Opettaja, musiikki

Johdanto

Musiikinopettajat opettavat musiikkia pääasiassa peruskouluissa ja lukioissa. Musiikkituntien pitämisen lisäksi työhön kuuluu muun muassa opetuksen suunnittelua ja arviointia sekä koulun muuhun toimintaan osallistumista. Musiikinopettajalta vaaditaan musiikillista ja pedagogista osaamista. Nuoret ovat usein innostuneita musiikista ja soittamisesta, jolloin työ on hyvin palkitsevaa.

Työtehtävät

Musiikinopettajat opettavat musiikkia eri kouluasteilla, pääasiassa peruskouluissa ja lukioissa. Virkaan kuuluu usein tuntien pitäminen eri oppilaitoksissa. Työn sisältöön vaikuttaa huomattavasti oppilaiden ikä sekä oppilaitos, jossa työskennellään.

Peruskouluissa ja lukioissa tavoitteena on antaa kaikille oppilaille yleissivistävää musiikin opetusta ja saada heidät innostumaan musiikista siten, että he voivat rikastuttaa elämäänsä sen avulla.

Musiikinopetus tapahtuu oppituntien pitämisen muodossa. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmassa. Opettaja soveltaa opetuksensa konkreettiseksi ja eläväksi sen pohjalta.

Musiikinopettajan työn tärkeä osa on koulun erilaisten juhlien ja tapahtumien musiikkiohjelmien suunnittelu ja toteutus. Lisäksi työhön kuuluu osallistuminen koulun muuhun toimintaan, esimerkiksi välituntivalvontaan, kokouksiin ja teemapäiviin.

Työympäristö on tyypillisesti koulun musiikkiluokka, jonka varustelu riippuu täysin koulun resursseista. Yleensä kouluissa ei ole muita musiikinopettajia, joiden kanssa suunnitella ja jakaa vastuuta koulun musiikkielämästä ja juhlaohjelmista.

Opettajan opetusvelvollisuus on virasta ja opetusaineesta riippuen 16-24 tuntia viikossa. Työajasta suuri osa menee opetuksen suunnitteluun ja oppimateriaalin hankintaan. Tätä työtä tehdään usein myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Musiikinopettajat vetävät usein myös kuoroja ja orkestereita sekä muuta musiikkiin liittyvää toimintaa, mikä ajoittuu myös yleensä iltoihin.

 

Työpaikat

Peruskoulut ja lukiot. Musiikin opetusta annetaan myös kansalais- ja työväenopistoissa, musiikkiopistoissa, konservatorioissa, musiikkileikkikouluissa, ammattikorkeakouluissa, opettajan koulutuslaitoksissa ja yliopistoissa.

 

Työn vaatimukset

Musiikinopettajalta vaaditaan riittäviä musiikillisia ja pedagogisia valmiuksia. Näitä testataan jo opiskelijavalintojen yhteydessä.

Työ edellyttää ihmissuhdetaitoja. Oppilaiden ja opettajan välinen hyvä vuorovaikutussuhde on tärkeä edellytys oppimiselle.

Koulujen musiikinopettajien on täydennettävä jatkuvasti ammattitaitoaan ajan ja kehityksen tuomien vaatimusten mukaisesti (esim. musiikkiteknologia).

Musiikinopettajilta vaaditaan hyvin laaja-alaista musiikin eri alueiden hallintaa. Perinteisen yhteislaulun ja musiikkitiedon rinnalle koulun musiikinopetuksessa on noussut monipuolinen soitinopetus, yhteissoitto, musiikkiliikunta ja -teknologia, kuuntelukasvatus, improvisointi ja säveltäminen sekä musiikkiteatteri.

Musiikinopettajan työ on joskus melualtista. Työskentelyä peruskouluissa ja lukioissa vaikeuttavat pienet tuntimäärät, isot opetusryhmät, usein puutteelliset varusteet ja nopeatempoinen työtahti.

 

Koulutus

Musiikin aineenopettajaksi aikova voi opiskella musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa (musiikin maisteri), Jyväskylän yliopistossa (filosofian maisteri) sekä Oulun yliopistossa (kasvatustieteen maisteri).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Valtaosa musiikinopettajien kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

 

Palkkaus

Palkkaus perustuu noudatettavaan työehtosopimukseen.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lisäaineistot

Opetusala-video. Työministeriö 2000.
Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.
Opetusala. Julkaisu. Työministeriö 2002.

 

 

Lähinimikkeet

laulunopettaja
musiikinopettaja
musiikkileikkikoulunopettaja
soitonopettaja
teorian- ja säveltapailun opettaja
musiikin maisteri
filosofian maisteri
kasvatustieteen maisteri

 

 

 

 

 

 

 

 

Opettaja, musiikki