Kieltenopettajat opettavat vieraita kieliä eri kouluasteilla, esimerkiksi englantia tai saksaa. Oppituntien pitämisen lisäksi työhön kuuluu muun muassa opetuksen suunnittelua. Opettajalta vaaditaan opettamansa aineen hyvää hallintaa sekä pedagogisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja.
Kieltenopettaja opettaa eri kouluasteilla yhtä tai useampaa vierasta kieltä, esimerkiksi englantia, saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa.
Oppituntien pitäminen on vain yksi osa opettajan työtä. Muita tehtäviä ovat muun muassa opetuksen suunnittelu, oppilaiden tietojen ja taitojen arviointi ja arvosanoista päättäminen.
Opettajalle kuuluvat lisäksi erilaiset hallinnolliset ja yhteistyötehtävät sekä oman alansa kehityksen seuraaminen.
Opetuksen tavoitteet määritellään opetussuunnitelmissa valtakunnallisesti ja oppilaitos/kuntakohtaisesti. Opettajat osallistuvat opetussuunnitelmien laatimiseen, joiden pohjalta päivittäisen opetuksen tavoitteet suunnitellaan.
Työssä opetussuunnitelma on sovellettava konkreettiseksi, eläväksi opetukseksi, vuorovaikutukseksi opettajan ja oppilaiden välillä. Oppilaitosten kansainvälistyminen näkyy myös kieltenopettajien työssä.
Työympäristönä on tyypillisesti luokkatila. Työ on hyvin sosiaalista, siihen kuuluu päivittäistä kanssakäymistä oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan kanssa. Viikoittainen opetusvelvollisuus on 16¬-24 tuntia.
Peruskoulut. Lukiot. Yleissivistävät oppilaitokset. Ammatilliset oppilaitokset. Ammattikorkeakoulut. Yliopistot. Yksityiset kielikoulut. Kurssien järjestäjät.
Opettajalta vaaditaan paitsi hyvää aineenhallintaa ja pedagogisia taitoja myös luovuutta, mielikuvitusta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.
Hyvä vuorovaikutussuhde opettajan ja opiskelijoiden välillä edesauttaa oppimista ja työrauhan säilymistä.
Oppilasryhmissä saattaa olla hyvinkin erilaiset oppimisedellytykset omaavia opiskelijoita, mikä on otettava huomioon opetuksessa.
Työ on hyvin itsenäistä, joskin sitä rajoittavat tietyt oppilaitosta koskevat säädökset ja normit ja monasti niukat taloudelliset resurssit.
Oman kielitaidon ylläpitäminen ja itsensä kouluttaminen kuuluu kieltenopettajan työhön.
Yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto vieraisiin kieliin suuntautuen. Tutkinto on filosofian maisteri. Tutkintoon tulee sisältyä opettajan pedagogiset opinnot.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen virkoihin on edellytyksenä yleensä lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, joka voidaan suorittaa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.
Opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Palkkauksen osalta noudatetaan kolmea eri ves-/tes-sopimusta riippuen siitä, mihin työnantajajärjestöön oppilaitos on järjestäytynyt: Kunnallisen opetusalan virkaehtosopimus, Yksityisen opetusalan työehtosopimus sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus, joista opettajien osalta vastaa OAJ.
Palkkaukseen vaikuttavat muun muassa opetustuntien määrä/viikko, työkokemuksen määrä ja työpaikkakunta. Opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista maksetaan erikseen korvaus.
Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, jotka ovat mm. luokanopettajia, aineenopettajia, lehtoreita, lastentarhanopettajia, erityisopettajia, rehtoreita jne.
Opettajia työskentelee peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa sekä päiväkodeissa.Työnantajittain tarkasteltuna eniten työllistävät kunnat ja kuntayhtymät, sitten yksityinen sektori ja valtio.
Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin matemaattisten aineiden, harvinaisempien kielten, erityisopettajien ja lastentarhanopettajien kohdalla on pulaa työvoimasta.
Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajat työllistyvät hyvin, mutta vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa.Opetusalan työttömyys on käytettävistä luvuista riippuen 3-8 prosenttia. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä kuin muulloin.
Opettajia siirtyy lähivuosina eläkkeelle vuosittain noin 1 100-1 300 henkeä, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja, joita aiheuttaa mm. muuttoliike.
Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.
Opetusala. Julkaisu. Työministeriö 2002.
Opetusala. Video. Työministeriö 2000.
englanninopettaja
espanjanopettaja
italianopettaja
kieltenopettaja
latinanopettaja
ranskanopettaja
ruotsinopettaja
saksanopettaja
venäjänopettaja
lehtori
filosofian maisteri
