Hakkurinkuljettaja

Johdanto

Hakkurinkuljettajat työskentelevät bioenergia-alaan liittyvissä metsäalan töissä. Heidän tehtäviinsä kuuluu kaadettujen, karsittujen ja pinottujen puiden hakettaminen koneellisesti. Hake poltetaan voimaloissa ja lämmityslaitoksissa lämmön tai sähkön tai molempien tuottamiseksi. Ajettavat hakkurit ovat kuorma-autoja, joihin kuuluu nosturi ja haketin. Ammatissa tarvitaan koneiden käyttö- ja huoltotaitojen lisäksi mm. metsäalan tuntemusta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Hakkurinkuljettaja työskentelee metsäalan töissä, jotka liittyvät bioenergian alkutuotantoon. Tehtäviin kuuluu kaadettujen ja pilkottujen puiden hakettaminen koneellisesti pieniksi paloiksi, hakkeeksi. Haketta käytetään energianlähteenä lämmön ja sähkön tuotannossa voimaloissa ja aluelämpölaitoksissa sekä lämmön tuotantoon suurissa kiinteistöissä.

Hakkurinkuljettaja työskentelee ajettavalla hakkurilla, joka on kuorma-auto, jonka varusteisiin kuuluu nosturi ja varsinainen haketin. Hakkuri (haketin) voi olla myös esimerkiksi traktorin perässä siirrettävä tai polttolaitoksessa käytettävä kiinteä laite.

Hakkurinkuljettaja siirtyy metsätyömaalle tai muuhun kohteeseen, johon puunrankoja, oksia, latvuksia tai risuja on pinottu. Haketettavat puut nostetaan nosturilla hakettimeen, joka paloittelee ne ja heittää hakkeen toisen kuorma-auton tai traktorin lavalle.

Hakkurinkuljettaja työskentelee haketettaessa kuorma-auton hytissä tai siihen kuuluvan nosturin ohjaamossa tai ohjaa nosturia koneen ulkopuolelta ohjaussauvojen avulla mallista riippuen. Työ on sekä istumatyötä ohjaamossa että ulkona työskentelyä.

Tehtäviin voi kuulua myös hakkeen ajoa. Metsissä tai tienvarsilla tehty hake kuljetetaan kuorma-autoilla lämpölaitoksiin. Hake voidaan vielä kuivattaa varastokuivurissa ennen käyttöä, jolloin siitä saadaan enemmän energiaa kuin kosteasta hakkeesta. Hake voidaan tehdä myös ylivuotisesta, ulkona kuivuneesta puusta.

Kuljettajan tehtäviin kuuluu myös koneen toimintakunnosta vastaaminen, mihin liittyy esimerkiksi tavallisimpia huoltotöitä kuten voiteluainehuoltoa sekä pieniä korjaustöitä tarpeen vaatiessa. Tehtäviin kuuluu myös varaosien ja tarvikkeiden tilauksia.

Yrityksestä ja toimenkuvasta riippuen tehtäviin voi kuulua myös muita metsäalan töitä, kuten koneellista puunkorjuuta, johon kuuluu puiden kaatamista, katkomista ja karsimista sekä puutavaran kuljettamista.

Työmaakohteesta ja työpaikasta riippuen hakkurinkuljettaja työskentelee joko yhdessä kuorma-autonkuljettajan kanssa tai yksin. Työ on yleensä päivä- tai kaksivuorotyötä, joskus myös kolmivuorotyötä. Työ edellyttää valmiutta matkatyöhön. Työmaakohteet voivat sijaita eri puolilla maata.

 

Työpaikat

Hakkurinkuljettajat työskentelevät metsäkoneyrityksissä tai koneyrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Hakkurinkuljettajan on hallittava työssään tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttö sekä osattava lisäksi huoltaa kalustoa.

Työssä tarvitaan metsä- ja bioenergia-alan sekä niiden prosessien ja työvaiheiden tuntemusta.

Tehtävien hoito edellyttää omatoimisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Yhteistyötaidot ovat myös tarpeen.

Työ edellyttää tarkkaavaisuutta, huolellisuutta ja vastuuntuntoa. Työtä tehdään toisinaan myös taajama-alueilla ja teiden varsilla, jolloin ympäristössä liikkuvien ihmisten ja ajoneuvojen huomioiminen on erityisen tärkeää.

Kiinnostus luontoa kohtaan on eduksi. Työ on osattava tehdä luontoa ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen.

Työturvallisuuden huomioiminen on tärkeää työskenneltäessä tehokkaiden mekaanisten laitteiden ja raskaiden kuormien kanssa.

Yrittäjänä toimivilta edellytetään alan perusosaamisen lisäksi myös yrittäjyyteen liittyvää osaamista, kuten markkinointi- ja laskentaosaamista sekä asiakaspalvelutaitoja.

 

Koulutus

Hakkurinkuljettajalle soveltuu toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettava metsäalan perustutkinto.

Perustutkinnossa voi suuntautua metsäenergian tuotantoon, jolloin tutkintonimike on metsäenergian tuottaja. Metsätalouteen suuntautuen tutkintonimike on metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, metsäkoneenkuljetukseen suuntautuen metsäkoneenkuljettaja, metsäkoneasennukseen suuntautuen metsäkoneasentaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös bioenergia-alan, metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot sekä metsämestarin erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kuorma-autokortti (C) ja/tai yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti (E) on työssä tarpeen.

 

Palkkaus

Palkkaus perustuu metsäalan työehtosopimukseen. Metsätöiden palkkauksen perusteena ovat työn vaativuus, työntekijän pätevyys työssään ja työsuoritus. Palkkaustapoina voidaan käyttää mm. aikapalkkaa (päivä-, tunti- tai kuukausipalkkaa), suoraa urakkapalkkaa tai tuotospalkkaa.

Yrittäjillä ansiotaso määräytyy liiketoiminnan kannattavuuden mukaan, mihin vaikuttaa mm. työn määrä sekä hinnoittelu.

 

Työmarkkinatiedot
Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

hakkuukoneenkuljettaja
metsäkoneenkuljettaja
metsuri
metsätalouden harjoittaja