Kuntoarvioija

Johdanto

Kuntoarvioija on erikoistunut rakennusten ja kiinteistöjen kuntoarviointeihin, joilla saadaan selville niiden kunto ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Kuntoarviointi toteutetaan rakennustekniikan, LVI-tekniikan ja sähkötekniikan asiantuntijan muodostamassa työryhmässä. Työssä tarvitaan oman teknisen erityisalan osaamista sekä kuntoarvioijan koulutusta, yhteistyötaitoja, asiakaspalvelutaitoja ja luotettavuutta.

Työtehtävät

Kuntoarvioijat ovat rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijoita, joiden työ liittyy kiinteistöjen kunnossapitoon. Rakennuksen kuntoarviolla saadaan tietoa rakennuksen kunnosta, jotta voidaan ennakoida tulevat korjaukset, suositeltavat menetelmät, niiden tärkeysjärjestys, aikataulu ja kustannukset.

Kuntoarvioinnin tilaava asiakas on joko asunto-osakeyhtiö tai sitten kiinteistön omistaja. Kuntoarvioijat tulevat tekemään arviointeja sekä asuin- että liikekiinteistöihin. He arvioivat kaikki kiinteistön kunnon ja korjaustarpeiden kannalta keskeiset osa-alueet.

Työ kohdistuu aluerakenteisiin, rakennustekniikkaan ja kiinteistön tiloihin, LVI-järjestelmiin, sähkö- ja tietojärjestelmiin, hisseihin, energiatalouteen, sisäoloihin, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin sekä kiinteistönhoidon kehitystarpeisiin.

Kuntoarvioinnin teknisen laajuuden vuoksi arviointi tehdään työryhmässä joka koostuu rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan asiantuntijasta. Rakennustekninen asiantuntija arvioi rakennustekniikan, tilat ja aluerakenteet. Talotekniikan asiantuntija arvioi kiinteistön LVI-järjestelmät (lämpö, vesi, ilma). Sähköjärjestelmät arvioi sähkötekniikan asiantuntija.

Kuntoarviointi toteutetaan pääosin aistinvaraisesti, kokemuspohjaisesti ja ainetta rikkomattomin menetelmin. Apuna voidaan kuitenkin käyttää keveitä mittauksia sekä lämpökameratutkimusta.

Tehtäviin kuuluu laatia kuntoarvioraportti, joka kertoo kohteen kokonaiskuvan, merkittävimmät korjaustarpeet ja tarvittavat lisätutkimukset. Kuntoarvioon kuuluu myös pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) seuraavalle kymmenvuotisjaksolle. Siinä esitetään tarvittavat korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteet, ehdotus toteutusaikatauluksi ja kustannusennusteet.

Kuntoarvioijat työskentelevät asiantuntijatyöryhmässä yhteistyössä kiinteistön omistajan tai tämän edustajan kanssa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää myös muiden alojen asiantuntemusta. Työ tehdään useimmiten normaaliin päivätyöaikaan. Työn vuoksi joutuu matkustamaan eri kohteisiin.

Asuntokaupan kuntotarkastus puolestaan tehdään kiinteistö- tai asuntokaupan yhteydessä. Tällöin rakennustekninen asiantuntija tutkii aistinvaraisesti, rakenteita rikkomattomin menetelmin kaikki kohteen rakenteet, tilat ja rakennusosat sekä haastattelee kohteen käyttäjiä. Asuntokaupan osapuolet saavat kuntotarkastusraportin, josta selviävät havaitut vauriot, puutteet ja korjaustarpeet sekä toimenpide-ehdotukset.

Työpaikat

Insinööritoimistot. Suunnittelutoimistot. Konsulttitoimistot. Itsenäisinä yrittäjinä.

Työn vaatimukset

Kuntoarvioija tarvitsee oman teknisen erityisalansa asiantuntemusta rakennustekniikan, LVI-tekniikan (talotekniikka) tai sähkötekniikan alueelta.

Työssä tarvitaan sekä uusien että menneiden vuosikymmenien rakennusmenetelmien ja -materiaalien tuntemusta tai rakennusten teknisten järjestelmien tuntemusta.

Lisäksi on tunnettava mm. kosteuden, lämmön sekä kulumis- ja rappeutumisilmiöiden etenemistä.

Kuntoarvioijalta vaaditaan tarkkuutta, suunnitteluosaamista ja vastuullisuutta.

Työssä on tunnettava myös rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvää lainsäädäntöä.

Ammatissa tarvitaan asiakaspalvelu- ja yhteistyötaitoja.

Kielitaito on tarpeen.

Alan kehitystä on seurattava jatkuvasti.

Koulutus

Kuntoarvioijalta edellytetään rakennus-, LVIS- tai kiinteistöalan koulutusta sekä kuntoarvioijan koulutusohjelman suorittamista.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon rakennusmestari (AMK).

Talotekniikan koulutusohjelmassa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Sähkötekniikan koulutusohjelmassa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Kuntoarvioijan koulutusta järjestää mm. Kiinteistöalan Koulutuskeskus (KIINKO).


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Rakennuksen kuntoarvioijan (PKA) pätevyys. Pätevöityneeltä rakennuksen kuntoarvioijalta vaaditaan valmentavan koulutuksen hyväksytty suorittaminen sekä pätevyystentin hyväksytty suoritus. FISE:n pätevyyden saanut henkilö saa käyttää nimikettä Rakennuksen kuntoarvioija (PKA).

Palkkaus

Kuukausipalkka, joka perustuu tehtäväkohtaiseen palkanosaan (tehtävän vaativuus), henkilökohtaiseen palkanosaan (pätevyys ja työsuoritus) sekä mahdollisiin vaativuus- tai olosuhdelisiin. Toimihenkilön kokonaispalkkaan voi lisäksi kuulua yrityskohtainen palkanosa.

 

Työmarkkinatiedot
Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Lähinimikkeet

kuntoarvioitsija
kuntotarkastaja
asuntokaupan kuntotarkastaja
rakennusinsinööri
insinööri
rakennuksen kuntoarvioija
rakennuksen kuntoarvioija (PKA)
LVI-insinööri
sähköinsinööri

Kuntoarvioija