Kieltenopettaja

Johdanto

Kieltenopettajat opettavat vieraita kieliä eri kouluasteilla, esimerkiksi englantia tai saksaa. Oppituntien pitämisen lisäksi työhön kuuluu muun muassa opetuksen suunnittelua ja kokeiden korjaamista. Opettajalta vaaditaan opettamansa aineen hyvää hallintaa sekä pedagogisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Kieltenopettaja opettaa eri kouluasteilla yhtä tai useampaa vierasta kieltä, esimerkiksi englantia, saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa.

Oppituntien pitäminen on vain yksi osa opettajan työtä. Muita tehtäviä ovat muun muassa opetuksen suunnittelu, kokeiden korjaaminen, oppilaiden tietojen ja taitojen arviointi ja arvosanoista päättäminen.

Opettajalle kuuluvat lisäksi erilaiset hallinnolliset ja yhteistyötehtävät sekä oman alansa kehityksen seuraaminen.

Opetuksen tavoitteet määritellään opetussuunnitelmissa valtakunnallisesti ja oppilaitos tai kuntakohtaisesti. Opettajat osallistuvat opetussuunnitelmien laatimiseen, joiden pohjalta päivittäisen opetuksen tavoitteet suunnitellaan.

Työssä opetussuunnitelma on sovellettava konkreettiseksi, eläväksi opetukseksi, vuorovaikutukseksi opettajan ja oppilaiden välillä. Oppilaitosten kansainvälistyminen näkyy myös kieltenopettajien työssä.

Työympäristönä on tyypillisesti luokkatila. Työ on hyvin sosiaalista, siihen kuuluu päivittäistä kanssakäymistä oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan kanssa. Viikoittainen opetusvelvollisuus on 16-24 tuntia.

 

Työpaikat

Peruskoulut. Lukiot. Yleissivistävät oppilaitokset. Ammatilliset oppilaitokset. Ammattikorkeakoulut. Yliopistot. Yksityiset kielikoulut. Kurssien järjestäjät.

 

Työn vaatimukset

Opettajalta vaaditaan paitsi hyvää aineenhallintaa ja pedagogisia taitoja myös luovuutta, mielikuvitusta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

Hyvä vuorovaikutussuhde opettajan ja opiskelijoiden välillä edesauttaa oppimista ja työrauhan säilymistä.

Oppilasryhmissä saattaa olla hyvinkin erilaiset oppimisedellytykset omaavia opiskelijoita, mikä on otettava huomioon opetuksessa.

Työ on hyvin itsenäistä, joskin sitä rajoittavat tietyt oppilaitosta koskevat säädökset ja normit ja monasti niukat taloudelliset resurssit.

Oman kielitaidon ylläpitäminen ja itsensä kouluttaminen kuuluu kieltenopettajan työhön.

 

Koulutus

Yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto vieraisiin kieliin suuntautuen. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Tutkintoon tulee sisältyä opettajan pedagogiset opinnot.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen virkoihin on edellytyksenä yleensä lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, joka voidaan suorittaa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

 

Palkkaus

Palkkaus perustuu työnantajasta riippuen esimerkiksi Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen tai Yksityisen opetusalan työehtosopimukseen.

Palkkaukseen vaikuttavat muun muassa opetustuntien määrä/viikko, työkokemuksen määrä ja työpaikkakunta. Opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista maksetaan erikseen korvaus.

 

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Lähinimikkeet

englanninopettaja
espanjanopettaja
italianopettaja
kieltenopettaja
latinanopettaja
ranskanopettaja
ruotsinopettaja
saksanopettaja
venäjänopettaja
lehtori
filosofian maisteri