehtävissä eri työnantajien palveluksessa. Tehtävänimikkeet vaihtelevat työtehtävästä ja vastuualueesta riippuen. Sähköinsinööri voi olla erikoistunut esimerkiksi sähkön tuotanto- ja jakelutekniikkaan, sähkönkäyttötekniikkaan, automaatiotekniikkaan tai talotekniikkaan.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työtehtävät liittyvät laitteiden suunnitteluun, tuotekehitykseen, tuotannon suunnitteluun, johtamiseen ja tutkimukseen. Tuotteita ovat esimerkiksi sähkömoottorit, muuntajat ja generaattorit.

Automaatiotekniikkaan erikoistuneet sähköinsinöörit työskentelevät teollisuusprosessien automatisoinnin parissa. Tehtäviin kuuluu tuotantolaitoksen automaation suunnittelua säätö- ja mittaustekniikoineen. Sähköinsinöörejä työskentelee myös teollisuuden käyttö- kunnossapitotehtävissä.

Talotekniikan parissa työ kohdistuu kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin, joita ovat esimerkiksi sähköasennukset, telelaitteet, rakennusautomaatio ja hälytinjärjestelmät. Teollisuuden sähkösuunnittelu on vielä oma tehtäväalueensa.

Energiateollisuuden tehtävissä sähköinsinööri valvoo, suunnittelee ja kehittää sähkön tuotantoa ja jakelua. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi sähkölaitosten ja sähkönjakelunverkkojen suunnittelua sekä toiminnan johtamista.

Merkittävä tehtäväalue ovat erilaiset myynti- ja markkinointitehtävät, jolloin nimike saattaa olla esimerkiksi myyntipäällikkö. Sähköinsinöörejä toimii myös johto- ja hallintotehtävissä, osto- ja materiaalitoimintojen piirissä ja koulutustehtävissä.

Työympäristö vaihtelee suunnittelutoimistosta teollisuuden tuotantotiloihin ja voimalaitokselta rakennuksille työnantajasta riippuen. Osa työstä tehdään asiakkaan tiloissa. Työhön kuuluu paljon ryhmätyöskentelyä, palavereja jne. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa, varsinkin suunnittelutehtävissä.

Työ on useimmiten päivätyötä, mutta erityisesti kaupallisissa tehtävissä ylityöt kuuluvat usein työn luonteeseen. Vientiteollisuudessa työhön kuuluu matkustamista.

 

Työpaikat

Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Energiateollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuus. Sähköasennusliikkeet. Suunnittelutoimistot. Sähkölaitekaupan ala. Maahantuojat.

 

Työn vaatimukset

Sähköön liittyvissä asiantuntijatehtävissä tarvitaan vahvaa sähkötekniikan osaamista.

Lisäksi tarvitaan automaatio- ja sähkövoimatekniikan sekä elektroniikan ja tietotekniikan perusosaamista.

Tuotannossa on tunnettava tuotantomenetelmät ja laatuasiat.

Monissa tehtävissä tarvitaan liiketoiminnan, projektijohtamisen ja markkinoinnin tuntemusta.

Johtotehtävissä tarvitaan esimiesosaamista ja organisointikykyä sekä kykyä itsenäisiin päätöksiin ja vastuunkantoon.

Ongelmanratkaisutaidot, yhteistyötaidot, asiakaspalveluhenkisyys ja kielitaito ovat tarpeen.

Oman alan kehityksen seuraaminen on välttämätöntä.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) suuntautumisvaihtoehtona sähkötekniikka.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös energiatekniikkaa.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan suuntautuen.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella myös energiatekniikkaa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

 

Palkkaus

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Palkkaustapoina ovat aikapalkka (kuukausipalkka) ja erilaiset palkkiopalkat. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan myös Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuudessa työskentelee yhteensä noin 15 000 henkilöä (v. 2014). Heistä noin 12 000 työskentelee yksityisellä sektorilla sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöiden sekä näille palveluja tuottavien yritysten palveluksessa. Kunnallisten energialiikelaitosten palveluksessa työskentelee noin 3 000 henkeä.

Uusien voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen tarjoaa työtä suoraan tuhansille henkilöille, minkä lisäksi esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat. Alan työpaikat sijaitsevat eri puolilla maata.

Energia-alan yritykset tarvitsevat uusia työntekijöitä kaikilla tehtäväalueilla. Työntekijöitä tarvitaan sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa muissa erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Energia-ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina, koska sähkön ja lämmön saanti on turvattava kaikissa oloissa. Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa, sillä henkilöstön keski-ikä on korkea ja moni jää eläkkeelle lähivuosina. Uusia työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin.

Työllisyyteen vaikuttaa myös se, että energiateollisuus on 2000-luvun alusta alkaen ollut eniten investoiva teollisuuden ala Suomessa. Investoinnit ovat olleet tasoltaan kahden miljardin euron luokkaa vuosittain ja jatkuvat vähintään yhtä suurina tulevinakin vuosina.

 

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa noin 46 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 6 000 ammattilaista (v. 2014). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan 20 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 280 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 280 000 ammattilaista. Teknologiateollisuuden rekrytointitarve on lähivuosina noin 9 500 ammattilaista vuosittain.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

 

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 43 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 120 000 ammattilaista (v. 2014). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta myydään maailmalle lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuudenaloistamme eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Työllistäviä kasvualueita ovat mm. automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 280 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 280 000 ammattilaista. Teknologiateollisuuden rekrytointitarve on lähivuosina noin 9 500 ammattilaista vuosittain.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Sähköala

Sähköala työllistää kokonaisuudessaan yli 100 000 henkeä sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, energiateollisuudessa sekä teollisuuden muilla toimialoilla (v. 2015). Sähköalan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve asennus-, ylläpito-, huolto- ja suunnittelutöille sekä sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset, niiden muutokset ja niihin liittyvät tarkastukset.

Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä ja kasvaa tulevaisuudessa etenkin kasvukeskuksissa. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa sekä asennustöissä että suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Vastaavasti huonompina taloudellisina aikoina etenkin uudisrakentaminen hiljenee. Korjausrakentaminen työllistää tasaisemmin, samoin teollisuuden asennus- ja huoltotyöt sekä esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt.

Sähköteknisiä laitteita ja osia valmistava elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä koneita, laitteita ja kulkuneuvoja valmistava kone- ja metallituoteteollisuus ovat tärkeitä globaaleilla markkinoilla toimivia vientialoja. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö on vähentynyt Suomessa huomattavasti viime vuosina. Myös kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön määrä on vähentynyt, mutta suunnittelu- ja konsultointialan yrityksissä henkilöstömäärä on jonkin verran lisääntynyt. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Energia-ala on vakaa työllistäjä, koska sähkön ja lämmön saanti on turvattava kaikissa oloissa. Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa, sillä eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä kaikentyyppisiin tehtäviin. Työntekijöitä tarvitaan erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Myös uusien voimalaitosten ja verkostojen rakentaminen työllistää merkittävästi. Energiateollisuus rekrytoi tarpeen mukaan.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Alan työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
laatuinsinööri
laskentainsinööri
huoltopäällikkö
kylmälaitemyyjä
kylmäsuunnittelija
myynti-insinööri
sähkösuunnittelija
projektipäällikkö
sähkömestari

 

Sähköinsinööri