Lastentarhanopettaja

Johdanto

Lastentarhanopettaja työskentelee päiväkodeissa 1-6-vuotiaiden lasten hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä. Lastentarhanopettajan työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Työn tavoitteena on lasten kasvun ja kehityksen tukeminen. Ammatissa tarvitaan hoito-osaamista, pedagogista osaamista, vastuullisuutta sekä kykyä yhteistyöhön lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.

Työtehtävät

Lastentarhanopettaja työskentelee päiväkodissa, jossa työtehtäviin kuuluvat 1-6-vuotiaiden lasten hoito, kasvatus ja opetus. Työn tavoitteena on tukea ja ohjata lapsen kasvua ja kehitystä.

Työhön kuuluu ruokailun, ulkoilun, lepohetkien ja muiden säännöllisten toimien hoitamisen lisäksi musiikki-, liikunta- ja leikkitoiminnan ohjaamista, lukemista ja tutustumiskäyntejä. Opetusta annetaan 3-6-vuotiaille.

Lastentarhanopettaja vastaa myös lapsen ja lapsiryhmän tarpeisiin soveltuvan varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta.

Päiväkodissa annetaan 6-vuotiaille esiopetusta. Esiopetuksen tehtävänä on kehittää lapsen oppimisvalmiuksia tukemalla suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Keskeistä esiopetuksessa on innostaa lapsia oppimaan uusia asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti.

Esiopetus perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toiminnalliseen ryhmä- ja yksilöohjaukseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuus kehittää persoonallisuuttaan monipuolisesti leikin ja toiminnan kautta. Tavoitteena on myös havaita lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat riittävän varhain ja puuttua niihin.

Päivähoidossa työskentelee myös erityislastentarhanopettajia, jotka toimivat erityisen tuen tarpeessa olevien lasten erityisopetuksessa ja kasvatuksessa. Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta fyysisen, tiedollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueella. Myös kasvuoloista voi seurata erityisen tuen tarvetta.

Lastentarhanopettaja voi toimia myös päiväkodin johtajana, jolloin hän vastaa koko päiväkodin toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu vastata myös henkilökunnan ammatillisesta ohjauksesta, henkilöstöhallinnosta ja toiminnan taloudesta.

Työympäristönä ovat päiväkotien sisätilat ja ulkoalueet sekä muut paikat esimerkiksi retkien vuoksi. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa on keskeinen osa työtä. Lastentarhanopettaja on vanhempien kasvatuskumppani, joka tukee lasten vanhempia kasvattajina. Työyhteisöön kuuluu esimerkiksi muita lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia.

Työajat riippuvat päiväkodin aukioloajoista. Yleensä työskennellään klo 6.30-17.30 välillä. Isommissa kaupungeissa on ympärivuorokautisia päiväkoteja, jotka palvelevat ilta-, yö- tai vuorotyössä käyviä perheitä.

 

Työpaikat

Lastentarhanopettajista suurin osa työskentelee kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa. Työpaikkana voi olla myös kunnan sosiaalitoimisto (perhepäivähoidon ohjaaja) tai peruskoulu (esiopetuksen opettaja).

 

Työn vaatimukset

Lastentarhanopettajan on tunnettava lapsuuteen, lapsen kasvuun, persoonallisuuden kehittymiseen ja oppimiseen liittyvät asiat.

Ammatissa on tunnettava myös julkisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällöt, menetelmät ja tavoitteet.

Lastentarhanopettajan on oltava aidosti kiinnostunut lapsista, eläytymiskykyinen ja luova.

Työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä perheen, päiväkodin muun henkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Musiikilliset, liikunnalliset, kielelliset ja kuvallisen ilmaisun taidot ovat eduksi lapsiryhmän ohjauksessa.

Lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseksi lastentarhanopettaja tarvitsee taitoa ja kykyä ottaa esille lasten kanssa työskennellessä tekemänsä havainnot.

Lasten kanssa työskenneltäessä myös pitkäjännitteisyys, rauhallisuus, kärsivällisyys ja positiivinen elämänasenne ovat tärkeitä.

Lastentarhanopettajalta edellytetään kykyä ymmärtää ja hyväksyä lasten ja perheiden erilaisuutta.

Lasten kanssa työskentely edellyttää hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Pukeminen, nosteleminen ja erilaiset työasennot saattavat rasittaa fyysisesti. Melu on myös yksi haittatekijä.

 

Koulutus

Lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua opiskelemalla yliopistossa varhaiskasvatusta ja suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK) varhaiskasvatukseen suuntautuen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksena on yliopistossa suoritettu vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, tai sellainen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK), johon sisältyy vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja. Yksittäiset tutkinnon lisäksi suoritetut erilliset opinnot eivät tuota lastentarhanopettajan kelpoisuutta.

Käytännössä lastentarhanopettajan ja päiväkodin johtajan tehtäviin kelpoisiksi on katsottu lastentarhanopettajan, kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin (varhaiskasvatus) tutkinnon taikka sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin (amk) tutkinnon suorittaneet. Sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin tutkinnon on täytynyt sisältää riittävästi pedagogisia ja didaktisia opintoja.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen peruspalkka sekä henkilökohtaiset lisät.

Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta tai Avaintyönantajien työehtosopimusta.

Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot. Palveluita tuottavissa yksiköissä tehdään usein jaksotyötä, jolloin osa kokonaisansioista muodostuu esimerkiksi ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä maksettavista tuntikohtaisista korvauksista.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Lasten päivähoito

Lasten päivähoito työllistää kunnilla ja kuntayhtymillä noin 61 000 henkilöä, joiden yleisimmät ammatit ovat lastenhoitaja, lastentarhanopettaja ja perhepäivähoitaja. Yksityinen sektori työllistää yrityksissä vähintään 4 000 ja järjestöissä noin 3 000 henkeä.

Päivähoito työllistää päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Eniten työllistää kunnallinen päiväkotihoito, mutta monissa pienemmissä kunnissa perhepäivähoito on suurempi osa päivähoitoa.

Päivähoitoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen erinomainen. Työntekijöistä on pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lastentarhanopettajista on pulaa lähes koko maassa. Pulaa on myös ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista sekä kaikkien ammattilaisten sijaisista.

Lastenhoitotyöntekijöiden kuten lastenhoitajien ja perhepäivähoitajien työllisyys vaihtelee alueellisesti huomattavasti. Varsinkin Etelä-Suomessa on pulaa työntekijöistä, mutta joissakin osissa maata työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Ala työllistää myös lyhytaikaisessa ja tilapäisessä lastenhoidossa, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia koulutetuille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Lastenhoitoa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintana kouluikäisille lapsille sekä kerhotoimintana. Työllisyysnäkymät ovat hyvät myös tulevaisuudessa.

Lisäaineistot

 

 

 

Lähinimikkeet

erityislastentarhanopettaja
esiopetuksen opettaja
kasvatustieteen kandidaatti
kasvatustieteen maisteri
sosionomi
sosionomi (AMK)
perhepäivähoidon ohjaaja
päiväkodin johtaja
päivähoidon johtaja

 

 

Lastentarhanopettaja